G: Miehen ja naisen välinen pituusero parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on minua 25cm pidempi. Just hyvä.

Pituuseron perusteella näyttäisi siis siltä että kyseessä on isä ja tytär, ei mies ja vaimo.

Mieheni on 30 cm minua pidempi, mutta olen seurustellut itseni pituisenkin kanssa. Joillakin on jotain karismaa riippumatta pituudesta, toisilla ei ole vaikka olisivat pitkiä. Itselläni ei koskaan ole ollut mitään listaa ominaisuuksista jotka miehen pitäisi täyttää. Olen tykännyt aika erilaisista.

En mielestäni ole kovin pitkä 170 naiseksi, mutta tässä pituudessa alkaa olla jo paljon saman pituista miestä. Mun miehet on olleet yleensä vain muutamia senttejä pidempiä ja vain yksi heistä ollut yli 180. Nykyinen on 178, mikä on mielestäni sopiva. Vielä voi käyttää korkkareita. 

minä olen 168 cm ja viimeisin kumppanini oli saman pituinen. Minulle pituus on toisarvoista, mutta jostain syystä kaikki kumppanini ovat olleet 

Olen itse 168 cm ja viimeisin seurustelukumppanini oli saman pituinen. Minulle pituus on toisarvoinen seikka, mutta jostain syystä kaikki seurustelukumppanini ovat olleet ns. "lyhyitä" miehiä. Minulle etusijalla on miljoona muuta asiaa kuin pituus, kalju/hiukset ym. ulkonäölliset seikat. 

2

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pitkähkö (175cm) nainen, mutta vain yksi kolmesta miesystävästäni on ollut minua pidempi. Nykyinen mieheni on selkeästi lyhyempi. Pidän kyllä pitkistä miehistä ulkonäöllisesti, en väitä muuta. Mutta kun kyse on parisuhteesta, ei toisen pituus ole minulle mitenkään merkittävä asia. Rakastun ihmiseen, en pituuteen.

Sanotaan, että naiset laskevat vaatimuksia parisuhteelle ja miehet laskevat vaatimuksia seksille eli naiset eivät seurustele niiden miesten kanssa, joita himoavat ja päinvastoin.

Saattaakohan tämä jotenkin liittyä tähän asiaan? 

En siis itse ajattele, että pituus olisi tärkeä ominaisuus, mutta kiinnitin huomiota tuohon, että kuitenkin näytät pitävän enemmän pitemmistä miehistä, mutta jostain ihmeellisestä syystä et ole päätynyt yhteen heidän kanssa. 

Olen itse 170, mies sanoo olevansa 175 cm mutta mielestäni olemme saman pituisia, kun vierekkäin seisomme. En ole lähtenyt tästä tenttaamaan tai mitan alle käskyttämään. Ehkä hän on nuorempana ollut 175, mutta nyt +50-vuotiaana lyhentynyt, eikös niin tuppaa käymään.

Olen aina ollut enemmän lyhyiden miesten perään, en osaa sanoa syytä. Toisaalta olen seurustellut myös pidempien miesten kanssa eikä heissäkään mitään vikaa ole pituuden vuoksi, mutta olen tajunnut olevani itse aloitteellisempi lyhyiden miesten kanssa. Ne pidemmät miehet ovat tulleet iskemään minua ja sitten muilla seikoilla saaneet ihastumaan.

Minä viehätyn pääasiassa vain itseäni lyhyemmistä miehistä, en tiedä miksi. Ehkä sillä on jotakin tekemistä ruumiinrakenteen kanssa: pidän lyhyistä ja leveistä. Nykyinen mies on 5 cm lyhyempi, mutta koska käytän korollisia kenkiä, ero on usein huomattavasti enemmänkin.

N 180 cm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on minua 25cm pidempi. Just hyvä.

Pituuseron perusteella näyttäisi siis siltä että kyseessä on isä ja tytär, ei mies ja vaimo.

Öööööö.... eikö olisi loogista, että pitkän miehen tytär on isänsälailla pitkä?

Vai tarkoitatko, että lyhyet naiset näyttävät aina nuorekkailta, kiitos! :)

- eri

Kaikki poikakaverini ovat olleet minua enemmän tai vähemmän pidempiä. Ei niitä tosin montaa ole ollut.

Mies 35cm pidempi. Ei vaikuta mihinkään mitenkään, mutta näyttää pöljältä. Tuntuu kyllä ihanalta olla niin paljon pienempi<3

Ex oli alle 10cm minua pidempi ja miehen pituudella ei sinällään ole kyllä yhtään mitään väliä minulle. Mitä nyt minua lyhyemmät alkavat kyllä oikeasti olla jo kääpiöitä kun olen niin lyhyt.

Alle 154 senttisiä miehiä tai yli 183 senttisiä naisia ei ole kovin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Itseä kiinnostaa myös ihan sen syyn vuoksi, että oma pää ei vaan käänny lyhyempien miesten suuntaan eli parisuhde lyhyemmän kanssa on äärimmäisen epätodennäköinen koska lyhyemmät eivät sytytä yhtään. On toki muitakin osa-aluieta, joita pidän silmällä, yksi pinnallinen on tuo pituus vaikken edes ole niin tietoisesti päättänyt. Siksi hämmästyttää jopa kuinka moni nainen sitten on parisuhteessa lyhyemmän tai omankaan pituisen kanssa. Oma apinanvaistoseksuaalisuus vaan vaatii pitkän miehen. Ovatko muut tosiaan kaikki näin avarakatseisia vai tyytyykö joku paremman puutteessa?

Minulla on ollut useita itseäni lyhyempiä, ja tavallaan voin myöntää että olen tyytynyt, kun muitakaan ei ollut tarjolla. Eivät nämä lyhyemmätkään niin erikoisia tai hyviä olleet, joten en voi oikeastaan väittää että hyvät ominaisuudet olisivat painaneet enemmän kuin ulkoinen viehättävyys. Jollei hyväksi ominaisuudeksi siis laske sitä että kelpuuttivat minut edes hetkeksi.

Toisaalta en ehkä näe itseäni kovin paljon pidempiäkään kovin vetävinä, ehkä jokin korkeintaan +7 olisi varmaankin toivottavinta. Saman pituinen on ihan mahtavaa.

t. 174cm

Minä 151 cm, mies 186 cm.

Miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset, joten olisi todella outoa jos olisi paljon pariskuntia joissa olisi pitkä nainen ja lyhyt mies, eihän se ole tilastollisesti mahdollista.

Ja uudet sukupolvet tuppaa olemaan pidempiä kuin edelliset, usein lapset ovat pidempiä kuin vanhempansa.

Minä 164 cm mies 187 cm.

Puoliso 1, 87, minä 1,56.

Jos periskunnalla on pituuseroa yli 1,5 metriä niin mielestäni se alkaa olla suorastaan naurettavaa.

Olen 170 cm ja mieheni 190 cm.

Bilekorkkareissa siis noin 180 cm eikä lyhyemmät miehet ole koskaan tulleet iskemään. Uskoisin että valtaosa miehistä haluaa itseään lyhyemmän naisen eikä se nyt varmaan ole mikään valtava ongelma kun miesten keskipituus Suomessa on 180 cm ja naisten 167 cm.

Minä olen keskimittainen nainen ja mieheni lyhyt mieheksi, silti mieheni on pidempi minua.

Olen 160 cm, joten itseäni lyhyempiä tai edes samanpituisia miehiä ei juurikaan ole.