Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mä en jaksa enää
10.01.2019 |
Oon nii väsyny kaikkee. Mä päivät pitkät vaan syön, oksennan ja juon. En mitää muuta. Mä joudun olee jatkuvasti yksi, ku ihmiste seura ahdistaa ja en saa ajatuksist rauhaa. Mä mietin onks tä kaikki sen arvost? Miksen nukkuis vaa lopullisesti pois?
Tätäki tekstii hävettää kirjottaa ku tuntuu et joku seuraa mun konet ja puhelint.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Mene lääkäriin äläkä vatvo siellä yksinäsi.
Mä haluisin, mut en mä oo tarpeeks huonos kunnos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta lääkkeiden ja päihteiden käyttö. Ala syömään kunnolista kotiruokaa, jonka itse valmistat. Herää aamulla normaaliin aikaan. Älä kuku öitä. Ala laittamaan kehoasi kuntoo voimistelemalla ja liikkumalla. Ulkona ei ole mitään pelättävää, eikä sua kukaan vainoa. Olet ehkä ollut liian kauan yksin ja syrjäytynyt päihteiden sun muiden avulla. Hae apua lähimmisä terveyskeskuksesta. Menet sinne vaikka miten pelottaisi ja hävettäisi. Siellä autetaan <3
pyyhkijäpylly kirjoitti:
kyllä toi aika pahalta kuulostaa...
terv.kohtalontoveri
Voimia
Lopetat sen oksentamisen ja muutat elämäntapasi terveelliseksi. Niin kaikkien muidenkin piti tehdä se itse ja ihan omasta halustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta lääkkeiden ja päihteiden käyttö. Ala syömään kunnolista kotiruokaa, jonka itse valmistat. Herää aamulla normaaliin aikaan. Älä kuku öitä. Ala laittamaan kehoasi kuntoo voimistelemalla ja liikkumalla. Ulkona ei ole mitään pelättävää, eikä sua kukaan vainoa. Olet ehkä ollut liian kauan yksin ja syrjäytynyt päihteiden sun muiden avulla. Hae apua lähimmisä terveyskeskuksesta. Menet sinne vaikka miten pelottaisi ja hävettäisi. Siellä autetaan <3
Tällä hetkellä en käytä muita päihteitä kuin alkoholia, lääkkeitä menee (yhden kyllä jo lopetin) mutta neki on iha mulle määrätty. Olin tos hetki sit jonku aikaa oksentamat, et panostinki kunno ruokaa minkä tein ite mut ahdistus ruuasta pysyy samana. Iltasin en saa unta edes lääkkeillä, kaikki kamalat ajatukset vaa pyörii pääs ja pitää mua hereil. Oon tosiaan ollut kauan yksin, en osaa enää muuttaa tilannetta. Mä en tiedä kehtaanko/uskallanko mennä terveyskeskukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopetat sen oksentamisen ja muutat elämäntapasi terveelliseksi. Niin kaikkien muidenkin piti tehdä se itse ja ihan omasta halustaan.
Muuttaisipa se jotain
Vierailija kirjoitti:
Oon nii väsyny kaikkee. Mä päivät pitkät vaan syön, oksennan ja juon. En mitää muuta. Mä joudun olee jatkuvasti yksi, ku ihmiste seura ahdistaa ja en saa ajatuksist rauhaa. Mä mietin onks tä kaikki sen arvost? Miksen nukkuis vaa lopullisesti pois?
Tätäki tekstii hävettää kirjottaa ku tuntuu et joku seuraa mun konet ja puhelint.
Mitä sillä on väliä vaikka seuraa? Ketä kiinnostaa? Varsinkin jos elämänlaatu muutenkin heikko, pahenisiko se siitä vaikka kuunneltaiskin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon nii väsyny kaikkee. Mä päivät pitkät vaan syön, oksennan ja juon. En mitää muuta. Mä joudun olee jatkuvasti yksi, ku ihmiste seura ahdistaa ja en saa ajatuksist rauhaa. Mä mietin onks tä kaikki sen arvost? Miksen nukkuis vaa lopullisesti pois?
Tätäki tekstii hävettää kirjottaa ku tuntuu et joku seuraa mun konet ja puhelint.
