Parisuhteen kaatuminen lapsikysymykseen
Hei,
löytyykö pariskuntia keiden parisuhde olisi kaatunut lapsikysymykseen, eli toinen olisi halunnut, mutta toinen ei? Tai toisaalta, jos suhde on jatkunut, onko se tuonut katkeruutta tai katumusta lasta halunneelle osapuolelle?
Olemme seurustelleet useamman vuoden puolisoni kanssa ja parisuhde on kaikin puolin mahtava, mutta minua on alkanut pelottaa, että tuo on juuri mihin suhteemme kaatuu. Alan siis olla aika varma, että en halua lapsia ollenkaan, en ole koskaan halunnutkaan, mutta tunne vahvistuu koko ajan. Puolisoni sanoo, että hänelle ei niin väliä ole saammeko lapsia vai emme tai ettei ole osannut asiaa vielä ajatella niin vakavasti (opiskelemme vielä). Mutta entä jos hänelle tuleekin hirveä tarve saada lapsi, ja en pysty toteuttamaan hänen haavettaan? Pelottaa, että se tarve on sitten niin vahva, että kaikki kaatuu siihen.
Olemme siis kolmikymppisiä ja parin vuoden sisään valmistumme korkeakoulusta.
Kommentit (30)
Ei kannata stressata, mies ei ilmeisesti ole edes miettinyt koko lapsi asiaa kovin tarkasti, jolloin uskon että lapsettomuus voisi olla hänelle ihan ok.
Jos toinen ehdottomasti haluaa lapsia ja toinen ehdottomasti ei niin ainoa ratkaisu on ero. Jos toiselle on ihan sama niin asia on eri. Nythän puolisollesi nykyinen tilanne on hyvä. Kumpi tahansa voi muuttaa mielensä ja sitten tilanne muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia haluamattoman ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen.
Miksi ei? Olen aina sanonut suoraan, etten halua lapsia.
Kolmikymppiset valmistumassa yliopistosta? Tuolla vauhdilla alatte pohtia lapsikysymystä tosissaan noin 45-vuotiaina eli luonto on jo hoitanut homman.
No eihän tulevaisuutta voi ennustaa. Mies voi joskus haluta lapsia tai sitten ei.
Jos mies tulevaisuudessa haluaa lapsia ja sinä et niin sitten tulee ero ja mies etsii naisen joka niitä haluaa.
Kaikkea ei voi saada. Tai sitten sinä, mies tai vaikka minä kuolemme jo huomenna ja ei tarvitse enää murehtia mitään joten mitäs jos eläisit tässä hetkessä kun kaikki on ok ja kumpikaan ei halua lapsia nyt.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia haluamattoman ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen.
Kahden ihmisen jotka eivät halua lapsia ei pitäisi olla suhteessa keskenään? Jaahas.
Kiitos kannustavista vastauksista! Omakohtaisia kokemuksia otetaan myös vastaan :)
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppiset valmistumassa yliopistosta? Tuolla vauhdilla alatte pohtia lapsikysymystä tosissaan noin 45-vuotiaina eli luonto on jo hoitanut homman.
En koe, että pitää selitellä, mutta molemmilla alan vaihdos huonon työllisyyden vuoksi, eli takana jo yksi koulutus ja työelämää (vaikkei oman alan).
-ap
kuutamo kirjoitti:
Kiitos kannustavista vastauksista! Omakohtaisia kokemuksia otetaan myös vastaan :)
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppiset valmistumassa yliopistosta? Tuolla vauhdilla alatte pohtia lapsikysymystä tosissaan noin 45-vuotiaina eli luonto on jo hoitanut homman.
En koe, että pitää selitellä, mutta molemmilla alan vaihdos huonon työllisyyden vuoksi, eli takana jo yksi koulutus ja työelämää (vaikkei oman alan).
-ap
No pitikö valita se taidehistorioitsija linja
ööh..tykkäätkö pestä paskaa peräreiästä
tykkäätkö roikkomahasta ja riipputisseistä
tykkäätkö siitä että eläkkeesi on pieni
tykkäätkö olla YYHYOOO
mitä se pallipenis tuohon päätökseen liittyy
oma on elämäs jonka pilaat
Se lähtee suhteesta, jolle asia on ongelma. Eli jos mies sitten joskus haluaakin lapsia, hän lähtee.
Sinä et voi asiaa ratkaista hänen puolestaan, eikä sinun tarvitsekaan.
