Mitä oireita teille on tullut ssri-lääkkeistä? Onko hyöty ollut suurempi kuin haitta?

Aapee jatkaa vielä, että varsinkin listoissa esiintyvät maidon erittyminen, virtsanpidätyskyvyttömyydet, veriulosteet yms pelottavat vaikka taitavat olla harvinaisempia. Onko kellään ollut jotain sellasta? Kuulostaa hurjalta että lääke aiheuttasi tuollaista, voiko sellaisen käyttö ilman oireitakaan olla terveellistä? Yritän punnita onko riskin otto sen arvoista, pääsisikö jollain lääkkeellä tästä ahdistuksesta ja masennuksesta. Kokemani liikahikoilu, painon nousu ja turvotus, rintojen kasvu ja pms, korvien soiminen, hampaiden narskuttelu, lihasnykäykset yms olivat jo aika pahoja, nyt jälkikäteen miettien. 

En ole ihan varma enää lääkkeen nimestä tai sen annostuksesta (luulen, että se oli fluoksetiini ja annostus 20mg/pv), mutta noin 6v sitten söin puoli vuotta SSRI-lääkettä masennukseen. Olen edelleen sitä mieltä, että nimenomaan lääkkeiden ansiosta paranin masennuksesta - sen jälkeen, kun viimein niitä määrättiin, alkoi asiat mennä parempaan suuntaan.

Haittavaikutuksia en muista saaneeni mitään, mutta toisaalta, olin alle 18v kyseisenä ajankohtana. En tiedä onko iällä jotain vaikutusta haittavaikutusten ilmenemiseen

Ei kannata käyttää. Lue tämä uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-6739982

Oli nuo lopussa mainitsemasi + painajaiset joissa huusin öisin ääneen. Hikoilu oli pahin kun kaupankassallakin maksaessa valui hiki päästä; ihan hullua. Joten lopetin käytön myös. Lopetusoireet olivat pahat ja pitkät ja tuntuu ettei pää palautunut koskaan ihan entiselleen. En jäänyt kaipaamaan. Enemmän oli haittaa kuin hyötyä.

Myös tässä ketjussa on paljon SSRI-läkkeitä käyttäneitä ja heidän kokemuksia: https://www.vauva.fi/keskustelu/3206318/masennuslaakkeiden-haittavaikutukset-rakastuminen-estyy

Vierailija kirjoitti:

Oli nuo lopussa mainitsemasi + painajaiset joissa huusin öisin ääneen. Hikoilu oli pahin kun kaupankassallakin maksaessa valui hiki päästä; ihan hullua. Joten lopetin käytön myös. Lopetusoireet olivat pahat ja pitkät ja tuntuu ettei pää palautunut koskaan ihan entiselleen. En jäänyt kaipaamaan. Enemmän oli haittaa kuin hyötyä.

Ai niin, minullakin oli painajaisia ja muutenkin tosi eläviä unia. Nukutti myös paljon, nukuin helposti 10-12 tuntia, herääminen oli tosi vaikeaa. Nykyään nukun paljon vähemmän. Hikoilu oli tosi hankala oire, painonnousu turhautti ja laski itsetuntoa. Nyt vaan mietin miten tätä ahdistusta ja toivottomuutta kestää. Vaikka olihan tätä siis jo lääkkeen käytön aikana ja masennusoireet kuten että ei jaksanut enää siivota pahenivat, miksi päätin sen lopettaakin kun tunsin sen täysin turhaksi. Tuntuu vaan että elämästä on valo hävinnyt täysin ja mietin voisiko joku toinen lääke sopia paremmin koska en tiedä mitä muutakaan tässä voi tehdä. aapee

En koskaan hyötynyt ssri-lääkkeistä. Mutta Voxra taisi muuttaa mun elämän 👍

Mä söin 20v sit pari v jotain ekoja ssri lääkkeitä. Ei oo seksi sen jälkeen kiinnostanut eikä mikään muukaan suuremmin. Töissä paiskin 16v ja nyt tuli potkut. Ei mitään motivaatiota mihinkään, ihan ok maata vaan kotona ja lukea keskustelupalstoja. Syytän nuorena syötyjä masennuslääkkeitä!

