Lue keskustelun säännöt.
Tuttavapari osti talon hevon kuusesta ja nyt yrittävät epätoivoisesti myydä sitä, koska tahtovat pois
Kommentit (25)
Ei voi tietää, ennen kuin kokeilee. Syitä suunnanmuutokselle voi olla monenlaisia.
Itse muutin Hgistä "hevonkuuseen" 7 v. sitten, enkä ikipäivänä enää muuta kaupunkiin. En edes pikkukaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusivat maaseudun rauhaan, sitten heitä alkoi ärsyttää se ettei kukaan ikinä ilmesty yllätysvierailulle ja joka paikkaan on niin pitkä matka. Onkohan siitä lähimpään kauppaan 10 km , eli unohtunut maitopurkkikin voi olla katastrofi. Tämä nainen myös laittanut paristi sellasia Face-päivityksiä, joissa antaa ymmärtää olevansa peloissaan silloin kun mies on yöt töissä ja on kaksin pienen lapsen kanssa. Ihan ymmärrettävää, niin pelkäisin minäkin! Ei edes katuvaloja, johan sitä alkaisi nähdä MuumiMörköjä ja Hannibal Lectereitä joka nurkalla..
Ap
Harva siihen pystyy. Sitä voi romantisoida mielessään, mutta asunnon vaatimat työt ja yksinäisyys voi tulla yllätyksenä. Moni ei ole kestänyt montaa vuotta. Itse olen erakkomainen ja tykkään puuhastelusta, joten minulle se sopisi.
Monasti sitä ajattelee että ihana rauha, ei naapureita mailla halmeilla, omavaraisuus jne, mutta kun se totaalihiljaisuus iskee ihan joka päivä, se ei olekaan enää niin kivaa. Minäkin haaveilin joskus erakkoelämästä syrjässä, mutta en kestäisi olla niin yksin ja mitä jos lähin naapuri osoittautuu häirikköhulluksi. Siellä yksin ja peloissaan. Nyt haaveilen muutosta Hkiin, jossa voisi asua keskellä kaupunkia, nähdä ihmisiä ja samalal vetäytyä omiin oloihin aina kun tuntuu siltä.
Moni liitto ajautuu kriisiin kun pari ostaa ok-talon tajuamatta ettei siellä eletä kuin kerrostalossa. Jos koti on keskellä ei mitään, tilanne pahenee entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monasti sitä ajattelee että ihana rauha, ei naapureita mailla halmeilla, omavaraisuus jne, mutta kun se totaalihiljaisuus iskee ihan joka päivä, se ei olekaan enää niin kivaa. Minäkin haaveilin joskus erakkoelämästä syrjässä, mutta en kestäisi olla niin yksin ja mitä jos lähin naapuri osoittautuu häirikköhulluksi. Siellä yksin ja peloissaan. Nyt haaveilen muutosta Hkiin, jossa voisi asua keskellä kaupunkia, nähdä ihmisiä ja samalal vetäytyä omiin oloihin aina kun tuntuu siltä.
Helsingissä törmäät todennäköisemmin häirikköhulluun naapuriin tai jopa moneen sellaiseen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monasti sitä ajattelee että ihana rauha, ei naapureita mailla halmeilla, omavaraisuus jne, mutta kun se totaalihiljaisuus iskee ihan joka päivä, se ei olekaan enää niin kivaa. Minäkin haaveilin joskus erakkoelämästä syrjässä, mutta en kestäisi olla niin yksin ja mitä jos lähin naapuri osoittautuu häirikköhulluksi. Siellä yksin ja peloissaan. Nyt haaveilen muutosta Hkiin, jossa voisi asua keskellä kaupunkia, nähdä ihmisiä ja samalal vetäytyä omiin oloihin aina kun tuntuu siltä.
Helsingissä törmäät todennäköisemmin häirikköhulluun naapuriin tai jopa moneen sellaiseen :D
No, siellä asuu muitakin häirikön naapurissa ja kerrostalossa on enemmän turvassa kuin yksin maalla pimeässä kun häirikkö hiipii pihamaalle....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusivat maaseudun rauhaan, sitten heitä alkoi ärsyttää se ettei kukaan ikinä ilmesty yllätysvierailulle ja joka paikkaan on niin pitkä matka. Onkohan siitä lähimpään kauppaan 10 km , eli unohtunut maitopurkkikin voi olla katastrofi. Tämä nainen myös laittanut paristi sellasia Face-päivityksiä, joissa antaa ymmärtää olevansa peloissaan silloin kun mies on yöt töissä ja on kaksin pienen lapsen kanssa. Ihan ymmärrettävää, niin pelkäisin minäkin! Ei edes katuvaloja, johan sitä alkaisi nähdä MuumiMörköjä ja Hannibal Lectereitä joka nurkalla..
Ap
10 km lähimpään kauppaan ja katastrofi iskee... OMG :D
... onhan provo, onhan ... pliiiiiis.... :D
Jos kesällä ostaa niin syksyn pimetessä jo voi ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halusivat maaseudun rauhaan, sitten heitä alkoi ärsyttää se ettei kukaan ikinä ilmesty yllätysvierailulle ja joka paikkaan on niin pitkä matka. Onkohan siitä lähimpään kauppaan 10 km , eli unohtunut maitopurkkikin voi olla katastrofi. Tämä nainen myös laittanut paristi sellasia Face-päivityksiä, joissa antaa ymmärtää olevansa peloissaan silloin kun mies on yöt töissä ja on kaksin pienen lapsen kanssa. Ihan ymmärrettävää, niin pelkäisin minäkin! Ei edes katuvaloja, johan sitä alkaisi nähdä MuumiMörköjä ja Hannibal Lectereitä joka nurkalla..
