Mies ei muistanut äitienpäivänä.
Toista lasta odotetaan, esikoinen 2v.
Nousin itse aamulla keittämään kahvin ja tekemään esikoiselle puuron. Mies nousi hiukan myöhemmin. Syötin pojan kuten aina, mies sentään puki hänet, pakkasin pojan vaihtovaatteet ym.. Sitten lähdettiin miehen isovanhempien luo (omat mummuni ja äitini on matkoilla). Muistutin miestä ottamaan mukaan minun tekemäni äitienpäiväkortit ja sanoin että mummuille on haettava kukkia. Otin mukaan miehen äidille hankkimani lahjan.
Päästiin perille, vietettiin päivä siellä. Mies sanoi minulle kahvipöydässä ettei ole hankinut minulle lahjaa (onneksi kukaan ei kuullut, olisi hävettänyt).
Nyt olen kotona yksin sillä en jaksanut lähteä miehen muiden sukulaisten luo kyläilemään (selkää särkee ym.), mies meni pojan kanssa.
En saanut lahjaa, en aamukahvia, en halausta, en mitään. Tuntuu pahalle. Itse hankin omille ja miehen mummuille ja äidille lahjat/kukat ja tein kortit.
Ymmärrän toki että lapsiperheissä raha on tiukalla mutta ei kai aamukahvin keittäminen tai halaus mitään maksa? Ja osti mies itselleen alkuviikosta 40¿ edestä " tarpeettomia" tavaroita.
Tunnen itseni huonoksi ja etten ansaitse mitään. Olen nyt pari tuntia miettinyt kuinka olisin voinut olla parempi äiti ja vaimo kuluneen vuoden aikana... Monellakin tavalla.
Ehkä ensi vuonna.
Kommentit (26)
Miehinen mielipiteeni on, että ei tuollaista päivää voi unohtaa. Mielestäni ainoa ongelma on se, että mitähän se äiti haluaisi. Mikä olisi se mikä saisi hänet jälleen jaksamaan seuraavan vuoden?
Itse tein äitienpäiväkortin itse jossa oli vauvan kuva ja muutama runo.
Kahvin keitin ja sänkyyn kannoin :)
Kiitokset siitä sain mutta harmittamaan jäi se ruusun osto kun kaupat aukeavat niin myöhään :( Edellisen päivän ruusu olisi kuitenkin kissojen toimesta tuhottu ennen seuraavaa aamua.
Täytyy sanoa, että ne isät joiden lapset ovat vielä liian pieniä tekemään mitään äidilleen voisivat auttaa heitä ja laittaa heidän nimissään jotain mitä uskoisi lasten antavan.
Itse laitoin runon ja vauvasta otetun ultrakuvan koska vauva ei ole vielä syntynyt :)
Myös lapsettomat isännät voisivat muistaa vaimoaan/tyttöystäväänsä koska naistenpäivänä sitä ei ainakaan tule tapahtumaan.
Isi77
Kyllä se vähän niin on että kaikki isän/äidin/ystävän/kirjan&ruusunpäivät,nehän on kaikki ihan kaupallisia juhlia!Valitettavasti niistä on Suomessakin tulossa suhteellisen suosittuja sellaisia,ja oon toki itekin " syyllistynyt" kyseiseen lietsontaan...
Juttelin yhden yh-äidin kanssa aiheesta viime viikolla,ja hän sanoi et ei heillä äitienpäivää kummosesti vietetä-hän tietää että lapset rakastaa häntä ja että " äitienpäivä" on joka päivä!Hän saattaa ostaa kakun etc jos siltä tuntuu,mutta ei se oo mikään must. Mä vaan toivon että osaisin itse suhtautua kaikkeen tähän hössötykseen yhtä selväjärkisesti kuin se tuttu, enkä meinaa minkäänlaista kyynisyytta siis toisen arvostamista kohtaan!Arkikin voi olla juhlaa!
