Lue keskustelun säännöt.
Mukava, leppoisa mies ja riivinrautavaimo. Tunnetko sinä tällaista paria?
Kommentit (23)
Tunnen useammankin, olen pohtinut samaa. Olisiko niin, että leppoisa mutta aavistuksen alistuva mies sitten löytää ihan tarkoituksella tällaisen naisen joka määrää tahdin ja saa ihan luvalla pomottaa ja hulluilla, vakka kantensa löytää jne. Ehkä näihin suhteisiin alistuvat miehet ovat saaneet kotoaan jo tämän mallin ja nämä naiset ovat vuorostaan saaneet valmiudet överiksi vedettyyn matriarkkuuteen ja ovat aivan hermoraunion partaalla koska luulevat voivansa kontrolloida kaikkea ja ennen kaikkea miestään. Oma suhde on sen verran tasa-arvoinen että kauhulla katson sivusta näiden parien oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtään. Yleensä mies on hapan erakko ja vaimosta pitävät kaikki.
Joo, omaa isääni kehutaan mukavaksi ja leppoisaksi mieheksi, joka on kova vitsailemaan. Välillä olen ihmetellyt kenestä ne puhuu, ei isä kotioloissa ollut tuollainen vaan ilkeä, herkkä suuttumaan ja pitkävihainen mököttämisineen. Äiti oli ja on edelleen v*ttuuntunut, kun on lähinnä isän palvelija.
Meillä oli exän kanssa juuri noin, mä olin riivinrauta ja ulkopuolisille mies näyttäyty leppoisana ja mukavana, hyvä seuramies jonka kanssa oli kivaa. Ja mä pilasin aina ja kaiken. Ja totta se oli, mies oli mukava ja leppoisa, niin kauan kun häneltä ei vaadittu mitään. Kaks pientä vaipoissa olevaa lasta, ja mies oli sitä mieltä et hyvinhän tää sujuu kun vaimo hoitaa. Ei auttanut edes kun vauva oli 5kk ja vaimo keukokuumeessa. Lähti omiin harrastuksiinsa ja jätti vaimon ja vauvan selviämään vaikka vaimo ei meinannut pystyssä pysyä. Tietokoneelta jos yritti saada pois niin voi sitä loukkaantumisen ja suuttumisen määrää. Ja niinhän se oli, et kun ei nätisti neuvottelu ja pyytäminen auttanut niin vaimosta tuli riivinrauta, pahimman sorttinen jopa. Ja ero siitä seurasi.
Puoli vuotta eron jälkeen istuin iltaa exän ja mun yhteisten kavereiden kanssa, kun yks heistä ykskaks parin kaljan jälkeen avas suunsa. Totes et piti mua aina ihan hirviö-vaimona ja kauheana riivinrautana. Mut et kummasti kun olin ollut puoli vuotta ilman exää musta oli tullut ihan mukava... Sanoi et kumpihan mahtoi olla ensin, muna vai kana. Nyt noista ajoista vuosia, nykyisen miehen kanssa kukaan ei pidä riivinrautana. Eikä exää edelleenkään saa häiritä, lapsiaan on tavannut viimeksi 1,5 vuotta sitten, omasta tahdostaan ei sen jälkeen...
Tunnen muutamia ja itselläkin oli sellainen riivinrauta joskus. Onneksi tilanne on ainakin itselläni nykyään ihan toisenlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, omaa isääni kehutaan mukavaksi ja leppoisaksi mieheksi, joka on kova vitsailemaan. Välillä olen ihmetellyt kenestä ne puhuu, ei isä kotioloissa ollut tuollainen vaan ilkeä, herkkä suuttumaan ja pitkävihainen mököttämisineen. Äiti oli ja on edelleen v*ttuuntunut, kun on lähinnä isän palvelija.
Mun mies: niiiin mukava seuramies ja niiiiin huomioi vaimoaan (minua). Kaikki teatteria, tosi ilkeä ja epäreilu kun kukaan ei ole näkemässä sekä minua että lapsia kohtaan. Sukulaismiehille kyllä ostaa kesäjuhliin sikarit, mutta lasten kesäkenkiin ei ole rahaa. Viskipullo (single malt) tuliaisiksi kyläpaikkaan, mutta kotona pihistellään vessapaperistakin. Siis kaikki muut paitsi hän.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen, omat vanhempani.
Totuus on kuitenkin toisenlainen, äiti lopenuupunut hoitamaan arkea yksin, eikä valittamalla ole saanut mitään muuttumaan sillä ”leppoinen ja rento” isä on todellisuudessa passiivinen, lievästi masentunut, eikä halua mistään keskustella tai yrittää muuttaa tai saada apua mihinkään. Raivostuttavaa!