M40

Minulla Escitalopram helpotti pahinta oloa aluksi, mutta haittavaikutusten (mm haluttomuus ja tunne-elämän totaalinen latistuminen) takia vaihdettiin toiseen valmisteeseen.   

Minulla Ecitalopram auttaa masennukseen ahdistukseen. Voisiko sanoa jopa, että lääkitys pelasti elämän. Kuolemantoiveet ovat historiaa ja ilon tunteet ja nauru ovat palanneet elämään. Eikä itketä kokoajan! 3kk olen käyttänyt ja ainakin vuosi käyttöä edessä. Aloittaessa noin 2 viikkoa aika kamalia aloitusoireita: vatsavaivat, erityisesti ripuli, pöpperöinen olo päässä - onneksi just tuo kaksi viikkoa oli sairaslomaa. Sitten töihin, mikä ei varmasti olisi ollut mahdollista ilmaan tuota ihanaa lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla Escitalopram helpotti pahinta oloa aluksi, mutta haittavaikutusten (mm haluttomuus ja tunne-elämän totaalinen latistuminen) takia vaihdettiin toiseen valmisteeseen.   

Ei näemmä sama lääke sovi kaikille. Minulla Ecitalopram palautti tunteet, siis ne myönteiset, ei latistanut. Ja pms oireet, joista olen kärsinyt nuoresta asti, on pois. En olisi uskonut, että joku lääke auttaa niihinkin! Seksuaalinen halukkuuskaan ei ole vähentynyt, mikä minun tapauksessani on jopa "huono" asia, koska kumppanini on seksuaalisesti haluton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli nuo lopussa mainitsemasi + painajaiset joissa huusin öisin ääneen. Hikoilu oli pahin kun kaupankassallakin maksaessa valui hiki päästä; ihan hullua. Joten lopetin käytön myös. Lopetusoireet olivat pahat ja pitkät ja tuntuu ettei pää palautunut koskaan ihan entiselleen. En jäänyt kaipaamaan. Enemmän oli haittaa kuin hyötyä.

Ai niin, minullakin oli painajaisia ja muutenkin tosi eläviä unia. Nukutti myös paljon, nukuin helposti 10-12 tuntia, herääminen oli tosi vaikeaa. Nykyään nukun paljon vähemmän. Hikoilu oli tosi hankala oire, painonnousu turhautti ja laski itsetuntoa. Nyt vaan mietin miten tätä ahdistusta ja toivottomuutta kestää. Vaikka olihan tätä siis jo lääkkeen käytön aikana ja masennusoireet kuten että ei jaksanut enää siivota pahenivat, miksi päätin sen lopettaakin kun tunsin sen täysin turhaksi. Tuntuu vaan että elämästä on valo hävinnyt täysin ja mietin voisiko joku toinen lääke sopia paremmin koska en tiedä mitä muutakaan tässä voi tehdä. aapee

Tiedän tunteen ja voimia sinulle! Tiedätkö minä vaan otan tuntemukset sellaisena kuin ne tulevat. Yritän vain sietää masennusta ja ahdistusta. Ei todella ole ajoittain helppoa mutta otan kaiken vastaan sellaisena kuin ne tulevat niin ilot ja surut jne. Välillä on tuskatiloja ja elämän totaalista merkityksettömyyttä jne jne. Mutta taistelen vain vastaan ja menen vaikka lenkille. Karu tie eikä voi kaikille suositella mutta itse valitsin näin.

Miten muilla mennyt lääkkeiden lopettamisen jälkeen?

M40

britntellix ja voxra hyviä kokemuksia, ssri huonoja

itse olen onnellinen että jaksoin kokeilla useampaa lääkettä

Tähän en voi vielä vastata, kun olen vasta lääkityksen alkumetreillä. Tänään kaikki ei ole enää mustaa ja ahdistavaa - tunteet ovat palanneet, kiitos lääkityksen. Voisikohan näitä jatkaa ikuisesti? No vuosi siis ainakin edessä, tulevaisuus näyttää toiveikkaalta.

Serotoniinisyndrooma, oli mukavaa olla kuumeessa sekä nähdä ja kuulla harhoja viikkoja. Sitten jouduinkin kaupasta kouristuskohtauksen vuoksi sairaalaan, jossa lääkärit tuomitsivat juopoksi, vaikken ollut yli vuoteen juonut tippaakaan alkoholia.

