Lue keskustelun säännöt.
Miten noista vanhojentanssimekoista on tullut tommosia disney/barbiemekkoja?
Kommentit (48)
Niin muuten.
Miksi ihmeessä ne vanhojentanssimekot on nykyisin aina haaleita ja pastellinvärisiä (pinkki, vaaleansininen, valkoinen, luonnonvalkoinen), olkaimettomia, helmaltaan hörhelöröyhelöitä?
Siis aina sellaisia mahdollisimman muovisen ja halvannäköisiä, täysin kertakäyttökamaa. Monessa vielä jotakin muovisia feikkitimantteja ja muuta mahdollimman mautonta blinblingiä?
Eihän sellaiselle puvulle ole enää ikinä mitään käyttöä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, menneinä vuosina kyse oli nimenomaan vanhojentansseista eli vaatteet olivat vanhoja tai vanhantyylin mukaisia mekkoja, hameita ja pukuja. Usein vinteiltä, mummoloista tai kirpputoreilta kaivettuja tai sitten lainattiin joltakin tutulta jos oli vaikka mekko tehty tietyn vanhanmallin mukaisesti. Vaikka meikattiin jne niin kauneus, seksikkyys tms eivät olleet 'se' juttu ja harva varmaan 10 markkaa enempää kulutti noihin tamineisiin.
Meillä oltiin iltapuvuissa jo vuonna 1979 eli 40 vuotta sitten. Jostain syystä joka vuosi halutaan palata johonkin omituiseen 40-luvun tapaan hevosajeluineen ja mummomeininkeineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vanhat 86. Kyllä silloinkin oli tanssiaismekot, mutta itse tehdyt. Ei disney-kamaa.
Meillä taas pukeuduttiin sananmukaisesti vanhoihin vaatteisiin, oltiin melkoisia muoreja ja vaareja, kun tanssattiin :D Meille tuo tanssiaismekko ja -pukukulttuuri tuli myöhemmin.
Nykyään mekot tuntuvat tosiaan olevan melkoisia prinsessajuttuja. Oma tyttäreni halusi omissa vanhojentansseissaan pukeutua enemmän iltapukumalliseen mekkoon, ja erottui joukosta aika lailla. Minun mielestäni edukseen.
Mistä päin olet?
Minä Helsingistä. Meillä siis iltapuvut oli tuulenviemää-tyylisiä, eli iltapukuja, mutta vanhaan malliin.
Vierailija kirjoitti:
Niin muuten.
Miksi ihmeessä ne vanhojentanssimekot on nykyisin aina haaleita ja pastellinvärisiä (pinkki, vaaleansininen, valkoinen, luonnonvalkoinen), olkaimettomia, helmaltaan hörhelöröyhelöitä?Siis aina sellaisia mahdollisimman muovisen ja halvannäköisiä, täysin kertakäyttökamaa. Monessa vielä jotakin muovisia feikkitimantteja ja muuta mahdollimman mautonta blinblingiä?
Eihän sellaiselle puvulle ole enää ikinä mitään käyttöä!
No vaikka mulla oli viininpunainen "vanha" mekko niin enpä ole sitäkään enää ikinä käyttänyt missään. Ei ne bling bling -mekot minustakaan kovin tyylikkäitä ole, mutta eipä minun niitä tarvitsekaan pitää ylläni.
Vierailija kirjoitti:
Niin muuten.
Miksi ihmeessä ne vanhojentanssimekot on nykyisin aina haaleita ja pastellinvärisiä (pinkki, vaaleansininen, valkoinen, luonnonvalkoinen), olkaimettomia, helmaltaan hörhelöröyhelöitä?Siis aina sellaisia mahdollisimman muovisen ja halvannäköisiä, täysin kertakäyttökamaa. Monessa vielä jotakin muovisia feikkitimantteja ja muuta mahdollimman mautonta blinblingiä?
Eihän sellaiselle puvulle ole enää ikinä mitään käyttöä!
Parin vuoden kuluttua ne on kaikki mustia, koska halutaan vaate, jolle on käyttöä myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on tilattu Aasiasta prom-mekkokuvastoista. Siksi ne on muuttuneet pastellityllikammotuksiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vanhat 86. Kyllä silloinkin oli tanssiaismekot, mutta itse tehdyt. Ei disney-kamaa.
Meillä taas pukeuduttiin sananmukaisesti vanhoihin vaatteisiin, oltiin melkoisia muoreja ja vaareja, kun tanssattiin :D Meille tuo tanssiaismekko ja -pukukulttuuri tuli myöhemmin.
Nykyään mekot tuntuvat tosiaan olevan melkoisia prinsessajuttuja. Oma tyttäreni halusi omissa vanhojentansseissaan pukeutua enemmän iltapukumalliseen mekkoon, ja erottui joukosta aika lailla. Minun mielestäni edukseen.
