Mistä olet saanut avun esiintymispelkoon?
Olen aloittanut opinnot AMK:ssa ja heti alusta lähtien on tullut selväksi, että esiintymistä tulee olemaan ja paljon. Olen aina kärsinyt pahasta esiintymispelosta ja pelko on niin kova, että olen jopa hieman katunut opiskelemaan lähtöä, mutta en halua luovuttaa. Terapiassa olen käynyt, ei apua (ehkä väärä terapeutti tms.) ja Propralit käytössä (annostus 10mg 1-2 tbl), mutta silti tuntuu ettei tästä tule mitään. Yöunet menee tämän asian kanssa tuskaillessa.
Kohtalotovereita olisi mukava saada ja kuulla miten muut tämän vaivan kanssa selviytyy.
Kommentit (22)
tsemppiä kirjoitti:
Luultavasti olet nuori? Kouluttauduin ammattiin, missä joutuu olemaan paljon esillä ja puhumaan, vaikka olen/olin todella ujo nuorempana. Ei vieläkään ihan punastelematta, änkyttämättä kaikki puheet suju, mutta propral, huumori ja kokemus auttaa.
Olen 28-vuotias eli en enää nuori. Omalla kohdallani ei siis aikakaan ole ns. tehnyt tehtäväänsä vaan pelko on ja pysyy tiukasti.
-ap
Voiko AMK:ssa pyytää, että saisi esiintyä vain opettajalle vai pienemmälle porukalle?
Täällä kohtalontoveri, mutta en ole missään koulussa. Lukiossa sain antaa kaikki esitelmät kirjallisena versiona opettajalle. Ammattikoulussa meillä ei ollut esiintymisiä.
Esiintymällä, pelosta huolimatta. Vieläkin jännitän, mutta huolellinen valmistautuminen auttaa. Se, että tuntee aiheensa mistä puhuu ja on itse innostunut asiastaan.
Mulla auttoi propral 4x10mg ja puolikas oxamin 15mg. En haluaisi tyrkyttää lääkkeitä enkä varsinkaan rauhoittavia kenellekään, mutta jos terapiasta ei ole apua niin onko muusta lääkityksestä propralin lisäksi ollut puhetta? Itselläni tuo oxamin auttoi valtavasti, en enää jännitä esiintymistilanteessa enkä sitä ennenkään, kun tiedän selviäväni esiitymisistä kunnialla.
Nosta Propralia 40 mg tabletteihin, ei pitäisi punastuttaa tai tärisyttää enää. Jos ei auta, niin sitten joku mieto bentso tarvittaessa. Todennäköisesti lekuri suosittelee Opamoxia, mikä onkin ihan hyvä lääke ja voi ottaa Propralin kanssa yhtäaikaa.
Terv. samassa tilanteessa kitunut
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ei siis aikakaan ole ns. tehnyt tehtäväänsä vaan pelko on ja pysyy tiukasti.
-ap
Vielä on toivoa. Minulla alkoi helpottaa noin nelikymppisenä. Ei vaan enää jaksa välittää muiden mielipiteistä. En ole koskaan ottanut pillereitä tms.
Valitettavasti siis en osaa antaa neuvoja, vain tsemppejä.
- eri vastaaja
Vierailija kirjoitti:
Voiko AMK:ssa pyytää, että saisi esiintyä vain opettajalle vai pienemmälle porukalle?
Täällä kohtalontoveri, mutta en ole missään koulussa. Lukiossa sain antaa kaikki esitelmät kirjallisena versiona opettajalle. Ammattikoulussa meillä ei ollut esiintymisiä.
Okei, en itseasiassa tiedä lainkaan onko AMK:ssa tuollaista mahdollisuutta, täytyy varmaan opettajilta tiedustella. Mielenkiintoista olisi kuulla siitäkin kokemuksia, että onko joku jotain erityisjärjestelyjä saanut AMK:ssa. Ja vaatiiko se lääkärintodistusta tms. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Esiintymällä, pelosta huolimatta. Vieläkin jännitän, mutta huolellinen valmistautuminen auttaa. Se, että tuntee aiheensa mistä puhuu ja on itse innostunut asiastaan.
Mitäs jos esiinnyt, mutta hengitys salpaantuu, pyörryttää etkä saa luettua tekstiä, koska änkytät ja kädet tärisevät? Ja sitten kun hengitys salpaantuu, tulee pyörtyminen. Kokemusta on, eikä siinä mitkään harjoittelut enää auttaneet.
Mutta lääkitys auttoi!
Tämä on todella kammottava pelko, kun se saa yliotteen. Se nimittäin pyörii mielessä aina ja pahenee koko ajan, ellei sitä saa stopattua kunnolla ja selkeästi. Siksi lääkkeet ovat hyvä vaihtoehto, muutamia mainittukin yllä.
Täällä toinen esiintymispeloista kärsinyt. En kärsi enää, ja suurellekaan auditoriolle esiintyminen vieraalla kielellä ei ole ongelma.
