Asuntokaupoilla "Se tunne"
Tuliko teille asuntoa ostaessanne "se tunne", eli olo siitä että se on juuri tämä eikä mikään muu? Uskoitteko sellaisen tunteen tulevan?
Kommentit (25)
No itse asiassa tuli. Yhdessä näytössä oli sellainen olo että kadun pitkään jos en nyt tartu mahdollisuuteen. Asumista on nyt takana yhdeksän vuotta ja olen tyytyväinen päätökseeni.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekuohuihmiset saavat suuria tunnekuohuja, joilla he selittävät omia päätöksiään, järki-ihmiset tekevät päätökset vertailemalla tosiasioita. Itse en mitenkään rakasta kotiani, enkä ole kiinnostunut sisustamisesta. Hyllyt ei ole mitään minun lempiväriä tai -designia, niiden funktio on säilöä tavaroita. Joku toinen taas ei voisi elää minun hyllyjeni kanssa samassa taloudessa.
Kaikki ei ymmärrä. En saanut tunnetta tämän talon sisustuksesta, se oli karmea. Mutta talon sijainti, pohja, huonejako, kunto jne. Ne kaikki saivat aikaan tunteen että tässä se on, kolmen vuoden etsinnän jälkeen. Eikä olla kaduttu..
Tuli juuri se tunne näytössä että tulin KOTIIN, enkä asuntoon. Vieläkin viiden vuoden jälkeen tunnen olevani onnekas kun tulen siihen samaiseen kotiin päivän päätteeksi. Joskus vaan natsaa kuin ”rakkautta ensisilmäyksellä”
En ole ostanut asuntoa, mutta edellinen vuokra-asuntoni tuntui jo esittelyssä hyvältä. Asuinkin siinä kuusi vuotta, kunnes jouduin valitettavasti muuttamaan. Sen sijaan tämä nykyinen asuntoni tuntui aluksi vain ok:lta. Nyt olen asunut tässä asunnossa jo kolme vuotta, mutta en vieläkään viihdy niin hyvin kuin entisessä, vaikka ei tässä asunnossa objektiivisesti ajateltuna mitään erityistä vikaa ole, kaikki väritys ja materiaalit kaapinovia myöten ovat omaa tyyliäni jne.
No meistä tuntui heti kodilta astuttua asuntoon ja saatiin se tunne, että tässä se nyt on, mutta tehtiin päätös järkiperustein ja tsekattiin, että asunto on hyvässä kunnossa. Ei siihen tunteeseen vaikuta mitkään hyllyt tai lempivärit. Siihen vaikuttaa sen kodin henki.