Mistä päin olet?
Minä Helsingistä. Meillä siis iltapuvut oli tuulenviemää-tyylisiä, eli iltapukuja, mutta vanhaan malliin.
Pohjoisesta. Tai siis olin vuonna 1986 :D Kyllä sielläkin nykyään on ihan etelän mallin vanhat pukuineen ja bileineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaippa se on joku Disney prinsessa haave pukeutua tuollaiseen. Ei meilläkään mitään mummon vanhoja rytkyjä pidetty, mitä jotkut muistelevat, mutta itsellä oli vaikkapa äitini vanha iltapuku ja aika monilla muillakin oli. Joillakin oli pukuvuokraamosta vuokrattu vanhantyylisiä iltapukuja. Moni ompeli itse.
Siis juhlavaatteita ja hienoja sellaisia joo, mutta ei tällaista kertakäyttökulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Eikös vanhojen tanssit tarkoita sitä että abien lähtiessä lukulomalle lukion kakkosista tulee koulun "vanhimpia". Ei kai se tarkoita että pitäisi kirjaimellisesti laittaa päälle joku vanha tai vanhanaikainen puku?
Tietysti tarkoittaa. Mutta siitä oli saatu idea vanhoihin tansseihin ja oikeasti vanhantyylisiin iltapukuihin. Monilla oli myös vanhanaikainen kampaus. Itselleni tuli ihan yllätyksenä tuo muutos prinsessapukuihin, kun miehen tytön vanhojen tansseissa oltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma tarinansa ovat liikkeet, jotka myyvät näitä ns mittatilauksena. Tyttäreni löysi eräästä liikkeestä kivan mallikappaleen ja halusi sen omilla mitoilla. No täsmälleen sama mekko löytyi yenyenhouse sivustolta, ja juurikin niitä mittoja kysyttiin, mitä tämä mittatilauspuoti. Hinta vaan oli kolminkertainen suomalaisessa liikkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös vanhojen tanssit tarkoita sitä että abien lähtiessä lukulomalle lukion kakkosista tulee koulun "vanhimpia". Ei kai se tarkoita että pitäisi kirjaimellisesti laittaa päälle joku vanha tai vanhanaikainen puku?
Sitä se perinteisesti oli. Kun minun äitini oli wanha vuonna 1951, niin ullakolta ne kaivettiin. Että ovat oikeasti vanhoja.
Vuonna 1951 oltiin vasta toipumassa sodasta, ei yksinkertaisesti ollut kangasta tanssiaismekkoihin! Sitä käytettiin, mitä löytyi ja monelle se oli mummon vanha, tarmolla säästetty mekko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, menneinä vuosina kyse oli nimenomaan vanhojentansseista eli vaatteet olivat vanhoja tai vanhantyylin mukaisia mekkoja, hameita ja pukuja. Usein vinteiltä, mummoloista tai kirpputoreilta kaivettuja tai sitten lainattiin joltakin tutulta jos oli vaikka mekko tehty tietyn vanhanmallin mukaisesti. Vaikka meikattiin jne niin kauneus, seksikkyys tms eivät olleet 'se' juttu ja harva varmaan 10 markkaa enempää kulutti noihin tamineisiin.
Meillä oltiin iltapuvuissa jo vuonna 1979 eli 40 vuotta sitten. Jostain syystä joka vuosi halutaan palata johonkin omituiseen 40-luvun tapaan hevosajeluineen ja mummomeininkeineen.
Tanssin wanhoja samana vuonna ja myös meillä kaikilla oli iltapuvut. Monilla tytöillä oli äidin tai jonkun muun sukulaisnaisen iltapuku, osalla oli vuokrattu tai itse tehty. Mä en ole koskaan omistanut iltapukua, koska mulla ei ole ollut mitään sellaisia tilaisuuksia, mihin olisi tarvinnut iltapukua. Oopperaankin on menty jo vuosikymmeniä vaikka farkuissa ja villapaidassa, linnanjuhlia lukuunottamatta (ja niihin harva tulee koskaan kutsutuksi) juhliin kuin juhliin ei tarvitse hankkia iltapukua. Muistan lapsuudestani, miten ihanaa oli katsella, kun äiti valitsi kaapista iltapukua, isä pukeutui frakkiin ja minä ja sisko jäätiin lapsenvahdin kanssa vilkuttamaan, kun vanhemmat lähtivät juhlimaan.
Jos nuoret haluaa tanssiaiset, niin miksei kulttuuri voi muuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös vanhojen tanssit tarkoita sitä että abien lähtiessä lukulomalle lukion kakkosista tulee koulun "vanhimpia". Ei kai se tarkoita että pitäisi kirjaimellisesti laittaa päälle joku vanha tai vanhanaikainen puku?