Ja niinku useimmissa asioissa, parhaiten tulee tehtyä kun tekee itse- eli voithan sä vaikka leipoa ite itsellesi kakun ja ostat itsellesi jonkun lahjan,jotain oikein turhaa/ylellistä/spessua VAAN SULLE!Kyllä sä sen varmasti ansaitset ihan siinä missä muutkin äidit, ja ehkäpä se sun tolvanaäijäs sit hokaa et on unohtanu jotain tässä viime aikoina ja ehkäpä alkaa edes jossain määrin toteuttaa sitä " juhlaa arkeen" -teemaa! Jos ne sun itsellesi pitämät bileet on oikein succee sun mielestä, niin voit varmaan järjestää sellaiset itsellesi niin usein kun haluat!Ei niihin välttämättä paljon rahaa mene, ja osoitat ainakin itsellesi (ja ehkä miehellesi ja esikoisellesi) että ainakin itse muistat arvostaa itseäsi!;)
P.S. En minäkään saanut äitienpäiväonnittelua etc, vaikka aika monet täällä tuntuu sellaisia saaneen jo odotusaikana- ja musta se on ihan ok!Kyllä mä itse onnittelin itseäni oikein olantakaa, ja pala kurkussa mietiskelin matkalla oman äidin luota et kuinka ihanaa se sit tulee olemaan kun itse on äiti sanan fyysisessä merkityksessä- toivottavasti endorfiinit jylläs niin paljon et se vauvakin tunsi ne!;)
Oikein ihanaa loppuodotusaikaa teille kaikille, ja koeta voida hyvin!
Tulipas tosi paha mieli ja ihan tippa silmään teidän takia! Ompa tökeröitä miehiä! Eihän me tietysti niiden miehiemme äitejä ollakaan, mutta kyllähän mies voi kiittää vaimoaan/avovaimoaan siitä, että on synnyttänyt yhteisen lapsen. Edes sillä halauksella ja aamukahvien keittämisellä. Kyllä meillä ainakin mies olisi saanut kuulla huudon kanssa jos ei olis muistanut! Sanokaa nyt niille miehillenne! Voi olittekohan sanonutkin.. en oikein hyvin ehtinyt kaikkia tekstejä lukea kun 6kk tyttökin vaatii huomiota.. :/
Täytyy kyllä sanoa, että itse olen sen verran " lapsellinen" , että jos mieheni ei muistaisi mitään merkkipäiviä (niin kuin sun mies) niin en kyllä muistaisi minäkään! Ei se ansaitse mitään lahjoja ja muistamisia jos ei sua edes äitienpäivänä ja syntymäpäivänäsi muista mitenkään. Isot halit sinulle ja kaikille muille kohtalotovereillesi! Nyt pitää kyllä osata olla kiitollinen omasta ukosta vaikka se välillä kiristää pinnaa aika lahjakkaasti :D
Vielä selvennän, että eihän sitä hyvää " aviopuolisuutta" mitata lahjoilla tms. Voihan mies olla tosi hyvä mies ja isä muuten, mutta onhan se jo " kohteliaisuutta" vaimoaan kohtaan edes joskus muistaa ja antaa lahjoja.
ei aina osaa ajatella välttämättä asioita samoin kuin naiset. Kyllä täytyy silti sanoa että aikamoinen pökkelö pitää olla jos ei tajua mitenkään reagoida äitienpäivään. Sitä tulee joka tuutista viikkoja ennen ettei voi ainakaan unohdusta syyttää. Jo itse kerätyt valkovuokot lapsen kanssa ja aamukahvi olisi riittävä muistaminen varmasti monelle, joku tapa ilmaista että hei, me kunnioitetaan sinua.
Minusta kannattaa antaa miehen lukea tämä ketju. Ei sun sen kummempaa tarvitse sanoa. Ehkä sitten ymmärtää mistä on kyse ja miten iso asia tämä meille äideille on. Hyvityksen voi tehdä jo vaikkapa ensi viikonloppuna!!