Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En saa poikaa tekemään kotitöitä, ei auta komentaminen eikä kehuminen
13.01.2019 |
Mikä lie murrosikä yhtäkkiä iskenyt. Poika 14 v. on aina ollut laiska tekemään mitään, mutta nyt alkaa mennä ihan tappeluksi joka asia. Olin pe töissä ja pyysin viestillä, että laittaisi pyykit kuivausrummusta kaappiin. Siellä oli lähinnä hänen vaatteitaan ja yksi viltti. Ei ollut laittanut. Kun pyysin illalla uudestaan, sanoi, että ei kiinnosta. Eilen kävin lastaamassa ne pyykit pojan sängylle ja sanoin, että jos ne ei ole kaapissa iltaan mennessä, aion tyhjentää koko vaatekaapin siihen sängylle ja sitten on iso työ edessä. Ovia paiskoen laittoi eilen klo 22.30 ne pyykit kaappiinsa mytyssä. Eilen pyysin viemään roskapussin, kun oli lähdössä joka tapauksessa kaverinsa kanssa luistelemaan. Karkasi ovesta ilman roskapussia. Samanlaista ollut jo kuukausia. Jos maksan jostain tekemisestä, niin sitten onnistuu. Viime viikonloppuna lupasin 5 euroa, jos saattaa pikkusiskonsa bussipysäkille ja katsoo, että sisko nousee oikeaan bussiin. Ensin sanoi siihenkin, että ei tule tapahtumaan, mutta se 5 euroa helpotti tuskaa niin paljon, että hoiti homman mielellään. Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että kaikesta ei pidä maksaa. Tämä on kaikkien koti. Miten meinaa pärjätä omassa kämpässään muutaman vuoden päästä, jos nytkään ei kiinnosta pienimmätkään kotityöt. Miten muut ovat päässeet vastaavissa tilanteissa eteenpäin? Vai onko helpompaa?
Kommentit (26)
Meilläkään ei tehnyt, ennen kuin isänsä muutti eron jälkeen pois. Kun ei isä tehnyt kotitöitä, ei tehnyt poikakaan. Kun ei isä ollut enää kuvioissa, poika ymmärsi, että kaikkien pitää osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kännykkä pois, tietsikka pois, telkkari pois, kotiarestia, ei harrastuksia, ei kavereita. Johan alkaa kotityöt maistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kännykkä pois, tietsikka pois, telkkari pois, kotiarestia, ei harrastuksia, ei kavereita. Johan alkaa kotityöt maistumaan.
Tuskin enää 14-vuotiaalla toimii. Nuoremmilla kyllä. Murrosikäiset on silleen hankalia, että jos tulee sanktioita, ne lähtee kotoa pois. Ystävän poika oli karkuteillä viime kesänä. Ei mitään muuta syytä kuin että kännykkä oli otettu takavarikkoon. Siihenkin oli tosi pätevä syy. Sit oli fb:ssä haku käynnissä ja poliisi ja lastensuojelu mukana. Kun ei ne aivot ja ymmärrys kasva samassa tahdissa kuin oma tahto.
Älkää olko liian ankaria nuoria kohtaan. Olkaa kiitollisia, että ovat kotona sotkemassa, koska toisten nuoret ovat kylillä ties mitä tekemässä. Siinä vasta sydän kärsii.
Kohtuus kaikessa. Muuttavat omilleen kohta ja oppivat sitten hoitamaan hommansa.
Kiristäminen on aina pahasta. Sitten ei kiinnosta enää tietsikka eikä mikään muukaan kun ne otetaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykkä pois, tietsikka pois, telkkari pois, kotiarestia, ei harrastuksia, ei kavereita. Johan alkaa kotityöt maistumaan.
Tuskin enää 14-vuotiaalla toimii. Nuoremmilla kyllä. Murrosikäiset on silleen hankalia, että jos tulee sanktioita, ne lähtee kotoa pois. Ystävän poika oli karkuteillä viime kesänä. Ei mitään muuta syytä kuin että kännykkä oli otettu takavarikkoon. Siihenkin oli tosi pätevä syy. Sit oli fb:ssä haku käynnissä ja poliisi ja lastensuojelu mukana. Kun ei ne aivot ja ymmärrys kasva samassa tahdissa kuin oma tahto.
Ei normaali 14 v karkaa kotoa, vaan kyllä tyhjentää sen astianpesukoneen, jos muuten oikeasti pelkää sanktioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porkkanoilla sujuu paremmin. Meillä kotityöt pitää tehdä jotta saa viikkorahan.