Sen jälkeen vielä pari sairaalareissua se vaati, mutta lopulta eräs amanuenssi sen keksi, lääkitys purettiin ja oireet katosivat noin viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Miten muilla mennyt lääkkeiden lopettamisen jälkeen?

M40

15 vastaus tähän. Jäi lainaus pois. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli nuo lopussa mainitsemasi + painajaiset joissa huusin öisin ääneen. Hikoilu oli pahin kun kaupankassallakin maksaessa valui hiki päästä; ihan hullua. Joten lopetin käytön myös. Lopetusoireet olivat pahat ja pitkät ja tuntuu ettei pää palautunut koskaan ihan entiselleen. En jäänyt kaipaamaan. Enemmän oli haittaa kuin hyötyä.

Ai niin, minullakin oli painajaisia ja muutenkin tosi eläviä unia. Nukutti myös paljon, nukuin helposti 10-12 tuntia, herääminen oli tosi vaikeaa. Nykyään nukun paljon vähemmän. Hikoilu oli tosi hankala oire, painonnousu turhautti ja laski itsetuntoa. Nyt vaan mietin miten tätä ahdistusta ja toivottomuutta kestää. Vaikka olihan tätä siis jo lääkkeen käytön aikana ja masennusoireet kuten että ei jaksanut enää siivota pahenivat, miksi päätin sen lopettaakin kun tunsin sen täysin turhaksi. Tuntuu vaan että elämästä on valo hävinnyt täysin ja mietin voisiko joku toinen lääke sopia paremmin koska en tiedä mitä muutakaan tässä voi tehdä. aapee

Tiedän tunteen ja voimia sinulle! Tiedätkö minä vaan otan tuntemukset sellaisena kuin ne tulevat. Yritän vain sietää masennusta ja ahdistusta. Ei todella ole ajoittain helppoa mutta otan kaiken vastaan sellaisena kuin ne tulevat niin ilot ja surut jne. Välillä on tuskatiloja ja elämän totaalista merkityksettömyyttä jne jne. Mutta taistelen vain vastaan ja menen vaikka lenkille. Karu tie eikä voi kaikille suositella mutta itse valitsin näin.

Kiitos :) Minäkin yritän tässä nyt elää näiden tunteiden kanssa, kun alkaa tosissaan ahdistaa yritän pysähtyä rauhoittelemaan itseäni jne. Muistan että lääkitys auttoi noin puolet niistä vuosista mitä sitä käytin, tosin silloin elämänikin oli toisenlaista. Sitten se vaan vähitellen lakkasi vaikuttamasta. Jotenkin houkuttaisi jos saisi jostain toisesta lääkkeestä edes hetkeksi sen helpotuksen ja elämä tuntuisi hetken mielekkäältä ja jaksaisi iloita ja osaisi arvostaa asioita niin ne ansaitsisivat. Nyt ei tunnu miltään, paitsi aaltoileva ahdistus ja toivottomuus ja jatkuva suru. Mutta sitten on sama tuska edessä jos sekin lääke lakkaa vaikuttamasta. Sivuvaikutuksiakin pelkään tosissaan. aapee

Mulle ssri lääkkeet vaikutti ikävästi seksuaalisuuteen eli ei tehnyt mieli seksiä ja orgasmit oli tosi laimeita jos tuli ollenkaan.

Ylempään kommenttina, serotoniinioireyhtymä ei kyllä tule masennuslääkkeiden syönnistä, jos on syönyt ohjeiden mukaan ja ei ole ollut muuta serotonergistä lääkitystä.

Puolisoni syö nyt SSRI-lääkkeitä, käynyt sitä ennen vuosi terapiassa eikä ole auttanut. Nyt tuntuu, että olen saanut hänet takaisin, hänen on paljon parempi olla lääkityksen myötä. Parisuhde kukoistaa <3 haittavaikutuksena ollut jonkin verran narskuttelua ja seksuaalivietti hiukan laskenut, mutta oli melkoisen hurja aiemmin, niin nyt olemme lähempänä samaa tasoa sen kanssa eli ei haittaa :)