Onko tämä työpaikkakiusaamista?
Aloitin vähän aikaa sitten uudessa paikassa työt. Aluksi näytti siltä, että täällä on ihmisillä hyvät välit, mutta nyt olen kiinnittänyt huomiota siihen kuinka paljon porukkaa kuittailee toisilleen muka vitsin varjolla. Miehet varsinkin tätä harrastavat. Musta tämä on kiusaamista ja ilmapiiriongelma. Ei asiallista käytöstä.
Mä tiedän, että mä olen tosi herkkä ja pahoitan helposti mieleni. Kannattaako mun viedä huoltani eteenpäin yrityksen johdolle? Luottamusmiehelle en halua avautua kun itsekin harrastaa tätä. Samoin esimies.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
ei ole työpaikkakiusaamista jos se tapahtuu kaikkien kanssa yhteisymmärryksessä. olet kukkahattu
Ap on osa työyhteisöä eikä ymmärrä tuollaista. On kiusaamista ohittaa hänet. Töissä pitää ottaa kaikki huomioon.
Joissain yhteisöissä on kyllä äänekkäänä enemmistönä nuo johonkin teinivuosiin jumiutuneet äijät. Matalaotsaista, masentavaa. En voi muuta kuin toivottaa voimia joko työskentelyyn tai vielä uuden työpaikan hakuun.
No se vähän riippuu siitä, että miten ne kuittailijat kestää itseensä kohdistuvat jutut ja että onko se molemmin suuntaista.
Aikoinaan olin työpaikassa jossa meillä oli aika rento ilmapiiri ja tuollaista kuittailua harrastettiin puolin ja toisin. Jutut eivät olleet seksistisiä eikä ketään pilkattu, yhdenlaista tilanne huumoria. Eikä niistä kukaan näyttänyt kärsivän. Aikanaan toiminta laajeni ja tuli uusia työntekijöitä, joista sitten pari kehityskeskusteluissa kertoi, että heitä häiritsi sen tyylinen huulenheitto esim kahviossa. Tämä otettiin sitten puheeksi ja sovittiin, että hillitään hiukan juttuja kahviossa ja yhteisissä tiloissa ja huomioidaan ketä ja minkälaisilla arvoilla on paikalla. Ei siitä myöhemmin valitettu, että kaipa asia tuli keskustelulla kuntoon.
Porukka, myös ne asiasta kertoneet, pysyivät pitkään samassa työpaikassa. Ja nyt jo eläkeläisinä nämä toisilleen kuittailijat ovat pysyneet yhdessä, kulkevat kalassa, pitävät ýhteisiä kesäbileitä ja tapaamisia. Hauskaa on, kuittailua harrastetaan edelleen. Porukassa oli sekä naisia että miehiä. Siitäkin voisi päätellä, että kuittailua ei koettu kiusaamisena vaan huumorina.
Itse olen sellainen, että tiukassa paikassa huulenheitolla kevennetään painetta ja koen, että se toimii. Se kyllä palautteesta opittiin, että huumori on huumoria vain niin kauan kuin kaikki ovat samaa mieltä.
Sinun kannattaa ottaa asia esille. Etenkin jos muidenkin välinen kuittailu loukkaa omia arvojasi tai jos se kohdistuu sinuun ja kärsit siitä. Mutta jos kyse onkin kuitenkin huumorin varjolla ilkeilystä ja kiusaamisesta, niin siihen sinun on kyllä vaikea puuttua, etenkin silloin jos esimies on ilkeilyssä mukana. Silloin vaihtaisin työpaikkaa ja kertoisin lähtöhaastattelussa, miksi lähden.
Toisaalta ehkä kaikesta ja etenkään sellaisesta, joka ei kohdistu sinuu, ei kannata pahoittaa mieltään. Ihmiset ovat niin erilaisia. Töissä paksulla nahkalla on omat etunsa. Meitä ihmisiä kun on niin monen laisia ja aina silloin tällöin tulee kuraa niskaan ja tapahtuu epäoikeudenmukaisuuksia, joille ei itse voi mitään
Just aapeen laisia työilmapiirin pilaajia ei kyllä kaivata mihinkään töihin.
Ehkä kirjastoon?
Mistä tietää mikä on hyväntahtoista kuittailua ja mikä ei? Onko kuittailun takana kuitenkin joku asia joka on kiinnittänyt kuittailijan huomion ja tuo on keino tuoda se esiin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää mikä on hyväntahtoista kuittailua ja mikä ei? Onko kuittailun takana kuitenkin joku asia joka on kiinnittänyt kuittailijan huomion ja tuo on keino tuoda se esiin.
No eipä sitä sivullinen voi tietää muuten kuin kysymällä molemmilta kuittailun osapuolilta. Jos vastaukset ovat erilaisia, niin toinen luultavasti valehtelee tai ei ymmärrä toimintaansa. Toinen saattaa kertoa totuuden, jos luottaa kysyjään. Jos molemmat sanoo, että ei haittaa, huumoria tää vain on, niin usko se.
Ehkä jotain voi päätellä siitä, minkä verran kuittailijat viihtyvät toistensa seurassa muissa tilanteissa.
ei ole työpaikkakiusaamista jos se tapahtuu kaikkien kanssa yhteisymmärryksessä. olet kukkahattu