Opetatteko kieliä lapsillenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Englanninkielinen muskari, ruotsikielinen vauvakerho, saksankielinen päiväkoti jne. jne. Siinä on kylpyä jo enemmän kuin yhden vauvan tarpeisiin. Vauvahan ei tarkoita pelkästään vastasyntynyttä, vaan hieman isommistakin käytetään sanaa vauva.

Nuo ovat kielisuihkuja, eivät kielikylpyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Ja mikähän mahtaisi olla syynä tähän puutteellisuuteen (joka sattumalta on lisääntynyt viimevuosina). Olisiko se vaikka se kaikkien ihannoima englannin kielen tyrkytys? Englanti sitä ja englanti tätä niin vähemmästäkin suomi jää puutteelliseksi. 

Kyllä se taitaa olla enemmän niin että myös englannin osaaminen on puutteellista samalla porukalla joka ei suomeakaan meinaa osata.

Jos osaa hyvin englantia niin yleensä kyllä osaa myös suomeakin, no joskus se saattaa näkyä kyllä esimerkiksi niin että suomenkielisissä teksteissä tai ihan puheessakin käytetään paljon tarpeettomasti englanninkielisiä/suoraan englanninkielestä lainattuja termejä vaikka olisi suomenkieliset vastineetkin olemassa.

Englannilla ja Suomen kielellä ei ole pahemmin mitään yhteistä. Englanti on joillekin todella vaikea kieli oppia ja varsinkin ääntäminen. On niin erilaista verrattuna suomeen... Esim. Espanjan kieli on suomalaiselle paljon helpompi, samoin saksan kieli ja varmaan unkarikin.

Vierailija kirjoitti:

Meidän talossa puhutaan suomea. Edes mun tuttu ruotsin opettaja ei opeta lapsilleen sanaakaan ruotsia kotona. Koulut on sitä varten, että siellä opetellaan kieliä. Vanhemmilla on ihan tarpeeksi muutakin opetettavaa.

Minä olen ruotsin ope ja me puhumme usein kotona ruotsia. Vaihtarien myötä on puhuttu myös enkkua ja ranskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Sitten kun lapsi muodostaa lauseita ongelmitta.

Sitä ennen on vaarana, että lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla. Etenkin tunneilmaisusta tulee vaikeaa, kun ei osaa kertoa asiaa sanoin.

Höpsis, tunnetko montakin ihmistä joka ei osaa mitään kieltä kunnolla? Kielten opiskelussa on aina parempi mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmin lapsi ne kielet tulee oppimaan.

Odottamalla "äidinkielen oppimista" menee vaan parasta herkkyysaikaa hukkaan vuosikausia, minkä olisi voinut käyttää hyödyksi myös sitä toista kieltä varten. Lapsi pystyy oppimaan/omaksumaan helposti useaa kieltä samanaikaisesti ja tulokset on parempia kuin jos aikuisena alkaa niitä opettelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Ja mikähän mahtaisi olla syynä tähän puutteellisuuteen (joka sattumalta on lisääntynyt viimevuosina). Olisiko se vaikka se kaikkien ihannoima englannin kielen tyrkytys? Englanti sitä ja englanti tätä niin vähemmästäkin suomi jää puutteelliseksi. 

Kyllä se taitaa olla enemmän niin että myös englannin osaaminen on puutteellista samalla porukalla joka ei suomeakaan meinaa osata.

Jos osaa hyvin englantia niin yleensä kyllä osaa myös suomeakin, no joskus se saattaa näkyä kyllä esimerkiksi niin että suomenkielisissä teksteissä tai ihan puheessakin käytetään paljon tarpeettomasti englanninkielisiä/suoraan englanninkielestä lainattuja termejä vaikka olisi suomenkieliset vastineetkin olemassa.

Englannilla ja Suomen kielellä ei ole pahemmin mitään yhteistä. Englanti on joillekin todella vaikea kieli oppia ja varsinkin ääntäminen. On niin erilaista verrattuna suomeen... Esim. Espanjan kieli on suomalaiselle paljon helpompi, samoin saksan kieli ja varmaan unkarikin.