🇺🇦🇮🇱
Tapasin ihanan miehen, joka haaveilee omasta lapsesta. Minun lapsilukuni on jo täynnä. Suhteellamme ei ole tulevaisuutta pidemmän päälle ja kumpikin tietää tämän. Ikävältä tuntuu, enkä halua jäädä 'odottelemaan' sitä, että toinen löytää uuden kumppanin ja lopettaa suhteen siihen. Aloin itsekin jo etsimään aktiivisesti uutta miestä.
Vierailija kirjoitti:
kuutamo kirjoitti:
Kiitos kannustavista vastauksista! Omakohtaisia kokemuksia otetaan myös vastaan :)
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppiset valmistumassa yliopistosta? Tuolla vauhdilla alatte pohtia lapsikysymystä tosissaan noin 45-vuotiaina eli luonto on jo hoitanut homman.
En koe, että pitää selitellä, mutta molemmilla alan vaihdos huonon työllisyyden vuoksi, eli takana jo yksi koulutus ja työelämää (vaikkei oman alan).
-ap
No pitikö valita se taidehistorioitsija linja
Emme opiskelleet humanistista alaa. -ap
Parisuhteesi kaatuu joka tapauksessa, se on nyt tallä sivustolla nähty.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia haluamattoman ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen.
-----------
Uskomattoman typerän ihmisen kommentti. Yhä useampi ei tarvitse enää lasta ollakseen tyytyväinen elämäänsä. Ennen vanhaan kaikkien oli pakko hankkia lapsia. Lapsettomuus on myös suurin ekoteko mitä ihminen voi tehdä. On hyvä, että yhä useammat ajattelevat myös maapallon ja muiden lajien olemassaoloa ja selviytymistä. Ihmislajihan on jo ylikansoittanut maapallomme.
Kyllä tuollaisia pariskuntia on monia, ja aika usein ne erimielisyydet johtaa lopulta eroon, mutta toisaalta hyvä niin, surullisia tapauksia on ne jossa toinen antaa pientä toivoa, vaikka ei oikeasti tarkoita sitä ja pelaa vaan aikaa.
Joskus se lapsen hankinnan kauemmaksi lykkääminen voi johtaa lapsettomuuteen.
Lapseton onnellinen pariskunta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia haluamattoman ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen.
-----------
Uskomattoman typerän ihmisen kommentti. Yhä useampi ei tarvitse enää lasta ollakseen tyytyväinen elämäänsä. Ennen vanhaan kaikkien oli pakko hankkia lapsia. Lapsettomuus on myös suurin ekoteko mitä ihminen voi tehdä. On hyvä, että yhä useammat ajattelevat myös maapallon ja muiden lajien olemassaoloa ja selviytymistä. Ihmislajihan on jo ylikansoittanut maapallomme.
Juuri näin. Vaikka on vieläkin paljon ulkopuolista painetta lasten tekemisestä, nähdään, että se on parisuhteen tärkein tavoite. Ja ilman niitä paineita olisi helpompi tehdä aivan oma valinta lasten tekemisestä / tekemättömyydestä. Ehkä minäkään tästä asiasta stressaisi näin paljon siinä tapauksessa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaisia pariskuntia on monia, ja aika usein ne erimielisyydet johtaa lopulta eroon, mutta toisaalta hyvä niin, surullisia tapauksia on ne jossa toinen antaa pientä toivoa, vaikka ei oikeasti tarkoita sitä ja pelaa vaan aikaa.
Joskus se lapsen hankinnan kauemmaksi lykkääminen voi johtaa lapsettomuuteen.
Tällä hetkellä uskoisin, että lapsettomuus olisi meille hyvä tilanne, viihdymme niin hyvin kahdestaan ja vapaina. Ja olemme keskustelleet asiasta ja olen ollut rehellinen kannastani. Uskon, että ehkä puolisoni ei juuri ole miettinyt asiaa niin paljon kuin minä, kun hänellä ei biologisesti ole niin kiire aikataulu.
Osittain koen myös, että voisiko syntymätön lapsi olla meitä tärkeämpi? En itse näkisi, että jättäisin puolisoani, vaikka haluaisinkin lapsen yhtäkkiä ja hän ei, koska en haluaisi lasta kenenkään muunkaan kanssa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsia haluamattoman ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen.
Miksi ei?
"Osittain koen myös, että voisiko syntymätön lapsi olla meitä tärkeämpi? En itse näkisi, että jättäisin puolisoani, vaikka haluaisinkin lapsen yhtäkkiä ja hän ei, koska en haluaisi lasta kenenkään muunkaan kanssa."
Jättäisittekö miehenne tai vaimonne, jos tilanne ois näin päin? Eli sinä haluaisit toinen ei
Lapsia haluamattoman ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen.