Miksi miehen löytäminen niin vaikeaa
Olen kolmekymppinen sinkku. Joskus nuorena jo halusin miehen ja perheen. No siinä sitte meni monen monta vuotta seurustellessa eri miesten kanssa vaikka kaikkeni aina yritin ei suhteet toiminu. Milloin mikäkin syy. Ja jälkikäteen ajateltuna kukaan niistä ei oikeasti ollut sellanen mitä kaipasin enkä tosissaan rakastanut ketään niistä. Sitten 27 vuotiaana tapasin miehen kuka oli aivan täydellinen. Ja opetti ymmärtämään että kaikki muut miehet eivät ikinä osanneet kohdella naista hyvin. Hän osasi. Ulkonäöllisesti juuri sellainen mistä pidin ja antoi huomiota. Osasi kehua osteli kukkia ja lahjoja. Halusi oikeasti olla kanssani ja viettää aikaa. Halusi perheen ja teki kaiken eteeni. Niinkuin minäkin hänen eteen. Olin aivan rakastunut. Saatiin lapsi ja kaikki meni sitte kertaheitolla päin helvettiä. Erottu on jo aikoja sitten. Hänen päätöksestään. Silti välillä puhuu että ikävöi mutta koska paljon asioita tapahtunut ei paluuta enää ole yhteen. Enkä edes pystyisi enään palaamaan koska liikaa tapahtunut ja kerran jo halunnut eroon. Itse myöskin polttanut sillat takanani niin että ei enää ikinä. Olen seurustellut muutaman kerran tämän jälkeen. Kaikki kaatuu siihen että kukaan ei osaa olla enää sellainen kun eksäni oli. Sellaista miestä ei tuskin koskaan tulekkaan. Kertokaa nyt joku että joskus vielä tulee joku sellainen kuka pystyy olla vieläkon parempi kun eksäni. Oon niin kateellinen kaikille kenellä on perheet on rakkautta.. en ole pystynyt rakastumaan enään eksäni jälkeen. Haluaisin kyllä mutta kun en oikeen usko että kukaan pystyy olla yhtä hyvä. Ja en tarkoita sitä että sekään oli hyvän kun loppujen lopuksi jätti mutta sellainen kun oli muuten suhteen ajan. Olen aina ollut kaunis ja pitänyt itsestäni huolta. Ja monet miehet olen jättänyt taakseni koska en halua tyytyä huonompaakaan vaihtoehtoon kun mitä ollut. Ja miksi pitäisi. Tuskin kukaan mieskään haluaa olla jollekkin kakkosvaihtoehto. Voiko elämässä oikeasti rakastua palavasti kunnolla useamminkin kun kerran. Ennen luulin että olin ollut rakastunut eksiini mutta lapsen isän jälkeen tajusin etten koskaan ollutkaan rakastanut ketään muuta. Kaikista muista miehistä elämäni aikana olen päässyt yli muutamassa viikossa. Eksäni kohdalla meni kauan kun haikailin vanhaan takasin. Muutama kuukausi sitten loppujen lopuksi ymmärsin että en pysty koskaan enään palaamaan yhteen hänen kanssaan mutta silti se oli jotain parasta elämässäni. Hän oikeasti sanoilla ja teoilla näytti että välitti silloin ja rakasti ja sai tuntemaan että olen maailman ainoa nainen. Kukaan muu ei siihen koskaan ole pystynyt. Huoh.. niin turhauttavaa. Tätäkö tää sitte on että enää ei tule perhettä koska en pysty enään rakastumaan. Vaikka annan miehille mahdollisuuden usein ja odotan että tunteita tulisi mutta niitä ei vaan tule. Tai vaikka jotain tulisi kukaan ei osaa oikealla tavalla rakastaa tai ei osaa näyttää tarpeaksi hyvin sitä minulle. Kertokaa nyt joku että joskus vielä tulee joku kuka on oikeasti täydellinen.
Kommentit (9)
Saat aviomieheni jos haluat, en tarvitse enää, en ole pitkiin aikoihin tarvinnut....
Kokemuksesta viisastuneena voin ihan suoraan sanoa, että olet väistänyt luodin. Ja jos pystyt siihen tulevaisuudessakin, olet paljon onnellisempi kuin minä.
No eipä siinä ei mulla kyllä rahaa ole antaa. Vaan rakkautta. On niin paljon mitä pystyisin antamaan sellaiselle miehelle kuka oikeasti on hyvä mies ja oikeasti näyttää tunteet ja tekee asioita eteeni. Teen itsekkin. Ja olen tehnyt silti usein saamatta takaisin mitään. Paitsi eksältäni.
No, niin kauan kuin vertailet muita miehiä siihen ihquun exään, niin ei tule onnistumaan. Se on väärin niitä muita miehiä kohtaan.
No onhan se mut miks tyytyä huonompaan. En mä haluu miestä kuka ei osaa rakastaa täysillä eikä osaa näyttää tunteitaan.
Kehottaisin ihan vakavasti kasvamaan vielä joitain vuosia, ennenkuin alat rakastaa täysillä ketä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
No onhan se mut miks tyytyä huonompaan. En mä haluu miestä kuka ei osaa rakastaa täysillä eikä osaa näyttää tunteitaan.
Vastaa viesteihin tuolla "lainaa" -nappulalla. Moni mies varmasti osaa rakastaa ja näyttää tunteensä omalla tavallaan. Niin kauan kuin vertailet, etkä itse ole avoin ja helposti vastaanottava jne, niin mistään ei tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se mut miks tyytyä huonompaan. En mä haluu miestä kuka ei osaa rakastaa täysillä eikä osaa näyttää tunteitaan.
Vastaa viesteihin tuolla "lainaa" -nappulalla. Moni mies varmasti osaa rakastaa ja näyttää tunteensä omalla tavallaan. Niin kauan kuin vertailet, etkä itse ole avoin ja helposti vastaanottava jne, niin mistään ei tule mitään.
Varmaa joo osaa näyttää mut en halua tyytyä huonompaan mitä ollut ennen. Monet kenet olen jättänyt on jäönut itkemään perään ja sanoneet että olin ainoa kenen kanssa halusivat olaa. Ollu vielä pelkästään hyviä miehiä eksän jäökeen. Mutta kukaan niistä ei ole osannut rakastaa minua sellaisella tavalma miten eksäni. Niin ollen en halua tyytyä huonompaan. Kovat on kriteerit mutta enhän voi rimaa laskea sen takia että tyytyisin vaan johonkin. Haluan oikeaa rakkautta. Haluan myös itse rakastua mutta se tuntuu aivan mahdottomalta. Olen käynyt puhumassa vaikka missä tästä asiasta ja usein sanotaan että eihän sitä tiedä vaikka palattaisi yhteen. Mutta kun en halua edes enään. Eikä kyllä eksänikään. Ja olen kyllä hyvin sisäistänyt asian että yhteen paluuta ei ole enkä siihen pystyisi enään. Mutta rakkautta ei voi pakottaa. Niin hirveältä kun kuullostaakin olen elämäni aikana tavannut satoja miehiä ja yksikään niistä ei ole saanut tuntemaan mitään sillätavalla kun eksäni. Haluan miehen kenelle olen tärkein ja hän minulle. Kovin on sellaisia vanhanaikaisia tapoja mitä odotan mieheltä. Sellaiseen vaan ei kukaan muu ole koskaan pystynyt. On niin turhauttavaa. Vaikka eksäni oli ihan komea niin minulla on kyllä ollut komeampiakin miehiä mutta se ulkonäkö ei ole niin pääasia.
Älä hae häntä. Hän hakee kuitenkin sinut.
Joku, joka haluaa rahasi.
Tiedän kokemuksesta.