Kielten nimet kirjoitetaan pienellä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Sitten kun lapsi muodostaa lauseita ongelmitta.

Sitä ennen on vaarana, että lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla. Etenkin tunneilmaisusta tulee vaikeaa, kun ei osaa kertoa asiaa sanoin.

Höpsis, tunnetko montakin ihmistä joka ei osaa mitään kieltä kunnolla? Kielten opiskelussa on aina parempi mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmin lapsi ne kielet tulee oppimaan.

Odottamalla "äidinkielen oppimista" menee vaan parasta herkkyysaikaa hukkaan vuosikausia, minkä olisi voinut käyttää hyödyksi myös sitä toista kieltä varten. Lapsi pystyy oppimaan/omaksumaan helposti useaa kieltä samanaikaisesti ja tulokset on parempia kuin jos aikuisena alkaa niitä opettelemaan.

Tunnen. Tunnen todella paljon esim suomenruotsalaisia, joilla ei ole kumpikaan kieli kunnossa. Osaavat näennäisesti puhua kumpaakin, mutta ruotsin taso ei riitä abstraktilla tasolla eikä riitä tunnekieleksi ja suomea osataan puhua, muttei kirjoittaa. Kummassakin kielessä ei myöskään osata pysyä valitussa tyylissä, vaan asiatekstiin tulee yks kaks puhekieltä sekaan jne.

Sinun kannattaa ihan googlettaa. Tämä on ihan tutkittua ja yleisesti tunnettua tietoa. Ja tosiaan, kielikylpy aloitetaan tästä syystä juurikin viisivuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Ja mikähän mahtaisi olla syynä tähän puutteellisuuteen (joka sattumalta on lisääntynyt viimevuosina). Olisiko se vaikka se kaikkien ihannoima englannin kielen tyrkytys? Englanti sitä ja englanti tätä niin vähemmästäkin suomi jää puutteelliseksi. 

Kyllä se taitaa olla enemmän niin että myös englannin osaaminen on puutteellista samalla porukalla joka ei suomeakaan meinaa osata.

Jos osaa hyvin englantia niin yleensä kyllä osaa myös suomeakin, no joskus se saattaa näkyä kyllä esimerkiksi niin että suomenkielisissä teksteissä tai ihan puheessakin käytetään paljon tarpeettomasti englanninkielisiä/suoraan englanninkielestä lainattuja termejä vaikka olisi suomenkieliset vastineetkin olemassa.

Englannilla ja Suomen kielellä ei ole pahemmin mitään yhteistä. Englanti on joillekin todella vaikea kieli oppia ja varsinkin ääntäminen. On niin erilaista verrattuna suomeen... Esim. Espanjan kieli on suomalaiselle paljon helpompi, samoin saksan kieli ja varmaan unkarikin.

En tarkoittanut että hyvä englannin osaaminen heijastuisi sen takia suomen osaamiseen että niillä olisi jotain yhteistä. Vaan että jos joku pystyy oppimaan hyvän englanninkielen taidon niin silloin sama henkilö omaa yleensä myös hyvän suomenkielen taidon.

Jos taas suomeakaan ei taas meinaa osata niin harvoin englantikaan on sen parempi. Eli väite siitä että englannin käyttö/opiskelu aiheuttaisi suomen puutteelliseksi jäämistä ei pidä paikkaansa. Joskus se toki voi heijastua suomeen, kuten esimerkiksi sinulla näyttää tapahtuneen, suomeksi kielet kirjoitetaan pienellä vaikka englanniksi isolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän talossa puhutaan suomea. Edes mun tuttu ruotsin opettaja ei opeta lapsilleen sanaakaan ruotsia kotona. Koulut on sitä varten, että siellä opetellaan kieliä. Vanhemmilla on ihan tarpeeksi muutakin opetettavaa.

Minä olen ruotsin ope ja me puhumme usein kotona ruotsia. Vaihtarien myötä on puhuttu myös enkkua ja ranskaa.

No sinä olet sinä. Ihmiset todella ovat erilaisia! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Sitten kun lapsi muodostaa lauseita ongelmitta.

Sitä ennen on vaarana, että lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla. Etenkin tunneilmaisusta tulee vaikeaa, kun ei osaa kertoa asiaa sanoin.

