Lue keskustelun säännöt.
Miksi elämästä suurempi osa on työtä, jota tehdään vapaa-ajan vuoksi?
29.01.2019 |
Itselläni n. 70 % elämästä menee työhön ja sen aiheuttamiin asioihin, vapaa-aikaa jää 30 %. Olen alkanut miettimään, onko tässä mitään järkeä. Voihan jokainen tehdä oman valinnan toisenlaisesta, mutta käytännössä suurimman osan on elettävä näin. MIKSI? Miksi elämämme on kääntynyt sellaiseksi, että suurin osa ajasta kuluu siihen, että voi elää muun pienemmän ajan vapaasti ja haluamallaan tavalla?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos ei ole rahaa, niin ei se vapaa-aikakaan monille anna paljon mitään. Silti en oikein käsitä minäkään sitä, ettei joka ammatissa voi säädellä työnteon määrää täysin joustavasti, vaan on pakko tehdä kauhean paljon tunteja. Oma ammattini on osin valittu siksi, että siinä osa-aikaisuus on helppo valita.
Mun alkuperäinen duunariammattini taas on valittu hyvän työllistävyyden vuoksi. Maksoin sillä auntolainan, elätin perheen ja rahoitin yliopisto-opinnot mielenkiintoiselle, mutta huonosti työllistävälle alalle. Valmistuttuani tajusin, että asiantuntijatyö vaatii todella paljon enemmän sitoutumista työelämään kuin minulla on annettavana, ja palasin juurilleni, osa-aikaiseksi. Työtä teen enää 80h/kk, koska voin. Tuntuu elämäni ehdottomasti parhaalta ratkaisulta. Olen 40, joten eläkeikäkin karkaa.
Minäkin uskon jaksavani osa-aikaisessa ammatissani vikka miten vanhaksi. Vähennän vain tunteja iän mukana. En usko, että minun tarvitsee töissä käydä varsinaisesti henkenipitimiksi, onneksi. Kuitenkin pienikin palkka on iso lisä, jos perustoimeentulo on pääomatuloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
No mitä se otsikossa kirjoitettu työ sitten on ja mitä on se vapaa-aika jonka eteen työtä tehdään?
Mitä ihmettä? Oletko sitä mieltä että ennen olisi jäänyt enemmän aikaa vapaa-ajalle? Missä maailmassa elät? Ennenvanhaa (Mummoni iässä) on ollut leipä todella tiukassa ja mies ja lapset ovat estäneet aamusta iltaan. Samoin naiset talossa. Pyykit on pesty talvipakkasilla joen jäällä ja ollut koko talon naisten päivän työ. Eikä se että on kudottu sukkia illalla kynttilän valossa ole ollut samalla tavalla vapaa-aikaa kuin tänäpäivänä sukan kutominen.
Millä ajattelitte elää jos tuollaisia mietitte? Meillä näyttää olevan vähän turhankin kevyt elämä tämän yhteiskunnan varassa jos ihmiset kompastelevat tällaisten ajatusten parissa. Onhan se toki totta, että omia menoja voisi joku ehjä laskea jotta työtä tarvisi tehdä vähemmän mutta kokonaan pois jääminen ei ole kauas kantoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
No mitä se otsikossa kirjoitettu työ sitten on ja mitä on se vapaa-aika jonka eteen työtä tehdään?
Etkö todellakaan tajua? Työ on tietenkin töitä ja siihen käytetyt matkat, kaikki, mikä kuuluu siihen työhön. Vapaa-aikaa taas on käytännössä aika jolloin joku intohimoisesti jotain lajia harrastava voisi harrastaa sitä lajia (sen matkat yms. mukaanlukien). Tietenkin jos hankkii lapsia se on valinta antaa vhemmän aikaa sille harrastukselle, eli vapaa-ajalle. Ellei harrasta lapsiaan.
Näin mä sen käsitän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon takia juuri en olekaan töissä enkä aio mennä :) Ihanaa vapaa-aikaa :) Onneksi suomen tukijärjestelmä mahdollistaa tämän ;)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Oletko sitä mieltä että ennen olisi jäänyt enemmän aikaa vapaa-ajalle? Missä maailmassa elät? Ennenvanhaa (Mummoni iässä) on ollut leipä todella tiukassa ja mies ja lapset ovat estäneet aamusta iltaan. Samoin naiset talossa. Pyykit on pesty talvipakkasilla joen jäällä ja ollut koko talon naisten päivän työ. Eikä se että on kudottu sukkia illalla kynttilän valossa ole ollut samalla tavalla vapaa-aikaa kuin tänäpäivänä sukan kutominen.