Ihan sama kuvio kuin setäni ja hänen vaimonsa kanssa! Lapsena setä oli kivasetä joka antoi herkkuja ja jolla oli aina luppoaikaa puuhata kaikenlaista kivaa ja täti oli aikamoinen tiukkapipo, nyt aikuisena sitten näkee miten setä on myös passiivinen, taloudenhoitoon osallistumaton ja puhumaton tissuttelija ja tädin harteilla on koko huushollin pitäminen pystyssä. En varmaan olisi lapsenakaan pidemmän päälle tykännyt siitä että esim. oikeaa ruokaa ei olisi koskaan saanut jos olisi ollut puhtaasti setäni hartiolla sen hommaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos roolit käännetään toisin päin, kukaan ei sano vaimoa mukavaksi ja leppoisaksi, vaan alistuvaksi ja araksi. Toisin sanoen: syy on naisen.
Miehelle ei edes ole vastaavaa haukkumanimeä kuin "riivinrauta". Minun isäni huusi, kirosi ja raivostui tyhjästä. Tuollaista käytöstä kuitenkin enemmän ihailtiin ja ihaillaan. Mieheltä.
Kokeilkaas muuten huviksenne palstalla jos haluatte yläpeukkuja mielipiteellenne. Laittakaa kirosana mukaan ja allekirjoitukseksi "mies". Kukaan ei kyseenalaista kommenttianne.
On miehiä, jotka sanovat, kun heitä ei huvita lähteä jonnekin, että "vaimo ei päästä". Muutkin muiden mielestä epämieluisat asiat laitetaan vaimon piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On miehiä, jotka sanovat, kun heitä ei huvita lähteä jonnekin, että "vaimo ei päästä". Muutkin muiden mielestä epämieluisat asiat laitetaan vaimon piikkiin.
Totta, nainen on suhteessa se johon negatiivisia asioita peilataan. Ja naisen harteilla on myös tällaiset asiat, joissa asioita laitetaan hänen syykseen, eikä hän välttämättä edes tiedä sitä. Kyse on ajattelumallista, joka on erittäin yleinen vieläkin. Minunkin isällä oli tapana vitsailla sukulaisukoille meidän lasten kuullen, että aina tämä kotiolot voittaa. Käytti tuota varsinkin sellaisissa tilanteissa, joiden tekeminen oli epämiellyttävää. Halvensi siis kotia ja koko perhettä noilla lässytyksillään. Itse oli ryyppäämisensä kanssa hyvin suuri syyllinen paskaan ilmapiiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos roolit käännetään toisin päin, kukaan ei sano vaimoa mukavaksi ja leppoisaksi, vaan alistuvaksi ja araksi. Toisin sanoen: syy on naisen.
Miehelle ei edes ole vastaavaa haukkumanimeä kuin "riivinrauta". Minun isäni huusi, kirosi ja raivostui tyhjästä. Tuollaista käytöstä kuitenkin enemmän ihailtiin ja ihaillaan. Mieheltä.
Kokeilkaas muuten huviksenne palstalla jos haluatte yläpeukkuja mielipiteellenne. Laittakaa kirosana mukaan ja allekirjoitukseksi "mies". Kukaan ei kyseenalaista kommenttianne.
Aina on kiva uhriutua ja kuvitella näin. Miehille on kyllä paljonkin haukkumasanoja, joista vastaavia ei ole naisille, mutta eihän sillä ole mitään väliä.
Mä ja ex. Mies oli leppoisa ja mukava, minä aina takakireä ja väsynyt, miksikö? Tää leppoisa ja mukava mies ei tehnyt mitään, minä hoidin kodin, lapset ja raha-asiat yksin kun hän oli niin rento ettei moisia asioita viitsinyt miettiä. Nykyään minäkin olen rento ja leppoisa kun ei tarvi ajatella ja hoitaa muutakuin omat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On miehiä, jotka sanovat, kun heitä ei huvita lähteä jonnekin, että "vaimo ei päästä". Muutkin muiden mielestä epämieluisat asiat laitetaan vaimon piikkiin.
Totta, nainen on suhteessa se johon negatiivisia asioita peilataan. Ja naisen harteilla on myös tällaiset asiat, joissa asioita laitetaan hänen syykseen, eikä hän välttämättä edes tiedä sitä. Kyse on ajattelumallista, joka on erittäin yleinen vieläkin. Minunkin isällä oli tapana vitsailla sukulaisukoille meidän lasten kuullen, että aina tämä kotiolot voittaa. Käytti tuota varsinkin sellaisissa tilanteissa, joiden tekeminen oli epämiellyttävää. Halvensi siis kotia ja koko perhettä noilla lässytyksillään. Itse oli ryyppäämisensä kanssa hyvin suuri syyllinen paskaan ilmapiiriin.
Kehenköhän muuhun mies pelaisi asioita suhteessaan kuin naiseen? Samoin naiset haukkuvat miestään kavereilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, omaa isääni kehutaan mukavaksi ja leppoisaksi mieheksi, joka on kova vitsailemaan. Välillä olen ihmetellyt kenestä ne puhuu, ei isä kotioloissa ollut tuollainen vaan ilkeä, herkkä suuttumaan ja pitkävihainen mököttämisineen. Äiti oli ja on edelleen v*ttuuntunut, kun on lähinnä isän palvelija.
Mun mies: niiiin mukava seuramies ja niiiiin huomioi vaimoaan (minua). Kaikki teatteria, tosi ilkeä ja epäreilu kun kukaan ei ole näkemässä sekä minua että lapsia kohtaan. Sukulaismiehille kyllä ostaa kesäjuhliin sikarit, mutta lasten kesäkenkiin ei ole rahaa. Viskipullo (single malt) tuliaisiksi kyläpaikkaan, mutta kotona pihistellään vessapaperistakin. Siis kaikki muut paitsi hän.
Tunsin tällaisen parin. Mukava ja hauska seuramies ja niuho vaimo.
Myöhemmin selvisi, että se oli silkkaa teatteria sen miehen puolelta, ilkeä puolikin löytyi. Niuho vaimo on huolehti monesta asiasta, mitkä huithapelilla olis jäänyt huolehtimatta.
Tunnen.
Yllätyksekseni minusta itsestänikin tuli sellainen ja nyt olemme muuttaneet käytösmalleja sen loppumiseksi. Mies alkaa ymmärtää, että hänen käytöksensä on se, mikä ajoi minut siihen pisteeseen ja minä muutun ihan yhtä nopeasti takaisin herkäksi ja ihanaksi naiseksi, kun hän muuttaa omaa käytöstään.
Ihan sama, onko ongelma lapsen, koiran vai puolison kanssa - oma käytös vaikuttaa ja aiheuttaa reaktioita vastapuolessa.
Sama täällä. Mä ja ex. Tein kaiken opiskelin, kävin työssä, hoidin lapset ja kodin. Pyykit, kaupassakäynnit, ruoanlaitot, siivoukset jne. Kaikki rahat meni perheen hyväksi. Kuljin kahdella, kolmella bussilla työmatkat. Otin osaa lasten luokkatoimikuntiin. Jne. Ainoa asia, mitä en tehnyt ole se, että en silittänyt exän paitoja ja housuja. Tästä naapurin rouva alkoi jakaa numeroita meille. Mieheni sai 10 , koska on niin hyvämies. Aina mukava yhteistapaamisissa ja juotti naapureille lahjaviinansa ja kuskasi autolla naapurin rouvaa asioilla ja samoin konttorin tyttöjä. Säästi salatilille itselleen hyvästä palkastaan sijoitusrahat. Siksi ex.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos roolit käännetään toisin päin, kukaan ei sano vaimoa mukavaksi ja leppoisaksi, vaan alistuvaksi ja araksi. Toisin sanoen: syy on naisen.
Miehelle ei edes ole vastaavaa haukkumanimeä kuin "riivinrauta". Minun isäni huusi, kirosi ja raivostui tyhjästä. Tuollaista käytöstä kuitenkin enemmän ihailtiin ja ihaillaan. Mieheltä.
Kokeilkaas muuten huviksenne palstalla jos haluatte yläpeukkuja mielipiteellenne. Laittakaa kirosana mukaan ja allekirjoitukseksi "mies". Kukaan ei kyseenalaista kommenttianne.
Aina on kiva uhriutua ja kuvitella näin. Miehille on kyllä paljonkin haukkumasanoja, joista vastaavia ei ole naisille, mutta eihän sillä ole mitään väliä.
Melkoinen nollakommentti.
En enää, sillä ne eros.
Tunnen paljon monenlaisia pareja, mutta vain tuo yksi oli tuollaisia.
Tunnen, omat vanhempani.
Totuus on kuitenkin toisenlainen, äiti lopenuupunut hoitamaan arkea yksin, eikä valittamalla ole saanut mitään muuttumaan sillä ”leppoinen ja rento” isä on todellisuudessa passiivinen, lievästi masentunut, eikä halua mistään keskustella tai yrittää muuttaa tai saada apua mihinkään. Raivostuttavaa!