Puolison ja teinin tulehtuneet välit

En ikinä, ikinä kuuna päivänä antaisi kenenkään miehen kohdella lapsiani noin. Ihan hirveä suru tyttösi puolesta.

Ja kyllä, minäkin olen yh ja tiedän kyllä miten kiva olisi olla vakavassa parisuhteessa. Mutta en ikinä laittaisi omia tarpeitani lasten edelle, enkä sitä paitsi muutenkaan katselisi noin ikävää ukkoa.

Sun teini hoitaa koulunsa hyvin ja tekee osa-aikatyötä, loistava nuori mutta liekö tuo vaatimus työstäkin isäpuolen peruja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Uhkaa heittää tytön ulos. " ??? Minä olisin tuollaisten puheiden jälkeen heittänyt äijän pihalle!

Ei ketään noin vaan heitetä omistamastaan kodista ulos.

Ai että jos on yhteisomisteinen asunto niin ei voi erota 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde lapseesi on ollut alusta asti haasteellinen, mutta sinä olet sitkeästi jatkanut äijän hyysäämistä ja tehnyt jopa lisää lapsia?

MIKSI?

Hyvä kysymys. Ehkä perustelin alun haasteellisuutta sillä, että silloin 7-vuotias tytär ei olisi halunnut kenenkään tunkevan minun ja hänen väliinsä. Harva lapsi hyväksyy äidin uuden kumppanin tuosta noin vaan. Olen ajautunut kiltteyttäni huonoihin liittoihin ja sietänyt huonoa kohtelua edellisiltäkin kumppaneilta. En ole osannut vaatia itselleni parempaa. Ja olen vuosi toisensa jälkeen jaksanut uskoa, että asiat kääntyy parempaan. En ole sitoutunut mieheeni sillä ajatuksella, että ensimmäisen vaikeuden jälkeen lähden lätkimään. Toki monta kertaa on tehnyt mieli ja hän tietää sen. Aina olen kuitenkin jäänyt. Tiedän, että olen vastuussa lasteni hyvinvoinnista. Mutta en haluaisi rikkoa pienemmiltä lapsilta perhettä. Tai ehkä se perhe on illuusio, josta sitkeästi haluan pitää kiinni. Vastauksenne antavat ajattelemisen aihetta. Tiedän, ettei tämä voi näin jatkua, koska vanhin lapseni kärsii. Ap

"En ole sitoutunut mieheeni sillä ajatuksella, että ensimmäisestä vaikeudesta lähdetään lätkimään". What? Ensinnäkään et ole lähtenyt ensimmäisestä, toisesta etkä kolmannestakaan vaikeudesta. Tyttösi oli 7v kun tapasit miehen ja nyt hän on teini. Aika monta "vaikeutta".

Lisäksi jos ensimmäinen vaikeus on tyyliä "mies on ilkeä tyttärelleni", niin silloin ei sitouduta ollenkaan. Sinä sitouduit silti, ja teit vielä pienempiäkin lapsia miehen kanssa.

Nyt voit jo lähteä.

Mun äiti ei ikinä antanut isäpuoltani kohdella meitä lapsii huonosti, ja mun äiti teki oikean päätöksen että jätti isäpuolen kun tarras mun kurkusta kiinni (oli eron taustalla muitakin syitä)

Äitini sanoi isäpuolen eron jälkeen ettei yksikään ulkopuolinen mies kohtele meitä huonosti tai määräile...

Ja äitipuoleni ei oo ikinä puuttunut meidän lapsien asioihin, kun äitipuolella on omia lapsia.

Jos äitini olisi kuin ap, niin olisin tällä hetkellä vihainen ja katkera... Hyvän mallia näytät 🙄

On hyvä, että olet herännyt ymmärtämään, ettei näin voi jatkua. Nyt on viimeiset hetket pelastaa tyttäresi sekä säilyttää lämpimät välit hänen kanssaan. Myöhemmin hän ei ehkä enää anna anteeksi.

Tee lista asioista, mitkä pitää hoitaa muuttoa varten ja alat toteuttaa niitä yksi kerrallaan niin, että joka päivä teet jotain konkreettista, mikä edistää muuttamista/eroa. Hanki asunto ennen kuin ilmoitat miehelle erosta. Jos mies on ollut väkivaltainen, ota ystävä tai sukulainen turvaksi, kun kerrot erosta ja pakkaat tavarat. Tyttärelle kerrot, että hän on rakkaampi kuin kukaan mies, että näit ettei hän voinut hyvin ja että hänestä sait voimaa muuttaa. Pyydä anteeksi, että kesti näin pitkään.

Eron jälkeen teillä kaikilla alkaa parempi elämä.

Miksi miksi miksi katsot tuollaista miestä

Nyt ihan ensimmäisenä menet pyytämään tyttäreltäsi anteeksi ja kerrot, että lähdette pois siitä helvetistä ja toteutat sen myös pikimiten. Älä petä enää yhtään kertaa tytärtäsi.

Eli sinä olet lepsu ja miehesi taas haluaa teinillä olevan rajat.

Rajat on rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuin puun ja kuoren välissä, kun uusperheessämme puolison ja minun teini-ikäinen lapsi eivät tahdo tulla toimeen. Alusta asti heidän suhteensa on ollut haasteellinen ja vuosien saatossa ollaan tultu siihen pisteeseen, että teini haluaisi jo muuttaa pois kotoa miehen käytöksen vuoksi. Mies on ankara ja kova sanomaan kaikesta. Tytär taas tosi herkkä ja ottaa helposti itseensä Tuntuu, ettei mikään ole hyvin ja syy on aina lähtökohtaisesti tyttäressäni. Hänellä on omat haasteensa ja välillä tuntuu, ettei hän tee muuta kuin lorvii. Kotitöihin pitää patistella jne., mutta hän hoitaa koulunsa ja osa-aikaisen työnsä mallikkaasti.

Minä olen usein puolustuskannalla, kun mies hyökkää teinin kimppuun sanomisineen. Pyydän nätisti, että hän yrittäisi asettua nuoren asemaan eikä olisi niin ankara. Pahoitan mieleni, kun mies välillä uhkaa heittää tytön pihalle ja milloin mitäkin. Kyse on kuitenkin minun lapsestani. Toki myös selittelen mieheni käytöstä teinille ja vakuuttelen, että hän välittää vaikka välillä hermostuukin.

Tämä luoviminen näiden kahden välissä on uuvuttavaa. On vaikeaa, kun pitäisi olla samoilla linjoilla puolison kanssa, mutta hänen vihaisuutensa paistaa läpi enkä voi aina olla samaa mieltä. Sitten koen, että minun tulee pitää lapseni puolia, kun kukaan muukaan ei sitä tee. Toki mieheni myös antaa kiitosta tytölle, kun siihen on aihetta eli osaa myös olla kannustava.

"Alusta asti heidän suhteensa on ollut haasteellinen"

Miksi menit tällaisen miehen kanssa yhteen. Lapsi on ykkönen ja jos mies ei tule toimeen niin lentää pihalle. Sanoit, että tyttäresi on herkkä, eli ei mikää kauhukakara niin miksi altistat tuollaiselle armeijakurille lapsesi.

Ihmettelen tällaista.

Kiitos rohkaisevista ja tsemppaavista kommenteista, ja tietysti myös silmiä avaavista, rajuistakin, mielipiteistä. Tyttäreni on anteeksipyynnön ja muutoksen velkaa. En tiedä mistä saisin voimaa eroon. Hyvä neuvo oli tehdä asioita yksi kerrallaan. Olen henkisesti niin kuormitettu, että irtaantuminen vaatii ihan mielettömän paljon voimia. Minut on nujerrettu ja sitä on jatkunut niin pitkään että se on minulle normaalia. Toki tiedän että se on kaukana normaalista. Täytyy kai vaan luottaa siihen, että elämä kantaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos rohkaisevista ja tsemppaavista kommenteista, ja tietysti myös silmiä avaavista, rajuistakin, mielipiteistä. Tyttäreni on anteeksipyynnön ja muutoksen velkaa. En tiedä mistä saisin voimaa eroon. Hyvä neuvo oli tehdä asioita yksi kerrallaan. Olen henkisesti niin kuormitettu, että irtaantuminen vaatii ihan mielettömän paljon voimia. Minut on nujerrettu ja sitä on jatkunut niin pitkään että se on minulle normaalia. Toki tiedän että se on kaukana normaalista. Täytyy kai vaan luottaa siihen, että elämä kantaa. Ap

Ei kunnsinun pitää lakata olemasta lastu lainehilla ja ottaa vastuu elämästäsi.

Ymmärrän Ap:ta että ei välttämättä ole ollut helppoa tajuta tilannetta kunnolla ja varsinkin jos tyttö ei nää omaa isäänsä. Entiedä näkeekö vai ei kun ei tullut ilmi. AP on voinut olla sokea tilanteelle vaikka lastaan puolustaakin. Ei nää ole niin helppoja juttuja ja varsinkin jos lisäksi on itse liian kiltti ja antanut toisen manipuloida ja kontrolloida ym.

Itellä kokemusta vähä samankaltaisesta mutta lapsi nuorempi. Jätin miehen tämän takia vaikka meillä myös yhteinen lapsi joka silloin viä vauva kun lähdin. Kesti valitettavasti pari vuotta ennen kuin lähdin. Mies oli nii hyvä perustelee tiukkaa kuriaan.

Heitä Ap tuollainen mies pihalle tai lähde itse lapsesi kanssa. Jos ei puheet ole auttanut miehelle asiasta niin ei tule muuttumaan. Pelasta lapsesi.

Pelkän otsikon luettuani ajattelin heti, että tietysti oma lapsi menee puolison edelle. Ja tekstin luettuani olen edelleen samaa mieltä.

Miksi eronneet ottavat kotiinsa asumaan ihmisiä, jotka eivät tule toimeen lasten kanssa? Lapsen ainoa lapsuus menee pilalle jonkun uppo-oudon ärsyttävän äijän kanssa saman katon alla kärsiessä vain sen takia, että aikuiset ihmiset laittavat omat halunsa tärkeysjärjestyksessä lasten hyvinvoinnin edelle. Ja ei, en tarkoita etteikö eronneilla saisi olla parisuhdetta tai etteikö uusioperheitä saisi perustaa, vaan että voitaisiin asua myös erillään tai muuttaa yhteen sitten, kun kemiat KAIKKEIN perheenjäsenten kesken on todettu toimiviksi.

Ap:lle voimia. Pelasta itsesi ja kaikki lapsesi.

Mieti mikä siirto olisi erossa ja muutossa ensimmäinen, ja sitten toinen ja kolmas... Listaa asiat järjestykseen ja tehtyäsi asian vedä se yli ja sitten kohtaa kaksi toteuttamaan jne.

Olisiko tämä valmistelu hyvä tehdä SALASSA mieheltä ja lapsilta (etteivät paljasta muuttosuunnitelmaa vahingossa), jos mies on väkivaltainen. Älä kerro silloin yksin muutosta miehelle vaan paremminkin otat vaikka päivän töistä vapaaksi ja kun tiedät miehesi olevan varmasti töissä niin muuttoauto kaartaa pihaan ja kimpsut kyytiin ja kohti uutta asuntoa.

TEHTÄVÄLISTA

1) ?

2) ?

3) ?

4) ?

.

.

.

.

.

Vierailija kirjoitti:

Eli sinä olet lepsu ja miehesi taas haluaa teinillä olevan rajat.

Anteeksi, mutta olen erimieltä... Ap on äiti ja se laittaa lapsellensa rajat ja ap:n mies on isäpuoli sille ei pätkäkään kuulu ap:n teinin asiat

Vähä sama asia, jos vanhempien ystävä laittaisi ystävän lapsille rajoja 😅

Jos ap on kovin uupunut ja asioiden järjesteleminen ja aikaansaaminen tuntuu vaikealta, olisiko syytä hakea ammattiapua? En osaa nyt neuvoa mikä olisi juuri kyseiseen tilanteeseen sopiva, mutta ehkä perheneuvola, sosiaalityöntekijä tms., jotain mistä saisi henkistä tukea ja käytännön neuvoja tai josta osattaisiin ohjata oikean tukipalvelun pariin.

Varmasti olisi hyvä tehdä valmistelut salassa. Mies on hyvin epävakaa ja on käyttänyt väkivaltaa, joten pelkään hänen reaktiotaan. Ehkä saisin tukea perheneuvolasta tai jostain vastaavasta. Tai jostain puhelinpalvelusta. Olen taloudellisesti riippuvainen miehestä, mutta ehkä selviän. Kiitos teille kaikille, olen saa ut voimaa teiltä <3 Ap

Vierailija kirjoitti:

Varmasti olisi hyvä tehdä valmistelut salassa. Mies on hyvin epävakaa ja on käyttänyt väkivaltaa, joten pelkään hänen reaktiotaan. Ehkä saisin tukea perheneuvolasta tai jostain vastaavasta. Tai jostain puhelinpalvelusta. Olen taloudellisesti riippuvainen miehestä, mutta ehkä selviän. Kiitos teille kaikille, olen saa ut voimaa teiltä <3 Ap

Ilo oli auttaa 😊 mene rohkeasti eteenpäin ja älä kadu päätöstäsi teet ison karhunpalveluksen itsellesi ja tyttärellesi puolesta.. ja sä säästyisit p4sk45ta...

Onnea uuteen elämään 🤗

Hae ap apua, esim. naistenlinja.fi, nettiturvakoti, turvakoti