14-v on vähän eri asia kuin täysi-ikäinen. Ja tottakai jos asuu yksin ne kotityöt vaan tehdään, kun on pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkossa pesukoneeseen vain sinun vaatteitasi ja kodintekstiilejä. Kyllä alkaa poikaa pyykkienlaittokin kiinnostaa, kun puhtaat vaatteet loppuu kaapista.
Kotiarestiin, jos hommat ei ala maistua. Muutaman päivän kun nököttää yksinään kotona, alkaa kotityötkin kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt homman on muututtava. Muuten on vaarana, että pojasta tulee aikuisena kotitöitä välttelevä vätys jolle vaimo on yhtä kuin kotipiika ja kotitöihin osallistuminen "auttamista".
Ota rangaistukset käyttöön ja opeta pojalle että yhteisessä kodissa kotityöt kuuluvat kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykkä pois, tietsikka pois, telkkari pois, kotiarestia, ei harrastuksia, ei kavereita. Johan alkaa kotityöt maistumaan.
Tuskin enää 14-vuotiaalla toimii. Nuoremmilla kyllä. Murrosikäiset on silleen hankalia, että jos tulee sanktioita, ne lähtee kotoa pois. Ystävän poika oli karkuteillä viime kesänä. Ei mitään muuta syytä kuin että kännykkä oli otettu takavarikkoon. Siihenkin oli tosi pätevä syy. Sit oli fb:ssä haku käynnissä ja poliisi ja lastensuojelu mukana. Kun ei ne aivot ja ymmärrys kasva samassa tahdissa kuin oma tahto.
Ei normaali 14 v karkaa kotoa, vaan kyllä tyhjentää sen astianpesukoneen, jos muuten oikeasti pelkää sanktioita.
Mun mielestä on liian helppo sanoa, että ei normaali sen ja sen ikäinen tee sitä ja sitä. Normaaliin – siis jos "epänormaaliksi" katsotaan tässä nyt vaikkapa mielenterveysongelmat ja neurologiset poikkeavuudet – mahtuu niin momenlaisia asioita. Toiset ihmiset vain ovat hirveän paljon itsepäisempiä ja sitkeämpiä kuin toiset, ja tämä yhdistettynä murrosikään voi aiheuttaa joskus vähän enemmän draamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
14-v on vähän eri asia kuin täysi-ikäinen. Ja tottakai jos asuu yksin ne kotityöt vaan tehdään, kun on pakko.
Hah, niinhän sä voit kuvitella. Moni ei opi edes silloin. Mun ex-avomies ei tehnyt MITÄÄN. Muutettiin yhteen, kun oltiin 18v. Määräsin tiskivuorot, kun alkoi olla sitä, että hän ottaa joka vesitilkkaa varten uuden lasin. Hänen vuorollaan ne tiskit oli haisemassa altaassa viikon. Monesti mä itse vihaa puhkuen tiskasin paistinpannut ja likaiset lautaset, kun alkoi haista.
Hän ei kertaakaan siivonnut, ei pessyt pyykkiä, ei vienyt roskia. Mä laitoin hänenkin likaiset sukkansa lattioilta pyykkiin ja keräsin alushousut, t-paidat ja vastaavat, koska hän heitti ne minne sattuu, sohville, tuoleille, jopa lattioille. Kun muutettiin siitä ekasta asunnosta pois, pyysin häntä viemään roskat. Hän kehtasi kysyä, minne! Oltiin asuttu siinä melkein vuosi!
Myöhemmin totesin, että ihan turha mun on passata. Ja vielä turhempi nalkuttaa. Meidän suhde alkoi olla sitä, että mä vaadin, nalkutin, marisin ja hän syytti, että haastoin turhaa riitaa koko ajan. Musta itsestäni tuli esille ihminen, jollainen en oikeasti ollut.
Annatko pojalle rahaa, ostatko hänelle vaatteita, tms.? Sano, että se loppuu jollei tee omaa osaansa kotona. Luulisi, että tehoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei mainitse isää. Onko isä paikalla, mitä hän sanoo? Näyttääkö mallia pojalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykkä pois, tietsikka pois, telkkari pois, kotiarestia, ei harrastuksia, ei kavereita. Johan alkaa kotityöt maistumaan.
Tuskin enää 14-vuotiaalla toimii. Nuoremmilla kyllä. Murrosikäiset on silleen hankalia, että jos tulee sanktioita, ne lähtee kotoa pois. Ystävän poika oli karkuteillä viime kesänä. Ei mitään muuta syytä kuin että kännykkä oli otettu takavarikkoon. Siihenkin oli tosi pätevä syy. Sit oli fb:ssä haku käynnissä ja poliisi ja lastensuojelu mukana. Kun ei ne aivot ja ymmärrys kasva samassa tahdissa kuin oma tahto.
Ei normaali 14 v karkaa kotoa, vaan kyllä tyhjentää sen astianpesukoneen, jos muuten oikeasti pelkää sanktioita.
Ihan ”normaalitkin” teinit saavat teini-iässä kaikenlaisia päähänpistoja. Tunnemyrskyt kuuluvat puberteettiin, samoin kaikenlaiset kokeilut.
Ihan tavallisista perheistä olevat nuoret käyttävät päihteitä, karkaavat kotoa tai varastavat. Urallani muistan monta tapausta, joissa on yhdessä otettu nuoren kanssa puhelua kotiin, ja vanhemmat ovat olleet erittäin hämmästyneitä, jopa järkyttyneitä ja puolustuskannalla. Usein on ollut vanhempien mielestä jonkun muun syy, on houkuteltu ja johdateltu typeryyksiin. Joskus niin voi olla, mitta usein nuori tekee itse sen väärän päätöksen.
Niin pitkään kun näistä ollaan hiljaa, eikä kerrota, että myös tavallisista perheistä oleville keskivertonuorille sattuu ja tapahtuu, niin pitkään nämä väärät käsitykset saavat vapaasti velloa, että vain erityistä tukea saaneille, ”huonoista lähtökohdista” oleville nuorille tapahtuu ikäviä.
T: erityisnuorisotyöntekijä
Vierailija kirjoitti:
Porkkanoilla sujuu paremmin. Meillä kotityöt pitää tehdä jotta saa viikkorahan.
Mihin ne nuoret käyttävät sitten sen kotitöillä ansaitun viikkorahansa? Tiedätkö, mihin se menee? Ammatteja käteistä? En tarkoita, etteikö viikkoraha ole sinänsä ihan ok, mutta monilla vanhemmilla ei ole aavistustakaan, miten se kulutetaan. Sanotaanko kotona, että on käyty mäkkärissä syömässä, vaikka on ostettu pussikaljaa? Juuri lähiaikoina eräs nuori (15 v.) oli käynyt elokuvissa 4 kertaa kuukauden aikana. Joka kerta oli saanut kotoa 20€ setelin. Elokuvissa ei ollut käynyt kertaakaan ja jäi kiinni rikosasioissa.. Aineita saa 80 €:lla, niitä saa 20 €:lla ja pienemmälläkin summalla. Annoin vanhemmalle neuvon, että kannattaa antaa käyttöön mieluummin kortti ja yhdessä katsoa tiliotteet. Nuorelle voi kertoa, että yhdessä seurataan taloutta ja harjoitellaan rahankäyttöä. Tiliotteelta näkyy, missä ostoja on tehty.
T: erityisnuorisotyöntekijä
Sen pitää mennä; "tekemätön työ" tarkoittaa "menetetty etu".
Teoilla on seuraus, ja se kannattaa oppia jo nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykkä pois, tietsikka pois, telkkari pois, kotiarestia, ei harrastuksia, ei kavereita. Johan alkaa kotityöt maistumaan.
Tuskin enää 14-vuotiaalla toimii. Nuoremmilla kyllä. Murrosikäiset on silleen hankalia, että jos tulee sanktioita, ne lähtee kotoa pois. Ystävän poika oli karkuteillä viime kesänä. Ei mitään muuta syytä kuin että kännykkä oli otettu takavarikkoon. Siihenkin oli tosi pätevä syy. Sit oli fb:ssä haku käynnissä ja poliisi ja lastensuojelu mukana. Kun ei ne aivot ja ymmärrys kasva samassa tahdissa kuin oma tahto.
Ei normaali 14 v karkaa kotoa, vaan kyllä tyhjentää sen astianpesukoneen, jos muuten oikeasti pelkää sanktioita.
Ihan ”normaalitkin” teinit saavat teini-iässä kaikenlaisia päähänpistoja. Tunnemyrskyt kuuluvat puberteettiin, samoin kaikenlaiset kokeilut.