Höpsis, tunnetko montakin ihmistä joka ei osaa mitään kieltä kunnolla? Kielten opiskelussa on aina parempi mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmin lapsi ne kielet tulee oppimaan.

Odottamalla "äidinkielen oppimista" menee vaan parasta herkkyysaikaa hukkaan vuosikausia, minkä olisi voinut käyttää hyödyksi myös sitä toista kieltä varten. Lapsi pystyy oppimaan/omaksumaan helposti useaa kieltä samanaikaisesti ja tulokset on parempia kuin jos aikuisena alkaa niitä opettelemaan.

Näen työssäni yläkoulun opettajan päivittäin useita ihmisiä, jotka eivät osaa mitään kieltä kunnolla. Heitä on enemmän kuin uskotkaan. Usein syynä juuri se, että on tuputettu liian montaa kieltä samaan aikaan. Kielellinen herkkyyskausi jatkuu noin 10-vuotiaaksi, joten ihan hyvin ennättää opetella ensin sen äidinkielen ja sitten vasta muita kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Sitten kun lapsi muodostaa lauseita ongelmitta.

Sitä ennen on vaarana, että lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla. Etenkin tunneilmaisusta tulee vaikeaa, kun ei osaa kertoa asiaa sanoin.

Höpsis, tunnetko montakin ihmistä joka ei osaa mitään kieltä kunnolla? Kielten opiskelussa on aina parempi mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmin lapsi ne kielet tulee oppimaan.

Odottamalla "äidinkielen oppimista" menee vaan parasta herkkyysaikaa hukkaan vuosikausia, minkä olisi voinut käyttää hyödyksi myös sitä toista kieltä varten. Lapsi pystyy oppimaan/omaksumaan helposti useaa kieltä samanaikaisesti ja tulokset on parempia kuin jos aikuisena alkaa niitä opettelemaan.

Tunnen. Tunnen todella paljon esim suomenruotsalaisia, joilla ei ole kumpikaan kieli kunnossa. Osaavat näennäisesti puhua kumpaakin, mutta ruotsin taso ei riitä abstraktilla tasolla eikä riitä tunnekieleksi ja suomea osataan puhua, muttei kirjoittaa. Kummassakin kielessä ei myöskään osata pysyä valitussa tyylissä, vaan asiatekstiin tulee yks kaks puhekieltä sekaan jne.

Sinun kannattaa ihan googlettaa. Tämä on ihan tutkittua ja yleisesti tunnettua tietoa. Ja tosiaan, kielikylpy aloitetaan tästä syystä juurikin viisivuotiaana.

No sehän nyt on ihan tunnettu tosiasia että suomenruotsalaiset ovat kielellisesti erittäin rajoittuneita, ei kai nyt muuten jokaisen suomalaisen tarvitsisi opiskella ruotsia vaan suomenruotsalaiset opiskelisivat sen sijaan suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Englanninkielinen muskari, ruotsikielinen vauvakerho, saksankielinen päiväkoti jne. jne. Siinä on kylpyä jo enemmän kuin yhden vauvan tarpeisiin. Vauvahan ei tarkoita pelkästään vastasyntynyttä, vaan hieman isommistakin käytetään sanaa vauva.

Nuo ovat kielisuihkuja, eivät kielikylpyä.

Päiväkodissa lapsi on yleensä useita tunteja päivässä. Kyllä se minusta on jo kylvyksi laskettavissa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Sitten kun lapsi muodostaa lauseita ongelmitta.

Sitä ennen on vaarana, että lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla. Etenkin tunneilmaisusta tulee vaikeaa, kun ei osaa kertoa asiaa sanoin.

Höpsis, tunnetko montakin ihmistä joka ei osaa mitään kieltä kunnolla? Kielten opiskelussa on aina parempi mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmin lapsi ne kielet tulee oppimaan.

Odottamalla "äidinkielen oppimista" menee vaan parasta herkkyysaikaa hukkaan vuosikausia, minkä olisi voinut käyttää hyödyksi myös sitä toista kieltä varten. Lapsi pystyy oppimaan/omaksumaan helposti useaa kieltä samanaikaisesti ja tulokset on parempia kuin jos aikuisena alkaa niitä opettelemaan.