Millä ajattelitte elää jos tuollaisia mietitte? Meillä näyttää olevan vähän turhankin kevyt elämä tämän yhteiskunnan varassa jos ihmiset kompastelevat tällaisten ajatusten parissa. Onhan se toki totta, että omia menoja voisi joku ehjä laskea jotta työtä tarvisi tehdä vähemmän mutta kokonaan pois jääminen ei ole kauas kantoista.
Ehkä henkilö vertaa koulunkäyntiä ja työelämää. Toisaalta ei sikäli tarkoituksetonta pohdintaa, että voi ihmetellä, miksi ihmiskunta tuhlaa edelleen aikaansa työntekoon niin isosti, kun meillä on niin paljon automatisaatiota? Että olisi kannattanut säätää laki, joka estää työnteon määrän ennallaanpysymisen aloilla, joita automatisoidaan. Että siellä työntekijöille enemmän lomaa. Jos ajateltaisiin ihmisten mielihyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tismalleen samaa olen miettinyt. Työpäivä 8h ja matkoihin reilu tunti vielä lisää. Sen jälkeen sitä on aika zombie, eikä jaksa tehdä muuta kuin katsoa telkkaria. Varsinaista vapaa-aikaa on lomat ja lauantai + sunnuntaipäivän puolikas. Iltapäivällä sitä jo alkaa miettiä, että ei lähdetä sinne, tai ei nyt aleta tuohon, kun kohta on taas työaamu.
Tästä kaikesta hyvästä mulle maksetaan summa X, josta maksetaan verot Y. Se ihan aito käteen jäävä rahamäärä ei merkittävästi poikkea siitä, että olisin kotona ja jättäisin päivähoitomaksut maksamatta. Ihan oikeasti ei poikkea! Siitä toki jää summa Z enemmän työssä käymällä, mutta mitä sillä sitten saa? Onko mun autossa päheämpi merkki ratin keskellä ja lapsella paremman merkkiset luistimet? Saanko kesällä ehkä kotimaista lihaa grilleen brasilialaisen pihvin sijaan? Aika merkityksettömän pieniä juttua todella merkittävästä elämän ajan lyhentämisestä.
Luin jonkin saksalaisen artikkelim jossa ihmisen perustarpeet katettaisiin _päivittäisellä_ 4h duunilla, eli vuodessa 1450 tuntia.
Keskimäräinen työvuosi on 1700h, joten pienen pyörittelyn jälkeen käy ilmi että ihminen tekee joka arkipäivä "muiden eteen" 1h15 min, tai modernissa työviikossa melkein yhden duunipäivän muiden vuoksi. Eli oikeasti tulisimme toimeen 4x8.5h duunipäivillä, perjantai voisi olla ihan hyvin vapaa. Lahjoitat sen yhteiskunnalle tai riistäjäkapitalistille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos ei ole rahaa, niin ei se vapaa-aikakaan monille anna paljon mitään. Silti en oikein käsitä minäkään sitä, ettei joka ammatissa voi säädellä työnteon määrää täysin joustavasti, vaan on pakko tehdä kauhean paljon tunteja. Oma ammattini on osin valittu siksi, että siinä osa-aikaisuus on helppo valita.
Mun alkuperäinen duunariammattini taas on valittu hyvän työllistävyyden vuoksi. Maksoin sillä auntolainan, elätin perheen ja rahoitin yliopisto-opinnot mielenkiintoiselle, mutta huonosti työllistävälle alalle. Valmistuttuani tajusin, että asiantuntijatyö vaatii todella paljon enemmän sitoutumista työelämään kuin minulla on annettavana, ja palasin juurilleni, osa-aikaiseksi. Työtä teen enää 80h/kk, koska voin. Tuntuu elämäni ehdottomasti parhaalta ratkaisulta. Olen 40, joten eläkeikäkin karkaa.