Ap
10 km lähimpään kauppaan ja katastrofi iskee... OMG :D
... onhan provo, onhan ... pliiiiiis.... :D
En ole tuo kelle vastasit, mutta jos se kauppa on ennen ollut tyyliin nurkan takana niiin kyllähän tuo voi vähän ahdistaa. Etenkin jos pienet lapset, joita pitää raahata mukana ja näin talvisin auto lämmitettävä. Siinä voi itku päästä , että voi vi""u se vessanpaperi!
Itse olen ajatellut hankkia kuusesta hevon korkeintaan kesämökin. Eiköhän yhdessä kesässä opi elämään logististen haasteiden parissa, jos on oppiakseen. Toki aina ei ole varaa pitää kahta asumusta, ja pitää tehdä valintoja. Silloinkin kyllä vuokralla asumisessa on pienempi riski jäädä jumiin. Muuttotappiopaikasta varmaan saa kivankin murjun edullisesti vuokrattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskaltaisi varmaan asu korvessa ilman kunnon koiraa. Olen niin urbanisoitunut että asun täällä missä asun.
Vierailija kirjoitti:
Missä on hevon kuusi? Olen kiinnostunut talosta.
https://www.google.fi/maps/place/Hevonkuusi/@63.6275796,28.5732457,17z/…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monasti sitä ajattelee että ihana rauha, ei naapureita mailla halmeilla, omavaraisuus jne, mutta kun se totaalihiljaisuus iskee ihan joka päivä, se ei olekaan enää niin kivaa. Minäkin haaveilin joskus erakkoelämästä syrjässä, mutta en kestäisi olla niin yksin ja mitä jos lähin naapuri osoittautuu häirikköhulluksi. Siellä yksin ja peloissaan. Nyt haaveilen muutosta Hkiin, jossa voisi asua keskellä kaupunkia, nähdä ihmisiä ja samalal vetäytyä omiin oloihin aina kun tuntuu siltä.
Helsingissä tuon unelman taas kaataa asumisen kalleus. Joudut asumaan liian pienessä asunnossa ja tilaa ei ole mihinkään. Se menee aluksi, mutta lopulta alkaa raastamaan hermoja. Itse suunnittelen pois muuttoa kalliiden vuokrien vuoksi. Nuorena kun istui baareissa päivät nuo pienet kämpät meni, ei enää kun keski-ikä lähestyy.
Kaupunkilaisen on varmaan hankalaa tottua maaseutuun. En tottuisi.
Muutamia tällaisia "muutin maalle ostettuani vanhan kunnostettavan talon"-jutun, huomaa kuinka ensin kehutaan kuinka elämänmuutos oli pakko tehdä ja jutun lopussa lukee rivien välistä kuinka voi kumpa joku ostaisi tämän multa. Se verhotaan siten että eihän sitä tiedä mihin elämä vielä johdattaa ja ei tämä välttämättä ole pysyvä ratkaisu. ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monasti sitä ajattelee että ihana rauha, ei naapureita mailla halmeilla, omavaraisuus jne, mutta kun se totaalihiljaisuus iskee ihan joka päivä, se ei olekaan enää niin kivaa. Minäkin haaveilin joskus erakkoelämästä syrjässä, mutta en kestäisi olla niin yksin ja mitä jos lähin naapuri osoittautuu häirikköhulluksi. Siellä yksin ja peloissaan. Nyt haaveilen muutosta Hkiin, jossa voisi asua keskellä kaupunkia, nähdä ihmisiä ja samalal vetäytyä omiin oloihin aina kun tuntuu siltä.
Helsingissä tuon unelman taas kaataa asumisen kalleus. Joudut asumaan liian pienessä asunnossa ja tilaa ei ole mihinkään. Se menee aluksi, mutta lopulta alkaa raastamaan hermoja. Itse suunnittelen pois muuttoa kalliiden vuokrien vuoksi. Nuorena kun istui baareissa päivät nuo pienet kämpät meni, ei enää kun keski-ikä lähestyy.
Totta. Nyt ei ole muutenkaan mahdollista mutta unelmia pitää olla ja tähtäin onkin noin 10 vuoden päässä.
Kaveri haluaa tulla meille kylään, koska meillä ei ole katuvaloja ja meillä näkee tähtitaivaan. Meillä kuulee, mitä on oikea hiljaisuus.
Kaveri muutti Helsingistä Vihdin perukoille. Harva se viikonloppu tulee kaveripiirimme WhatsApp-ryhmässä kyläilykutsuja ja yöksikin voisi jäädä. Mutta kun omasta sängystä on niin paljon mukavampaa herätä ja taksi maksaisi varmaan satasen.
Yritetään tätä uusmaalaistolloa houkutella ytimeen, mutta sehän ei tietenkään käy. No, omapahan on valintansa.
Missä on hevon kuusi? Olen kiinnostunut talosta.