Mitä sillä on väliä vaikka seuraa? Ketä kiinnostaa? Varsinkin jos elämänlaatu muutenkin heikko, pahenisiko se siitä vaikka kuunneltaiskin?
Mua haittaa, koska se ahdistaa lisää
Oletko ihan yksin? Miten sun vanhemmat ? Eikö sulla ole ketään jolle puhua? Jaksaisitko soittaa terveyskeskukseen ja varata ajan lääkärille? Apuahan sinä tarvitset ja sieltä voisit aloittaa.
Voimia sinulle ja toivon että saat apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan yksin? Miten sun vanhemmat ? Eikö sulla ole ketään jolle puhua? Jaksaisitko soittaa terveyskeskukseen ja varata ajan lääkärille? Apuahan sinä tarvitset ja sieltä voisit aloittaa.
Voimia sinulle ja toivon että saat apua!
Oon tutustunu netissä ihmisiin, yksi kaveri löytyy kotikaupungista ja toinen toisesta kaupungista. Tuntuu, et oon kuormittanu jopa nettikavereit iha liikaa mun olon takii humalassa, en mä sillee selvinpäi tekis. Mutnyt ei oo paljoo niit selvii päivii näkyny. Molemmat vanhemmat löytyy, mut en haluis alkaa kuormittaa niitäki. Ne ajattelee et nykyää mul menee iha ok esim. syömiste kans koska oon täl hetkel normaalipainone ku bulimia on lihottanu mut. Jos olisin laiha ni must näkis ettei kaikki oo hyvi. Nyt ne luulee et mul on kaikki iha hyvi.
Mul on hoitosuhde, nään hoitajaa kerran tai kaks viikossa, ja lääkärillekki on aika heti ensiviikolla. Ehkä siel pitäis uudestaa avata suu. Ja mä myönnän sen et tarviin apuu mut mul on semmone olo etten oo nii sairas et ansaitsisin sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan yksin? Miten sun vanhemmat ? Eikö sulla ole ketään jolle puhua? Jaksaisitko soittaa terveyskeskukseen ja varata ajan lääkärille? Apuahan sinä tarvitset ja sieltä voisit aloittaa.
Voimia sinulle ja toivon että saat apua!Oon tutustunu netissä ihmisiin, yksi kaveri löytyy kotikaupungista ja toinen toisesta kaupungista. Tuntuu, et oon kuormittanu jopa nettikavereit iha liikaa mun olon takii humalassa, en mä sillee selvinpäi tekis. Mutnyt ei oo paljoo niit selvii päivii näkyny. Molemmat vanhemmat löytyy, mut en haluis alkaa kuormittaa niitäki. Ne ajattelee et nykyää mul menee iha ok esim. syömiste kans koska oon täl hetkel normaalipainone ku bulimia on lihottanu mut. Jos olisin laiha ni must näkis ettei kaikki oo hyvi. Nyt ne luulee et mul on kaikki iha hyvi.
Mul on hoitosuhde, nään hoitajaa kerran tai kaks viikossa, ja lääkärillekki on aika heti ensiviikolla. Ehkä siel pitäis uudestaa avata suu. Ja mä myönnän sen et tarviin apuu mut mul on semmone olo etten oo nii sairas et ansaitsisin sen.
Avaa vaan suu siellä. Toi on ihan yleistä toi kokemus siitä että ajattelee että ei oo riittävän sairas. Itsekin ajattelin niin pitkään ja se ajatus tulee edelleen toistuvasti uudelleen. Sulla on oikeus saada apua ja tarvit sitä selvästi. Tosi paljon tsemppiä sulle, apua saa kun sitä pyytää ja osaa vaatia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan yksin? Miten sun vanhemmat ? Eikö sulla ole ketään jolle puhua? Jaksaisitko soittaa terveyskeskukseen ja varata ajan lääkärille? Apuahan sinä tarvitset ja sieltä voisit aloittaa.
