Sinä, joka ahdistut huomiosta : Miksi?
Itse rakastan huomiota ja haluan ymmärtää tätä yleistä suomalaista ilmiötä. En kehtaa kysellä livenä, joten kysyn anonyymisti täällä.
Miksi ahdistut huomiosta?
Ahdistutko sekä posiitivisesta että negatiivisesta huomiosta?
Onko lapsuudessasi, kasvatuksessasi jotain selittävää?
Toivoisitko muutosta?
Miten muutos voisi tapahtua?
Voiko toinen ihminen auttaa?
Ärsyttääkö kaltaiseni persoona, joka häpeämättömästi nauttii huomiosta? Miksi?
Kommentit (75)
Naisena saan jo niin paljon huomiota, että haluan valita missä ja milloin otan sen vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen huomio on oikein kiva mutten ole siitä riippuvainen. Negatiivinen huomio on sitten ihan p*rseestä, eikä sitä kai kukaan kaipaa, vai? En tiedä, joillekin näyttää negatiivinen huomio kelpaavan vallan mainiosti. En kyllä ymmärrä miksi.
En oikein ymmärtänyt minkälaisesta huomiosta ap puhuu?
Tarkoitin huomiota ylipäänsä, ihan kaikenlaista. Olen aika samoilla linjoilla kuin sinä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Naisena saan jo niin paljon huomiota, että haluan valita missä ja milloin otan sen vastaan.
Ymmärrettävää, rajansa kaikella toki varsinkin jos pitää rauhasta. Ap
Ap ei sun tarvi vastata joka viestiin. Keskitytään nyt niihin vastauksiin eikä sun mielipiteisiin kaikista joka välissä. Tee vaikka loppuyhteenveto kun ketju on saanut tarpeeksi vastauksia jos haluat
Vierailija kirjoitti:
Ap ei sun tarvi vastata joka viestiin. Keskitytään nyt niihin vastauksiin eikä sun mielipiteisiin kaikista joka välissä. Tee vaikka loppuyhteenveto kun ketju on saanut tarpeeksi vastauksia jos haluat
Mun mielestä ihan mukavaa, että ap vastailee viesteihin, sehän halusi keskustelua oman näkökulmansa ympäriltä, joten on loogista, että se vastailee muille.
Miksi ahdistut huomiosta?
- se on yleensä tarpeetonta, ei mitenkään oleellisesti liity tilanteeseen, en pidä siitä että fokus viedään asioista ihmiseen, henkilökohtaisuuksiin. En ole myöskään keskimäärin kovin kiinnostunut muista ihmisistä enkä halua heiltä mitään ylimääräistä turhaa löpinää
Ahdistutko sekä posiitivisesta että negatiivisesta huomiosta?
- kyllä
Onko lapsuudessasi, kasvatuksessasi jotain selittävää?
- äitini on samanlainen joten on todennäköisesti siirtänyt omat traumansa minuun ja meillä on kotona aina haukuttu huomion keskipisteeksi hakeutuvia itserakkaiksi tyrkyiksi, kokemukseni on myös vahvistanut käsitystä
Toivoisitko muutosta?
- vähemmän ahdistusta, tietenkin
Miten muutos voisi tapahtua?
- asennemuutoksella, lapsia pitäisi ylipäänsä kasvattaa sekä parempaan itsetuntoon että toisten huomioon ottamiseen, esim. negatiivista huomiota töksäyttelyn muodossa ei kaipaa kukaan eikä esim. näennäisen positiivista seksuaalissävytteistä huomiointia
Voiko toinen ihminen auttaa?
- en minä henkilökohtaisesti apua kaipaa
Ärsyttääkö kaltaiseni persoona, joka häpeämättömästi nauttii huomiosta? Miksi?
- ärsyttää koska monesti sinunlaisesi eivät osaa ottaa muita huomioon, keskimäärin itseään esiin tyrkyttävillä vaikuttaa olevan huono ihmistuntemus, aina suuna päänä omista asioistaan eivätkä osaa kuunnella
Vierailija kirjoitti:
Ap ei sun tarvi vastata joka viestiin. Keskitytään nyt niihin vastauksiin eikä sun mielipiteisiin kaikista joka välissä. Tee vaikka loppuyhteenveto kun ketju on saanut tarpeeksi vastauksia jos haluat
Ei varmasti tarvi. Vastaan silti, jos haluan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi ahdistut huomiosta?