Minun neuvoni on aloittaa puhumalla aiheesta, jonka tunnet ja josta tiedät, ja vaikka ensin pienemmälle porukalle (tutuille/puolitutuille?).
Kyllä esiintymispelko on voitettavissa. Mieti myös, mitä siinä pelkäät, senkin tiedostaminen auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ei siis aikakaan ole ns. tehnyt tehtäväänsä vaan pelko on ja pysyy tiukasti.
-ap
Vielä on toivoa. Minulla alkoi helpottaa noin nelikymppisenä. Ei vaan enää jaksa välittää muiden mielipiteistä. En ole koskaan ottanut pillereitä tms.
Valitettavasti siis en osaa antaa neuvoja, vain tsemppejä.
- eri vastaaja
Sama juttu, vasta nelikymppisenä alkoi helpottamaan itsellä. Kokemus tuo varmuutta ja itseluottamus kasvaa.
venlafaxin 37,5mg on kai myös sosiaalistentilanteiden pelkoon määrättävä lääke.
Itse söin vakavaan masennukseen ja 225mg se auttoi aika nopeasti ja oli hieman liiankin tehokas... suu kävi koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttoi propral 4x10mg ja puolikas oxamin 15mg. En haluaisi tyrkyttää lääkkeitä enkä varsinkaan rauhoittavia kenellekään, mutta jos terapiasta ei ole apua niin onko muusta lääkityksestä propralin lisäksi ollut puhetta? Itselläni tuo oxamin auttoi valtavasti, en enää jännitä esiintymistilanteessa enkä sitä ennenkään, kun tiedän selviäväni esiitymisistä kunnialla.
Täytyykin varailla aikaa opiskeluterveydenhuoltoon ja jutella aiheesta enempi. Mieluummin niitä lääkkeitä käyttäisin silloin tällöin kuin että kärsin tästä valtavasta ahdistuksesta ihan jatkuvasti. Vaikuttaa keskittymiskykyyn kun takaraivossa joka kurssilla jyskyttää pelko esiintymisestä.
-ap
Esiinny, esiinny ja esiinny. Valitettavasti se taitaa olla ainoa keino.
Olin lapsena ja nuorempana niin esiintymiskammoinen että en nukkunut yöllä, monesti oksensin esiintymisaamuna ja taju meinasi lähteä yleisön edessä. Siitä huolimatta pidin kiinni unelmastani ja opiskelin opettajaksi, vaikka heidän työssään ollaan jatkuvasti ihmisten edessä. Aluksi oli ihan hirveää, mutta siinä kun yliopiston aikana piti useampia esitelmiä ja opetusharjoitteluissa piti oppitunteja, pelko alkoi hiljalleen laantua. Paras olisi, jos saisit ensin esiintyä vaikka pienemmille porukoille tai esiintyä muiden ihmisten kanssa ryhmänä. Tsemppiä! :)
Oli pakko esiintyä. Vihasin sitä syvästi ja jännitin.
Kun menin lavalle, olin rauhallinen kuin viilipytty.
Käytin lopulta joskus Vogelin kauranversouutetta.
Mielestäni siitä oli apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttoi propral 4x10mg ja puolikas oxamin 15mg. En haluaisi tyrkyttää lääkkeitä enkä varsinkaan rauhoittavia kenellekään, mutta jos terapiasta ei ole apua niin onko muusta lääkityksestä propralin lisäksi ollut puhetta? Itselläni tuo oxamin auttoi valtavasti, en enää jännitä esiintymistilanteessa enkä sitä ennenkään, kun tiedän selviäväni esiitymisistä kunnialla.
Täytyykin varailla aikaa opiskeluterveydenhuoltoon ja jutella aiheesta enempi. Mieluummin niitä lääkkeitä käyttäisin silloin tällöin kuin että kärsin tästä valtavasta ahdistuksesta ihan jatkuvasti. Vaikuttaa keskittymiskykyyn kun takaraivossa joka kurssilla jyskyttää pelko esiintymisestä.
-ap
Jep. Jos olet YTHS:n piirissä, niin pyydä suoraan psykiatrille. He ymmärtävät ja auttoivat minua todella hyvin. Ehdottomast tarvittavat lääkkeet tukemaan varmuuden vuoksi, niin sun ei tartte pelätä koko ajan. Bentsoja ei kannata pelätä, niistä tulee apu, kunhan vaan käytät niitä vain pahimpaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttoi propral 4x10mg ja puolikas oxamin 15mg. En haluaisi tyrkyttää lääkkeitä enkä varsinkaan rauhoittavia kenellekään, mutta jos terapiasta ei ole apua niin onko muusta lääkityksestä propralin lisäksi ollut puhetta? Itselläni tuo oxamin auttoi valtavasti, en enää jännitä esiintymistilanteessa enkä sitä ennenkään, kun tiedän selviäväni esiitymisistä kunnialla.
Täytyykin varailla aikaa opiskeluterveydenhuoltoon ja jutella aiheesta enempi. Mieluummin niitä lääkkeitä käyttäisin silloin tällöin kuin että kärsin tästä valtavasta ahdistuksesta ihan jatkuvasti. Vaikuttaa keskittymiskykyyn kun takaraivossa joka kurssilla jyskyttää pelko esiintymisestä.