Voimia sinulle ja toivon että saat apua!Oon tutustunu netissä ihmisiin, yksi kaveri löytyy kotikaupungista ja toinen toisesta kaupungista. Tuntuu, et oon kuormittanu jopa nettikavereit iha liikaa mun olon takii humalassa, en mä sillee selvinpäi tekis. Mutnyt ei oo paljoo niit selvii päivii näkyny. Molemmat vanhemmat löytyy, mut en haluis alkaa kuormittaa niitäki. Ne ajattelee et nykyää mul menee iha ok esim. syömiste kans koska oon täl hetkel normaalipainone ku bulimia on lihottanu mut. Jos olisin laiha ni must näkis ettei kaikki oo hyvi. Nyt ne luulee et mul on kaikki iha hyvi.
Mul on hoitosuhde, nään hoitajaa kerran tai kaks viikossa, ja lääkärillekki on aika heti ensiviikolla. Ehkä siel pitäis uudestaa avata suu. Ja mä myönnän sen et tarviin apuu mut mul on semmone olo etten oo nii sairas et ansaitsisin sen.
Niin masentunut ajattelee, ettei ansaitse apua. Tietysti ansaitset ja tarvitsen apua! Sairaudentunto sulta puuttuu, parantuminen alkaa vasta kun sisäistät olevasi sairas ja tarvitsevasi apua. Miksei vanhemmille voi kertoa? Itse äitinä ajattelen että olisi surullista jos lapsi ei tulisi luokseni jos on vaikeaa, vaikka omillaan jo olisikin.
Tsemppiä ap ❤️ Mulla itselläni on kanssa mt-ongelmia, vainoharhasuutta ja itsetuhoisia ajatuksia, mutta yritän kaikkeni selvitä, toivottavasti sinäkin.
Itsellä myös ongelmana tuo, että tuntuu ettei sinne terveyskeskukseen uskalla oikein mennä kun tulee vaan leimatuksi, nöyryytetyksi tai sitten omat ongelmat ei olekkaan tarpeeksi pahat. Olen 19v ja erittäin vaarassa syrjäytyä. Tuntuu ettei enää jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ap ❤️ Mulla itselläni on kanssa mt-ongelmia, vainoharhasuutta ja itsetuhoisia ajatuksia, mutta yritän kaikkeni selvitä, toivottavasti sinäkin.
Itsellä myös ongelmana tuo, että tuntuu ettei sinne terveyskeskukseen uskalla oikein mennä kun tulee vaan leimatuksi, nöyryytetyksi tai sitten omat ongelmat ei olekkaan tarpeeksi pahat. Olen 19v ja erittäin vaarassa syrjäytyä. Tuntuu ettei enää jaksa.
Toivottavasti sinäkin selviät kaikesta. Oon ite kans nuori, 20v mut silti jo syrjäytyny. Toivon ettei sulle käy samaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sua kukaan kyttää.
Siltä se tuntuu. Aina ku kirjotan jollekki , mun pitää mont kertaa miettii et lähetänkö vai enkö lähetä koska sit joku ulkopuoline saa kuitenki tietää siit. Ja sama myös keskustelupalstoilla - en enää uskalla kirjoittaa samal taval ku enne koska tuntuu et joku seuraa mun jokast liiket.
Kukaan ei seuraa sun liikkeitä. :)
Kannattaa hakea apua ja ottaa vastaan kaikki lohtu, ilman sitä et tuosta tokene. Olet sairastunut. Vaikka miten selviäisit tuosta yksin, koko homma olisi sulle liian rankkaa yksin kannettavaksi etkä vois kauaa olla terve kun palaisit harhaisiin ajatuksiisi. Jos ajattelet jo että sua seurataan anonyymilla foorumilla, pelkäätkö jotenkin lääkäriäkin? Sitä suuremmalla syyllä kannattaa mennä hoitoon, ja ymmärtää, ettei sulle voi tapahtua mitään pahaa vaan jokainen siellä lääkärissä tulee olemaan onnellinen jos saa sua auttaa.
Voit varata ajan vaikka normaaliin terveystarkastukseen, tai mennä päivystykseen, ja läväyttää suoraan heille että sulla on harhoja. Tai antaa linkin tähän keskusteluun. Lupaan, että he ottaa sinut tosissaan ja on sulle avuksi.
Alue: Aihe vapaa
Mene lääkäriin äläkä vatvo siellä yksinäsi.