- se on yleensä tarpeetonta, ei mitenkään oleellisesti liity tilanteeseen, en pidä siitä että fokus viedään asioista ihmiseen, henkilökohtaisuuksiin. En ole myöskään keskimäärin kovin kiinnostunut muista ihmisistä enkä halua heiltä mitään ylimääräistä turhaa löpinääAhdistutko sekä posiitivisesta että negatiivisesta huomiosta?
- kylläOnko lapsuudessasi, kasvatuksessasi jotain selittävää?
- äitini on samanlainen joten on todennäköisesti siirtänyt omat traumansa minuun ja meillä on kotona aina haukuttu huomion keskipisteeksi hakeutuvia itserakkaiksi tyrkyiksi, kokemukseni on myös vahvistanut käsitystäToivoisitko muutosta?
- vähemmän ahdistusta, tietenkinMiten muutos voisi tapahtua?
- asennemuutoksella, lapsia pitäisi ylipäänsä kasvattaa sekä parempaan itsetuntoon että toisten huomioon ottamiseen, esim. negatiivista huomiota töksäyttelyn muodossa ei kaipaa kukaan eikä esim. näennäisen positiivista seksuaalissävytteistä huomiointiaVoiko toinen ihminen auttaa?
- en minä henkilökohtaisesti apua kaipaaÄrsyttääkö kaltaiseni persoona, joka häpeämättömästi nauttii huomiosta? Miksi?
- ärsyttää koska monesti sinunlaisesi eivät osaa ottaa muita huomioon, keskimäärin itseään esiin tyrkyttävillä vaikuttaa olevan huono ihmistuntemus, aina suuna päänä omista asioistaan eivätkä osaa kuunnella
Lasten kasvatus vaikuttaa olevan keskeisessä roolissa.
Haluaisin vielä huomauttaa että huomiosta pitäminen ei tarkoita itsensä esiin tyrkyttämistä. Täällä saatan kommentoida paljon, mutta livenä en ole erityisen puhelias tai erikseen etsi huomiota. Sen sijaan en välttelekään sitä ja nautin kyllä jos minua huomioidaan positiivisesti. Nautin myös esiintymisestä, jos tiedän että minulla on jotain annettavaa. En kuitenkaan esiinny kuin harvoin.
Tunnistan kyllä millaisesta käyttäytymisestä kenties puhut ja miksi se ärsyttää. Voihan olla toki että minäkin ärsytän sinua. Ap
Vierailija kirjoitti:
IMiksi ahdistut huomiosta?
Ahdistutko sekä posiitivisesta että negatiivisesta huomiosta?
Onko lapsuudessasi, kasvatuksessasi jotain selittävää?
Toivoisitko muutosta?
Miten muutos voisi tapahtua?
Voiko toinen ihminen auttaa?
Ärsyttääkö kaltaiseni persoona, joka häpeämättömästi nauttii huomiosta? Miksi?
Huonon itsetunnon takia. Negatiivinen huomio lisää epätoivoista ajattelua, positiivinen huomio tulee yllätyksenä minulle. Lapsena vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, muut sisarukset osasivat tuoda itsensä esille. Tietysti haluaisin muutosta. Jotta työelämä ja ihmissuhteet ei tuntuisi niin kuormittavalta. Toinen ihminen ei voi kokonaan auttaa minua. Motivaatio lähtee itsestään, loppujen lopuksi. En tiedä miten muutos voisi tapahtua. Varmaan iän ja kokemuksen seurauksena. Vähän ärsyttää huomionhakuinen persoona. Kai se on kateutta omasta vajaavuudesta. Ettei osaa ilmaista itseään yhtä hyvin. Ja kyllä, olen introvertti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IMiksi ahdistut huomiosta?
Ahdistutko sekä posiitivisesta että negatiivisesta huomiosta?
Onko lapsuudessasi, kasvatuksessasi jotain selittävää?