Minäkin uskon jaksavani osa-aikaisessa ammatissani vikka miten vanhaksi. Vähennän vain tunteja iän mukana. En usko, että minun tarvitsee töissä käydä varsinaisesti henkenipitimiksi, onneksi. Kuitenkin pienikin palkka on iso lisä, jos perustoimeentulo on pääomatuloissa.
Samassa tilanteessa. Leikkaan työaikaa lisää pääomatulojen niin salliessa, niin ettei pääomaa syödä ja niin etten joudu nostamaan tukia, kaikenlainen selvittely viranomaisille olisi kauhistus, jos siltä vaan voi välttyä. Pidän työstäni, arvostan nykyään suuresti sitä että se on stressivapaata ja jää työpaikalle. Rönsyily osoitti, ettein ruoho ole vihreämpää aidan takana....tai ehkä sitten pitäisi löytää sisäinen uraihmisensä, että olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
No mitä se otsikossa kirjoitettu työ sitten on ja mitä on se vapaa-aika jonka eteen työtä tehdään?
Etkö todellakaan tajua? Työ on tietenkin töitä ja siihen käytetyt matkat, kaikki, mikä kuuluu siihen työhön. Vapaa-aikaa taas on käytännössä aika jolloin joku intohimoisesti jotain lajia harrastava voisi harrastaa sitä lajia (sen matkat yms. mukaanlukien). Tietenkin jos hankkii lapsia se on valinta antaa vhemmän aikaa sille harrastukselle, eli vapaa-ajalle. Ellei harrasta lapsiaan.
Näin mä sen käsitän.
Eihän tuossa ole järjen hiventäkään! Mitä se kaikki muu aika joka sitten on ellei vapaa-aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
No mitä se otsikossa kirjoitettu työ sitten on ja mitä on se vapaa-aika jonka eteen työtä tehdään?
Etkö todellakaan tajua? Työ on tietenkin töitä ja siihen käytetyt matkat, kaikki, mikä kuuluu siihen työhön. Vapaa-aikaa taas on käytännössä aika jolloin joku intohimoisesti jotain lajia harrastava voisi harrastaa sitä lajia (sen matkat yms. mukaanlukien). Tietenkin jos hankkii lapsia se on valinta antaa vhemmän aikaa sille harrastukselle, eli vapaa-ajalle. Ellei harrasta lapsiaan.
Näin mä sen käsitän.Eihän tuossa ole järjen hiventäkään! Mitä se kaikki muu aika joka sitten on ellei vapaa-aikaa?
Se on turhaa aikaa. Siis tässä kuviossa. Se ei muutu työajaksi eikä vapaa-ajaksi vääntämälläkään. Se ei siis kuulu mukaan laskelmiin työaika vs. vapaa-aika. Miten on noin vaikeaa tajuta?
Minun isovanhempani olivat maanviljelijöitä, ja väitän että heillä oli vähemmän vapaa-aikaa kuin minulla. He tekivät kaiken itse ilman apulaisia tai kodinkoneita. Autoakaan heillä ei ollut.
Toisista isovanhemmistani vaari kävi palkkatöissä ja näki lapsiaan hyvin vähän. Silloin ei ollut työaikalakeja niin kuin nykyään. Vaari kotiutui töistä vasta lastensa nukkuessa, ja lauantaitkin tehtiin töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen yrittäjä ja minulla ei ole erikseen työaikaa ja vapaa-aikaa. Ympäri vuorokauden joudun olemaan vastuussa ja tavoitettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Luin jonkin saksalaisen artikkelim jossa ihmisen perustarpeet katettaisiin _päivittäisellä_ 4h duunilla, eli vuodessa 1450 tuntia.
Keskimäräinen työvuosi on 1700h, joten pienen pyörittelyn jälkeen käy ilmi että ihminen tekee joka arkipäivä "muiden eteen" 1h15 min, tai modernissa työviikossa melkein yhden duunipäivän muiden vuoksi. Eli oikeasti tulisimme toimeen 4x8.5h duunipäivillä, perjantai voisi olla ihan hyvin vapaa. Lahjoitat sen yhteiskunnalle tai riistäjäkapitalistille...
Miten niin se lahjoitetaan? Ihmiset tekevät hulluna duunia jotta voivat matkustella, shoppailla, laitella ripsiä, kynsiä ja käydä kampaajalla. Kuntosalikortit täytyy olla ja uusimmat luurit. Ei sitä mihinkään lahjoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
No mitä se otsikossa kirjoitettu työ sitten on ja mitä on se vapaa-aika jonka eteen työtä tehdään?
Etkö todellakaan tajua? Työ on tietenkin töitä ja siihen käytetyt matkat, kaikki, mikä kuuluu siihen työhön. Vapaa-aikaa taas on käytännössä aika jolloin joku intohimoisesti jotain lajia harrastava voisi harrastaa sitä lajia (sen matkat yms. mukaanlukien). Tietenkin jos hankkii lapsia se on valinta antaa vhemmän aikaa sille harrastukselle, eli vapaa-ajalle. Ellei harrasta lapsiaan.
Näin mä sen käsitän.Eihän tuossa ole järjen hiventäkään! Mitä se kaikki muu aika joka sitten on ellei vapaa-aikaa?
Se on turhaa aikaa. Siis tässä kuviossa. Se ei muutu työajaksi eikä vapaa-ajaksi vääntämälläkään. Se ei siis kuulu mukaan laskelmiin työaika vs. vapaa-aika. Miten on noin vaikeaa tajuta?
Siksi että tuo on täysin idioottimainen ajattelutapa. Nyt poistun tästä keskustelusta ja toivotan hyvää päivää.
Moni ihminen kokee tarvitsevansa työtä ihan siksi, että siitä saa onnistumisen kokemuksia ja mielekkyyttä elämään. Näin ainakin minä. Olen omasta toiveestani osa-aikaisena, koska kehoni ei jaksanut täyttä työrääkkiä, mutta nelipäiväisellät työviikolla jaksaa nauttia ja innostua työstä. Tietysti pitää vielä käydä niin hyvä onni, että löytää paikan, jossa viihtyy ja saa toteuttaa itseään.
Jos tuntuu että työhön menee liikaa aikaa, kannattaa ehkä selvittää, voiko asialle tehdäkin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkeasti ajateltuna työ vie 1/3 osan vuorokaudesta, jos työmatkoja ei lasketa. Eli kolmasosa työntekoon, kolmasosa nukkumiseen ja kolmasosa muuhun.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?
Etkö nyt tajua, että ei ole töihin liittyvää aikaa, eikä vapaa-aikaa.
No mitä se otsikossa kirjoitettu työ sitten on ja mitä on se vapaa-aika jonka eteen työtä tehdään?
Etkö todellakaan tajua? Työ on tietenkin töitä ja siihen käytetyt matkat, kaikki, mikä kuuluu siihen työhön. Vapaa-aikaa taas on käytännössä aika jolloin joku intohimoisesti jotain lajia harrastava voisi harrastaa sitä lajia (sen matkat yms. mukaanlukien). Tietenkin jos hankkii lapsia se on valinta antaa vhemmän aikaa sille harrastukselle, eli vapaa-ajalle. Ellei harrasta lapsiaan.
Näin mä sen käsitän.Eihän tuossa ole järjen hiventäkään! Mitä se kaikki muu aika joka sitten on ellei vapaa-aikaa?
Se on turhaa aikaa. Siis tässä kuviossa. Se ei muutu työajaksi eikä vapaa-ajaksi vääntämälläkään. Se ei siis kuulu mukaan laskelmiin työaika vs. vapaa-aika. Miten on noin vaikeaa tajuta?
Siksi että tuo on täysin idioottimainen ajattelutapa. Nyt poistun tästä keskustelusta ja toivotan hyvää päivää.
Ei se ole idioottimainen ajattelutapa. Jos verrataan työn ja vapaa-ajan suhdetta, niin siihen ei muuhun käytettävä aika kuulu.
Miinus viikonloput, lomat, sairaslomat, vanhempainvapaat ja mitä niitä onkaan. Efektiivinen työhön käytetty aika on loppujen lopuksi aika pieni. Tuleehan sitä paljon jos laskee syömisen, nukkumisen, liikunnan sun muun työhön liittyväksi ajaksi mutta ei siinä mitään järkeä ole. Jos tuo kaikki on työhön liittyvää aikaa niin mikä on vapaa-aikaa?