Miksi elämästä suurempi osa on työtä, jota tehdään vapaa-ajan vuoksi?
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Moni ihminen kokee tarvitsevansa työtä ihan siksi, että siitä saa onnistumisen kokemuksia ja mielekkyyttä elämään. Näin ainakin minä. Olen omasta toiveestani osa-aikaisena, koska kehoni ei jaksanut täyttä työrääkkiä, mutta nelipäiväisellät työviikolla jaksaa nauttia ja innostua työstä. Tietysti pitää vielä käydä niin hyvä onni, että löytää paikan, jossa viihtyy ja saa toteuttaa itseään.
Samaa mieltä. Minulle paras skenaario on, että voin tehdä mielekästä työtä säännöllisesti, mutta ei niin paljon että se tuntuu rasitteelta. Minulle 30 h viikossa on se aika, jonka oikeasti pystyn tekemään työtä kunnolla. Sen yli menevä työaika johtaa minun kohdallani vain väsymiseen eikä enempään aikaansaamiseen. Työntantajanikin kannalta parempi, että hän saa saman työpanoksen vähemmillä palkkakustannuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Vielä 50-luvulla vaikkapa tilaa pyörittävälle viljelijälle koko sana "vapaa-aika" olisi ollut järjetön eikä sinun valitustasi olisi ymmärretty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Vielä 50-luvulla vaikkapa tilaa pyörittävälle viljelijälle koko sana "vapaa-aika" olisi ollut järjetön eikä sinun valitustasi olisi ymmärretty.
Sen sijaan 1930-luvun tehdastyöläiset kyllä ymmärsivät vapaa-ajan käsitteen, ja riensivät iltamiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Vielä 50-luvulla vaikkapa tilaa pyörittävälle viljelijälle koko sana "vapaa-aika" olisi ollut järjetön eikä sinun valitustasi olisi ymmärretty.
Sen sijaan 1930-luvun tehdastyöläiset kyllä ymmärsivät vapaa-ajan käsitteen, ja riensivät iltamiin.
Mahtoikohan 1930-luvulla työaika olla pidempi vai lyhyempi kuin nyt? Miten noi lomat...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Ei noin 40 tuntia viikossa joka työhön menee ole kyllä mikään suurin osa. Vuorokaudessa menee kolmasosa arkisin ja viikonloput on vapaata, tai mitkä päivät nyt kenelläkin viikossa on vapaata. Suurimmalle osalla riittää tämä 40 tai alle työtunteja viikossa.
Et nähtävästi ymmärrä, mitä vapaa-aika tarkoittaa, vaikka moni on yrittänyt sitä sinulle selventää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Vielä 50-luvulla vaikkapa tilaa pyörittävälle viljelijälle koko sana "vapaa-aika" olisi ollut järjetön eikä sinun valitustasi olisi ymmärretty.
Sen sijaan 1930-luvun tehdastyöläiset kyllä ymmärsivät vapaa-ajan käsitteen, ja riensivät iltamiin.
Mahtoikohan 1930-luvulla työaika olla pidempi vai lyhyempi kuin nyt? Miten noi lomat...?
Mitä väliä? Kysymys oli siitä, onko sana "vapaa-aika" järjetön. Joku nykyviljelijä voisi kommentoida, nyky-yrittäjä oli vastaamansa mukaan kellon ympäri tavoitettavissa ja vastuussa.
Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi ansaittaman. Se oli rangaistus siitä tottelemattomuudesta Paratiisissa, kun joutui sieltä lähtemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin ihmiskunnan historiassa on ollut mahdollista tulla toimeen tekemättä työtä?
Kuninkaallisilla tai muuten paremmissa piireissä osalla jälkikasvusta on ainakin. Esim. minun isoäitini ei tehnyt elämässään koskaan työtä, ja oli kotiapulaisiakin yms.
Voi hyvänen aika. Suurin osa ihmiskunnasta ei ole kuninkaallisia tai muuten paremmissa piireissä. Ap ja muut vapaa-ajan vähyydestä valittavat ovat juuri sitä porukkaa, joka on aina viettänyt valtaosan valveillaoloajastaan työssä pelloilla, tehtaissa tai omaa maatilkkuaan hoitamassa. Nykyisin on mahdollista heittäytyä tukien varaan, mutta ne tuet ovat olemassa vain sen vuoksi, että ihmiset tekevät työtä. Työnteko pari kolme päivää viikossa tai viisi tuntia päivässä ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan että teet duunia 8h/pv 5pv/vko niin teet hommia viikossa 40 tuntia. Viikossa on kuitenkin 168 tuntia eli paiskot hommia vähän alle 24%. Sitten kun lomaa on vaikka viisi viikkoa niin raadat porvarin hyväksi 47 viikkoa ei 47/52 x 24% = 21.7 eli teet hommia hädin tuskin 20% ajastasi.
Jos matkoihin menee tunti päivässä niin viikossa tulee matkoineen 45 tuntia eli vajaa 27% ajasta eli vuodessa n. 24%. Ei edes neljäsosa.
Jos teet kaksitoistatuntista päivää viitenä päivänä viikossa niin teet viikossa 60 tuntia eli 35%.
Mistä tuo 70% tulee?
Nukkumista ei lasketa vapaa-ajaksi.
Ei niin ja töiden kanssa nukkumisesta tulee yksi suorite lisää. Että ehtiihän nukkua tarpeeksi, jotta jaksaa töissä. Jos on yhtään univaikeuksia, niin nukkumisesta tulee työviikkoina yksi kärsimys lisää työn lisäksi. Univelkaisena puurtaminen ja jatkuva pinnistely vie loputkin energiat ja yliväsyneenä nukkuminen on entistä vaikeampaa, koska aivot käy ylikierroksilla. Kaikki pyörii vain työn ympärillä, jopa uni.
Liikunnastakin on tehty työelämään liittyvä suorite. Että muistathan liikkua, että olet tehokkaampi ja virkeämpi töissä etkä saikuta liikaa. Tympii todella. Vapaa-aikaa on aivan liian vähän.
Mä en liiku ja hyvin jaksan töissä ainakin toistaiseksi. Olen 46v.
Anteeksi että epäilen, mutta en oikein jaksa uskoa. Ihminen on luotu liikkumaan, voi olla että olet turtunut huonoon oloon etkä tunnista enää sitä, miltä pitäisi tuntua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin ihmiskunnan historiassa on ollut mahdollista tulla toimeen tekemättä työtä?
Kuninkaallisilla tai muuten paremmissa piireissä osalla jälkikasvusta on ainakin. Esim. minun isoäitini ei tehnyt elämässään koskaan työtä, ja oli kotiapulaisiakin yms.
Voi hyvänen aika. Suurin osa ihmiskunnasta ei ole kuninkaallisia tai muuten paremmissa piireissä. Ap ja muut vapaa-ajan vähyydestä valittavat ovat juuri sitä porukkaa, joka on aina viettänyt valtaosan valveillaoloajastaan työssä pelloilla, tehtaissa tai omaa maatilkkuaan hoitamassa. Nykyisin on mahdollista heittäytyä tukien varaan, mutta ne tuet ovat olemassa vain sen vuoksi, että ihmiset tekevät työtä. Työnteko pari kolme päivää viikossa tai viisi tuntia päivässä ei riitä.
Miksi pitäisi palata aikaan suo kuokka ja jussi? Miksi emme voisi hyödyntää teknologiaa ja keksintöjä ja silti saada enemmän vapaa-aikaa? Automatisointi ja robotiikka tulee vähentämään työpaikkoja entisestään, jo nyt meillä on sellainen tilanne, että yli 400 000 ihmiselle ei vain yksinkertaisesti ole töitä (mistä maksetaan palkkaa). Jotain pitää keksiä, että saamme työtaakkaa jaettua tasaisemmin. Ihminen ei myöskään ole edes tehokas läheskään koko 8 tunnin työpäivää. Tehokkuus typistyy muutamiin tunteihin.
Koska nykyiset työajat ovat jääneet elämään reliikkinä ammoisista ajoista. Jos ihmiset yhdessä päättäisivät, että tällaista ei muuten enempää katsella, niin 8 tunnin työpäivät loppuisivat siihen. Jos samalla yhteisesti päätettäisiin, että samalla palkat pysyvät samana, niin myöskään palkanalennukseen ei tarvitsisi alistua.
Mielestäni tässä on tarpeetonta viitata seikkoihin kuten "No ennen tehtiin yli 12 tunnin päivää! Ja oikein hiilikaivoksessa lapsesta asti!", tai että ihmiskunnassa ei ole ennenkään pärjätty ilman töitä. Niin no, sata vuotta sitten ei ollut kuultukaan tietokoneista, puhumattakaan tekoälyistä ja vastaavista. Niin se maailma muuttuu, Eskoseni...
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan että teet duunia 8h/pv 5pv/vko niin teet hommia viikossa 40 tuntia. Viikossa on kuitenkin 168 tuntia eli paiskot hommia vähän alle 24%. Sitten kun lomaa on vaikka viisi viikkoa niin raadat porvarin hyväksi 47 viikkoa ei 47/52 x 24% = 21.7 eli teet hommia hädin tuskin 20% ajastasi.
Jos matkoihin menee tunti päivässä niin viikossa tulee matkoineen 45 tuntia eli vajaa 27% ajasta eli vuodessa n. 24%. Ei edes neljäsosa.
Jos teet kaksitoistatuntista päivää viitenä päivänä viikossa niin teet viikossa 60 tuntia eli 35%.
Mistä tuo 70% tulee?
Niin, sinähän asut työpaikallasi etkä nuku ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Oletko sitä mieltä että ennen olisi jäänyt enemmän aikaa vapaa-ajalle? Missä maailmassa elät? Ennenvanhaa (Mummoni iässä) on ollut leipä todella tiukassa ja mies ja lapset ovat estäneet aamusta iltaan. Samoin naiset talossa. Pyykit on pesty talvipakkasilla joen jäällä ja ollut koko talon naisten päivän työ. Eikä se että on kudottu sukkia illalla kynttilän valossa ole ollut samalla tavalla vapaa-aikaa kuin tänäpäivänä sukan kutominen.
Millä ajattelitte elää jos tuollaisia mietitte? Meillä näyttää olevan vähän turhankin kevyt elämä tämän yhteiskunnan varassa jos ihmiset kompastelevat tällaisten ajatusten parissa. Onhan se toki totta, että omia menoja voisi joku ehjä laskea jotta työtä tarvisi tehdä vähemmän mutta kokonaan pois jääminen ei ole kauas kantoista.
Kun nyt tykkäät vanhoja muistella, niin metsästäjä-keräilijät keräsivät ruokaa keskimäärin 4-5 tuntia ja loput käyttivät heimon kanssa sosialisointiin.
Ei noin 40 tuntia viikossa joka työhön menee ole kyllä mikään suurin osa. Vuorokaudessa menee kolmasosa arkisin ja viikonloput on vapaata, tai mitkä päivät nyt kenelläkin viikossa on vapaata. Suurimmalle osalla riittää tämä 40 tai alle työtunteja viikossa.