Toivoisitko muutosta?
Miten muutos voisi tapahtua?
Voiko toinen ihminen auttaa?
Ärsyttääkö kaltaiseni persoona, joka häpeämättömästi nauttii huomiosta? Miksi?Huonon itsetunnon takia. Negatiivinen huomio lisää epätoivoista ajattelua, positiivinen huomio tulee yllätyksenä minulle. Lapsena vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, muut sisarukset osasivat tuoda itsensä esille. Tietysti haluaisin muutosta. Jotta työelämä ja ihmissuhteet ei tuntuisi niin kuormittavalta. Toinen ihminen ei voi kokonaan auttaa minua. Motivaatio lähtee itsestään, loppujen lopuksi. En tiedä miten muutos voisi tapahtua. Varmaan iän ja kokemuksen seurauksena. Vähän ärsyttää huomionhakuinen persoona. Kai se on kateutta omasta vajaavuudesta. Ettei osaa ilmaista itseään yhtä hyvin. Ja kyllä, olen introvertti.
Toivon että löydät mitä tarvitkin! Itselleni muissa asioissa, mitkä ovat minulle asioita joiden toivon muuttuvan ja jota pelkään on toiminut se, että teen sitä mikä pelottaa. Ei mitään hajua toimiiko se tässä. Joku muu voi kertoa jos on kokemusta.
Ja saa muut ihmiset ärsyttää. :), olet nöyrä, kun sanot että johtuu omasta kateudestasi. Ihailen kovasti moista nöyryyttä. Mutta varmasti myös moinen käytös voi olla muistakin syistä ärsyttävää ja sinulta olisi myös paljon opittavaa. :)
Ap
Haluan olla rauhassa. Normaali vuorovaikutus ok.
Huomiohakuisilla menee usein överiksi. He eivät jaa. Huomion saaminen, omistaminen tai puute täyttää tajunnan. Se on jo addiktio.
Vierailija kirjoitti:
Haluan olla rauhassa. Normaali vuorovaikutus ok.
Huomiohakuisilla menee usein överiksi. He eivät jaa. Huomion saaminen, omistaminen tai puute täyttää tajunnan. Se on jo addiktio.
Ok!
Huomiosta nauttiminen ja huomion hakeminen ovat eri asioita. Osaatko määritellä missä menee mielestäsi raja eli mikä on liikaa? Ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdistun huomiosta sekä negatiivisesta että positiivisesta. En näe mitään tarvetta henkilökohtaiselle huomiolle. En ole yhtään turhamainen/ itsekeskeinen. Mielestäni kypsä ihminen ei hae itselleen huomiota, vaan keskittyy esim töissä asian ratkaisuun ja laajempiin kokonaisuuksiin. Vapaa-ajalla huomio voi olla vaikka yhteisessä tekemisessä tai keskustelun aiheessa, ei yksittäisessä ihmisissä. Pidän huomionhakuisia ihmisiä lapsellisina, itsekeskeisinä, tyhminä ja rasittavina. En missään nimessä haluaisi olla itse tuollainen, enkä todellakaan kaipaa kenenkään apua muuttaaksesi epäkypsemmäksi huomiohuo€aksi. Todellakin ärsytetätte, isoja vauvoja, kasvavakaa aikuisiksi. Kysymys kuuluukin: onko huomiohu€tien psyykkisessä kehityksessä joku kupru?
Tämä. Siis aivan käsittämätöntä , miksi jotkut haluaa huomiota. Siinä tulee kyllä aina mieleen, että mitähän puutetta se yrittää sillä huomion hakemuksella paikata/ peitellä. Ihminen , jolla on hyvä itsetunto ja joka arvostaa itseään ja tekemisiään ,ei kaipaa muiden huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan olla rauhassa. Yksinkertaista.
Okei. Mutta jos vaikkapa ystäväsi kehuvat sinua ja saat paljon huomiota, tuntuuko se miltä? Ap
Todella huonolta ja saa miettimään, miksi ne niin tekevät. Kyllähän siellä joku ikävä vaikutin on taustalla. -eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan olla rauhassa. Normaali vuorovaikutus ok.