Minun aikaan sitä se juuri tarkoitti. Nuttura ja silmälasit yms. Eikä tästä nyt niin monta kymmentä vuotta ole.
Vierailija kirjoitti:
Oma tarinansa ovat liikkeet, jotka myyvät näitä ns mittatilauksena. Tyttäreni löysi eräästä liikkeestä kivan mallikappaleen ja halusi sen omilla mitoilla. No täsmälleen sama mekko löytyi yenyenhouse sivustolta, ja juurikin niitä mittoja kysyttiin, mitä tämä mittatilauspuoti. Hinta vaan oli kolminkertainen suomalaisessa liikkeessä.
Täsmälleen sama mekko? Kaverin lapsi kävi sovittamassa muistaakseni taftimekkoa helsinkiläisessä liikkeessä ja päätti tilata saman halvemmalla Kiinasta. Pettymys oli melkoinen, kun mekko ei ollut lähelläkään sellainen kuin liikkeessä sovitettu, vaikka kuvassa se näytti samalta. Työn jälki oli huoleton, kangas ei ollut paksua taftia vaan ohutta ja valuvaa, koko asun malli oli jotenkin kulahtanut. Koristeet oli ommeltu huonosti, helmasta puuttui sovitusmekossa ollut tylli jne. HInta oli toki halvempi, mutta vaate suorastaan ruma. Suomalainen ompelija sitten korjasi yli 200 eurolla, mutta ei hänkään kangasta paremmaksi saanut!
Liikeestä ostettuna olisi voinut reklamoida, suoraa Kiinasta tilattuna sai tyytyä kohtaloonsa.
Myös aineilla oli koko luokalla sama teema. Yleensä joku oivaltava ja kaikki pukeutui samaan. Nyt voisi olla kuorma-autolavallinen osama pin laadeneita tai trumppeja. Freddymercureita tms.
Nythän jokainen laittaa päälleen mitä haluaa.
1993 Turussa vanhojen tanssien idea oli, että pukeuduttiin aidosti vanhoihin iltapukuihin tai 1700-1800-luvun tyylisiin juhlapukuihin. Iso osa vuokrasi puvun teatterista, osa meistä teki puvun itse. Onhan ne tanssitkin vanhoja säätyläisten tanssiaistansseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma tarinansa ovat liikkeet, jotka myyvät näitä ns mittatilauksena. Tyttäreni löysi eräästä liikkeestä kivan mallikappaleen ja halusi sen omilla mitoilla. No täsmälleen sama mekko löytyi yenyenhouse sivustolta, ja juurikin niitä mittoja kysyttiin, mitä tämä mittatilauspuoti. Hinta vaan oli kolminkertainen suomalaisessa liikkeessä.
Täsmälleen sama mekko? Kaverin lapsi kävi sovittamassa muistaakseni taftimekkoa helsinkiläisessä liikkeessä ja päätti tilata saman halvemmalla Kiinasta. Pettymys oli melkoinen, kun mekko ei ollut lähelläkään sellainen kuin liikkeessä sovitettu, vaikka kuvassa se näytti samalta. Työn jälki oli huoleton, kangas ei ollut paksua taftia vaan ohutta ja valuvaa, koko asun malli oli jotenkin kulahtanut. Koristeet oli ommeltu huonosti, helmasta puuttui sovitusmekossa ollut tylli jne. HInta oli toki halvempi, mutta vaate suorastaan ruma. Suomalainen ompelija sitten korjasi yli 200 eurolla, mutta ei hänkään kangasta paremmaksi saanut!
Liikeestä ostettuna olisi voinut reklamoida, suoraa Kiinasta tilattuna sai tyytyä kohtaloonsa.
No kuvassa sama mekko. Ja ko liikkeestä myös painotettiin, että mittojen mukaan tehdyistä puvuista ei saa mitää hyvitystä, jos ei olekaan sopiva. Joo toki lain mukaan olisi voinut riidellä, mutta mitä se auttaa, jos tulee huono mekko eikä ehdi hankkia uutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos nuoret haluaa tanssiaiset, niin miksei kulttuuri voi muuttua?
No kai sitä voi muuttua, mutta ihan jo sekin, että nuorista harva maksaa itse vaatteitaan. Tuosta on tullut ahdistava kilpavarustelupäivä.
Meillä taas pukeuduttiin sananmukaisesti vanhoihin vaatteisiin, oltiin melkoisia muoreja ja vaareja, kun tanssattiin :D Meille tuo tanssiaismekko ja -pukukulttuuri tuli myöhemmin.
Nykyään mekot tuntuvat tosiaan olevan melkoisia prinsessajuttuja. Oma tyttäreni halusi omissa vanhojentansseissaan pukeutua enemmän iltapukumalliseen mekkoon, ja erottui joukosta aika lailla. Minun mielestäni edukseen.