Lue keskustelun säännöt.
Mitähän tekisin. Yhtäkkiä tuntuu siltä, ettei rakkautta enää ole. :(
16.05.2006 |
Siis miestäni kohtaan tunnen vain jotain kiintymystä korkeintaan. Jotenkin tuntuu, että tunteeni ovat laimenneet, jos nyt ikinä edes olen ollut mieheeni OIKEASTI rakastunut. :(
Pettämistä ei (tietääkseni) ole ollut kummallakaan osapuolella. Mutta muutoin mies on luottamukseni menettänyt. Koko ajan haen merkkejä pettämisestä. Ja oikein toivonkin niitä löytyvän, jotta pääsisin jatkamaan matkaani eteenpäin...
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alat hoitamaan itseäsi. Ulkoile, syö terveellisesti ja joku muukin harrastus on kiva. Mutta en tarkoita baarissa juoksemista. Pienten lasten vanhemmilla noita tulee ja menee, ei ole vaarallista. Kuuluu asiaan.
Tuntuu siltä, että vain toivot säpinää elämääsi. Koita saada sitä säpinää muuten (kuten edellä vihjattiin) saamalla elämääsi muitakin virikkeitä. Älä lähde sille tielle, että juokset rakastumisesta toiseen, sillä tiellä ei ole loppua.
Tekosyitä tuntuu ainakin löytyvän!
Kerroppas nyt meille mihin sinun aika menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se vaihtamalla parane. Nimittäin minulla on (tai ainakin luulin että on) maailman paras mies..
Lisäksi yritän etäopiskella iltaisin, silloin kun miehellä on aikaa olla lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja opiskelu loppuu aikanaan. Tuota jaksaa vähän aikaa, mutta pidemmän päälle se on turhan raskas yhtälö, joku aina kärsii ja sinulla se on miehesi.
Minä olen opisekellut amk:ssa " työnohessa" kolmevuotta. esikoinen oli 10 kk kun aloin. Seuraavana syksynä syntyi tämä toinen vintiö. Minulla oli terveys joka kärsi. Nyt ilmoitin, että pidän vuoden taukoa ja sitten teen opinnäyteet ja työharjoittelun.
Mieti elämääsi nyt pidemmällä tähtäimellä. vaikka 10 vuoden päähän. Silloin varmasti painaa enemmän se onko sinulla hyvä parisuhde ja onnellinen lapsi vai pari vuotta myöhemmin saatu tutkinto. Ja ei ole oikeasti merkitystä onko työkokemusta 7 ja 9 vuotta. Se pari vuotta on lyhyt aika, oikeasti. Vaikka se nyt tuntuis tärkeältä saada opiskelu pois alta.
ja parisuhde on ainoa asia, johon voit vaikuttaa. Siksi fokusoit ongelmasi siihen.
Elämä ei helpotu yhtään siitä, että eroaisitte, moni asia muuttuisi vain vaikeammaksi! Nyt jäitä hattuun. Juttele miehesi kanssa siitä, miltä sinusta tuntuu. Siitä lähdette yhdessä selvittämään tilannetta eteenpäin.
Jos opintojen valmistuminen on nyt ykkösprioriteetti, niin sitten muu elämä täytyy järjestää tämän mukaan. Jakakaa vastuut kotitöistä, hankkikaa lastenhoitoapua (esim. joku lukiolaistyttö käy vauvan kanssa parin tunnin kävelyllä päiväuniaikaan, ja saat tämän ajan lukea rauhassa), mahdollisesti jopa siivooja. Rahallinen uhraus on kuitenkin pikku juttu esim. avioeron kustannuksiin verrattuna.
Olet nyt tullut kestokykysi rajoille, kohta alkaa paukkua. Tartu ongelmaan, älä yritä väistää sitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt rauhoitu ja keskity siihen opiskeluun. Sehän loppuu ihan kohta. Sinulla on kesäkuussa jo ihan hyvin aikaa harrastaa. Älä nyt tee mitään päätöksiä. Opiskelun loppuminenkin voi olla aika raju juttu. Jos olet monta vuotta sitä puurtanut ja sitten kun se loppuu voi tulla aika ontto olo... älä heitä miestä vielää pihalle katsele rauhassa. 15
minulla menossa asumuseron neljäs viikko. tunteet vaihdelleet laidasta laitaan, mutta eiköhän tässä jossain vaiheessa selviä kuulutaanko yhteen vai ei..tämä tuntui olevan ainoa vaihtoehto kun tuli liikaa risiriitoja.