Huomiohakuisilla menee usein överiksi. He eivät jaa. Huomion saaminen, omistaminen tai puute täyttää tajunnan. Se on jo addiktio.
Ok!
Huomiosta nauttiminen ja huomion hakeminen ovat eri asioita. Osaatko määritellä missä menee mielestäsi raja eli mikä on liikaa? Ap
Vertaa muuhun riippuvuuteen, esim. ruokariippuvuus. Yksi nauttii ruuasta ja syö kotuudella, osaa lopettaakin. Toinen syö itsensä 300-kiloiseksi. Jos vastaava tapahtuu huomion suhteen, silloin huomiosta nauttiminen on liikaa.
Olen hyvin ruma ja epäonnistunut ja ahdistun kaikenlaisesta huomiosta, koska luultavasti ihmiset vain säälivät minua. Lapsuuteni ja nuoruuteni oli kamala ja erittäin traumaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan olla rauhassa. Normaali vuorovaikutus ok.
Huomiohakuisilla menee usein överiksi. He eivät jaa. Huomion saaminen, omistaminen tai puute täyttää tajunnan. Se on jo addiktio.
Ok!
Huomiosta nauttiminen ja huomion hakeminen ovat eri asioita. Osaatko määritellä missä menee mielestäsi raja eli mikä on liikaa? Ap
Vertaa muuhun riippuvuuteen, esim. ruokariippuvuus. Yksi nauttii ruuasta ja syö kotuudella, osaa lopettaakin. Toinen syö itsensä 300-kiloiseksi. Jos vastaava tapahtuu huomion suhteen, silloin huomiosta nauttiminen on liikaa.
Hyvä vertaus. Ap
Koulussa kiusattiin ja jos sain/hain huomiota (viittasin, vastasin oikein, puhuin muille tvs) siitä palkittiin kiusaamalla. Siitä syystä olen ja pysyn seinäruusuna. Huomiohakuiset ihmiset ei haittaa, en minäkään teitä ymmärrä, mutta jos et minua häiritse niin hae vain huomiota (joltain muulta). Sellaiset ihmiset, jotka alkaa määräillä muita esim tyhy päivillä osallistumaan kyllä ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistun huomiosta sekä negatiivisesta että positiivisesta. En näe mitään tarvetta henkilökohtaiselle huomiolle. En ole yhtään turhamainen/ itsekeskeinen. Mielestäni kypsä ihminen ei hae itselleen huomiota, vaan keskittyy esim töissä asian ratkaisuun ja laajempiin kokonaisuuksiin. Vapaa-ajalla huomio voi olla vaikka yhteisessä tekemisessä tai keskustelun aiheessa, ei yksittäisessä ihmisissä. Pidän huomionhakuisia ihmisiä lapsellisina, itsekeskeisinä, tyhminä ja rasittavina. En missään nimessä haluaisi olla itse tuollainen, enkä todellakaan kaipaa kenenkään apua muuttaaksesi epäkypsemmäksi huomiohuo€aksi. Todellakin ärsytetätte, isoja vauvoja, kasvavakaa aikuisiksi. Kysymys kuuluukin: onko huomiohu€tien psyykkisessä kehityksessä joku kupru?
Tämä. Siis aivan käsittämätöntä , miksi jotkut haluaa huomiota. Siinä tulee kyllä aina mieleen, että mitähän puutetta se yrittää sillä huomion hakemuksella paikata/ peitellä. Ihminen , jolla on hyvä itsetunto ja joka arvostaa itseään ja tekemisiään ,ei kaipaa muiden huomiota.
Jossain määrin jokainen suorastaan tarvitsee muilta huomiota, myös se tasapainoinen jolla on hyvä itsetunto. Tulla nähdyksi on perustarve.
Toki huomiolla on myös mahdollista peitellä ja paikata. Ap
Varmasti on muitakin jotka eivät samalla tavalla istu muottiin. Voisiko olla helpompi ajatella, että jos otat huomion neutraalisti tai ilolla vastaan, teet samalla palveluksen myös heille muille. Annat ikään kuin luvan tehdä samoin perässä.
Ap