Ihan tavallisista perheistä olevat nuoret käyttävät päihteitä, karkaavat kotoa tai varastavat. Urallani muistan monta tapausta, joissa on yhdessä otettu nuoren kanssa puhelua kotiin, ja vanhemmat ovat olleet erittäin hämmästyneitä, jopa järkyttyneitä ja puolustuskannalla. Usein on ollut vanhempien mielestä jonkun muun syy, on houkuteltu ja johdateltu typeryyksiin. Joskus niin voi olla, mitta usein nuori tekee itse sen väärän päätöksen.
Niin pitkään kun näistä ollaan hiljaa, eikä kerrota, että myös tavallisista perheistä oleville keskivertonuorille sattuu ja tapahtuu, niin pitkään nämä väärät käsitykset saavat vapaasti velloa, että vain erityistä tukea saaneille, ”huonoista lähtökohdista” oleville nuorille tapahtuu ikäviä.T: erityisnuorisotyöntekijä
Juuri noin. Minulla oli tuollainen "normaali" nuori, joka pahimmassa teini-iässä ja vanhempien eron jälkimainingeissa kävi läpi aivan käsittämättömän sekoiluvaiheen. Nyt taas "normaali" nuori aikuinen ja sekoilut sekoiltu. Halusinkin käyttää tilaisuuden kiittääkseni sinua, nuorisotyöntekijä, tärkeästä työstäsi. Pahimpaan aikaan saimme kollegaltasi (tai ehkä sinulta😊) korvaamatonta apua jota ilman pojalle olisi voinut käydä hullusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14-v on vähän eri asia kuin täysi-ikäinen. Ja tottakai jos asuu yksin ne kotityöt vaan tehdään, kun on pakko.
Hah, niinhän sä voit kuvitella. Moni ei opi edes silloin. Mun ex-avomies ei tehnyt MITÄÄN. Muutettiin yhteen, kun oltiin 18v. Määräsin tiskivuorot, kun alkoi olla sitä, että hän ottaa joka vesitilkkaa varten uuden lasin. Hänen vuorollaan ne tiskit oli haisemassa altaassa viikon. Monesti mä itse vihaa puhkuen tiskasin paistinpannut ja likaiset lautaset, kun alkoi haista.
Hän ei kertaakaan siivonnut, ei pessyt pyykkiä, ei vienyt roskia. Mä laitoin hänenkin likaiset sukkansa lattioilta pyykkiin ja keräsin alushousut, t-paidat ja vastaavat, koska hän heitti ne minne sattuu, sohville, tuoleille, jopa lattioille. Kun muutettiin siitä ekasta asunnosta pois, pyysin häntä viemään roskat. Hän kehtasi kysyä, minne! Oltiin asuttu siinä melkein vuosi!
Myöhemmin totesin, että ihan turha mun on passata. Ja vielä turhempi nalkuttaa. Meidän suhde alkoi olla sitä, että mä vaadin, nalkutin, marisin ja hän syytti, että haastoin turhaa riitaa koko ajan. Musta itsestäni tuli esille ihminen, jollainen en oikeasti ollut.
Hyi. Olisit antanut hukkua paskaansa. Äitiä tuollaiset ovat vailla - ja 18-vuotiaan nuoren naisen äitinä olen takonut tyttärelle päähän, ettei vaan koskaan ajaudu tuollaiseen suhteeseen, se on vain ajan ja voimien hukkaa. Itsekin kokeillut, nuorena ja naiivina.
Alue: Aihe vapaa
Ei meilläkään lapset tehneet kotitöitä ilman tappelua aiemmin. Sitten minulla tuli mitta täyteen ja päätin että homman on muututtava.
Olin jo aiemmin käyttänyt kasvatustaktiikkana sitä että lapset saa usein tekemään epämieluisia asioita vain, jos siitä saatava hyöty on riittävän suuri. Tiedän mitä lapset arvostavat eniten ja tämän asian pois ottamisella uhkaaminen motivoi heitä noudattamaan sopimuksia.
Meillä on tehty sopimus että lasten kuuluu tehdä 5 kotityötä viikossa, jotta saavat ruutuaikaa seuraavalla viikolla. Kotitöitä on listattu taulukkoon ja sieltä voi valita mitä haluaa tehdä. On toiminut erittäin tehokkaasti tähän asti. Joudun toki muistuttelemaan pitkin viikkoa kotitöiden tekemisestä mutta enää ei tarvitse tapella.