-ap
Juuri noin. Itsekin kävin opiskeluterveydenhuollossa juttelemassa asiasta. Jännitin tietysti sitäkin hirveästi etukäteen, mutta onneksi lääkäri oli ehkä maailman sympaattisin ja kertoi omastakin jännityksestään. Sanoin alkuun haluavani pärjätä ilman lääkkeitä, mutta lääkäri tokaisi ykskantaan ettei kannata. Lääkkeet kun voivat ihan oikeasti auttaakin, ja satunnaisessa käytössä ja oikeaan tarpeeseen otettuna rauhoittavissakaan ei ole mitään pahaa.
Omalla kohdalla suurin helpotus on loppujen lopuksi tullut siitä, etten enää jännitä esiintymisiä etukäteen. Aikaisemmin pelko oli läsnä melkein jatkuvasti, jo viikkoja ennen esiintymisiä. Enää ei esiintymiset ahdista.
Tsemppiä ap, toivottavasti sinäkin löydät avun jostain. Tiedän miten hirveää se jännittäminen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ei siis aikakaan ole ns. tehnyt tehtäväänsä vaan pelko on ja pysyy tiukasti.
-ap
Vielä on toivoa. Minulla alkoi helpottaa noin nelikymppisenä. Ei vaan enää jaksa välittää muiden mielipiteistä. En ole koskaan ottanut pillereitä tms.
Valitettavasti siis en osaa antaa neuvoja, vain tsemppejä.
- eri vastaaja
Sama juttu, vasta nelikymppisenä alkoi helpottamaan itsellä. Kokemus tuo varmuutta ja itseluottamus kasvaa.
Minulla ei ollut kysymys kokemuksesta, koska pysyttelin poissa esiintymistilanteista vuosikausia. Puhuin kyllä puhelimessa paljon (onneksi ei ole koskaan ollut puhelinkammoa).
- se, jolle vastasit
Anteeksi, että tulen kysymään samaan ketjuun, mutta voiko missään korkeakoulussa saada mitään vapautuksia esitelmistä, jos on paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko ja eteistakykardia? En pysty esiintymään missään tapauksessa eikä mikään lääke auta. Pelkään kuolevani johonkin kohtaukseen, koska jännitys aiheuttaa minulla rytmihäiriöitä. Jouduin kerran päivystykseen, koska tykytys ei mennyt ohi. Sydäntautien poliklinikalla lääkäri totesi vaivani olevan eteistakykardiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttoi propral 4x10mg ja puolikas oxamin 15mg. En haluaisi tyrkyttää lääkkeitä enkä varsinkaan rauhoittavia kenellekään, mutta jos terapiasta ei ole apua niin onko muusta lääkityksestä propralin lisäksi ollut puhetta? Itselläni tuo oxamin auttoi valtavasti, en enää jännitä esiintymistilanteessa enkä sitä ennenkään, kun tiedän selviäväni esiitymisistä kunnialla.
Täytyykin varailla aikaa opiskeluterveydenhuoltoon ja jutella aiheesta enempi. Mieluummin niitä lääkkeitä käyttäisin silloin tällöin kuin että kärsin tästä valtavasta ahdistuksesta ihan jatkuvasti. Vaikuttaa keskittymiskykyyn kun takaraivossa joka kurssilla jyskyttää pelko esiintymisestä.
-ap
Juuri noin. Itsekin kävin opiskeluterveydenhuollossa juttelemassa asiasta. Jännitin tietysti sitäkin hirveästi etukäteen, mutta onneksi lääkäri oli ehkä maailman sympaattisin ja kertoi omastakin jännityksestään. Sanoin alkuun haluavani pärjätä ilman lääkkeitä, mutta lääkäri tokaisi ykskantaan ettei kannata. Lääkkeet kun voivat ihan oikeasti auttaakin, ja satunnaisessa käytössä ja oikeaan tarpeeseen otettuna rauhoittavissakaan ei ole mitään pahaa.
Omalla kohdalla suurin helpotus on loppujen lopuksi tullut siitä, etten enää jännitä esiintymisiä etukäteen. Aikaisemmin pelko oli läsnä melkein jatkuvasti, jo viikkoja ennen esiintymisiä. Enää ei esiintymiset ahdista.
Tsemppiä ap, toivottavasti sinäkin löydät avun jostain. Tiedän miten hirveää se jännittäminen on.
Kiitos! 😊 on kyllä lohduttavaa kuulla teidän muiden kokemuksia ja että tilanteeseen on jostakin helpotusta saatu. Tänään mieli ollut aika maassa, nyt hetkeksi vähän helpotti.
Luultavasti olet nuori? Kouluttauduin ammattiin, missä joutuu olemaan paljon esillä ja puhumaan, vaikka olen/olin todella ujo nuorempana. Ei vieläkään ihan punastelematta, änkyttämättä kaikki puheet suju, mutta propral, huumori ja kokemus auttaa.