Tunnen. Tunnen todella paljon esim suomenruotsalaisia, joilla ei ole kumpikaan kieli kunnossa. Osaavat näennäisesti puhua kumpaakin, mutta ruotsin taso ei riitä abstraktilla tasolla eikä riitä tunnekieleksi ja suomea osataan puhua, muttei kirjoittaa. Kummassakin kielessä ei myöskään osata pysyä valitussa tyylissä, vaan asiatekstiin tulee yks kaks puhekieltä sekaan jne.

Sinun kannattaa ihan googlettaa. Tämä on ihan tutkittua ja yleisesti tunnettua tietoa. Ja tosiaan, kielikylpy aloitetaan tästä syystä juurikin viisivuotiaana.

No sehän nyt on ihan tunnettu tosiasia että suomenruotsalaiset ovat kielellisesti erittäin rajoittuneita, ei kai nyt muuten jokaisen suomalaisen tarvitsisi opiskella ruotsia vaan suomenruotsalaiset opiskelisivat sen sijaan suomea.

Tismalleen sama ongelma on ruotsinsuomalaisilla, expateilla, kv adoptoiduilla ja maahanmuuttajilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Ja mikähän mahtaisi olla syynä tähän puutteellisuuteen (joka sattumalta on lisääntynyt viimevuosina). Olisiko se vaikka se kaikkien ihannoima englannin kielen tyrkytys? Englanti sitä ja englanti tätä niin vähemmästäkin suomi jää puutteelliseksi. 

Kyllä se taitaa olla enemmän niin että myös englannin osaaminen on puutteellista samalla porukalla joka ei suomeakaan meinaa osata.

Jos osaa hyvin englantia niin yleensä kyllä osaa myös suomeakin, no joskus se saattaa näkyä kyllä esimerkiksi niin että suomenkielisissä teksteissä tai ihan puheessakin käytetään paljon tarpeettomasti englanninkielisiä/suoraan englanninkielestä lainattuja termejä vaikka olisi suomenkieliset vastineetkin olemassa.

Englannilla ja Suomen kielellä ei ole pahemmin mitään yhteistä. Englanti on joillekin todella vaikea kieli oppia ja varsinkin ääntäminen. On niin erilaista verrattuna suomeen... Esim. Espanjan kieli on suomalaiselle paljon helpompi, samoin saksan kieli ja varmaan unkarikin.

En tarkoittanut että hyvä englannin osaaminen heijastuisi sen takia suomen osaamiseen että niillä olisi jotain yhteistä. Vaan että jos joku pystyy oppimaan hyvän englanninkielen taidon niin silloin sama henkilö omaa yleensä myös hyvän suomenkielen taidon.

Jos taas suomeakaan ei taas meinaa osata niin harvoin englantikaan on sen parempi. Eli väite siitä että englannin käyttö/opiskelu aiheuttaisi suomen puutteelliseksi jäämistä ei pidä paikkaansa. Joskus se toki voi heijastua suomeen, kuten esimerkiksi sinulla näyttää tapahtuneen, suomeksi kielet kirjoitetaan pienellä vaikka englanniksi isolla.

Joo automaattikirjoitus katsos muuttaa kirjaimet isoiksi ;)

Minulla on aina ollut loistava suomen kieli, mutta englannin kieli aina ollut heikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Englanninkielinen muskari, ruotsikielinen vauvakerho, saksankielinen päiväkoti jne. jne. Siinä on kylpyä jo enemmän kuin yhden vauvan tarpeisiin. Vauvahan ei tarkoita pelkästään vastasyntynyttä, vaan hieman isommistakin käytetään sanaa vauva.

Nuo ovat kielisuihkuja, eivät kielikylpyä.

Päiväkodissa lapsi on yleensä useita tunteja päivässä. Kyllä se minusta on jo kylvyksi laskettavissa :D

Kielikylpy tarkoittaa maan toisen virallisen kielen opettelua. Ei mitä vaan vieraskielistä ympäristöä.

Mä oon aina ajatellut etten tarvi ruotsia mihinkään kunnes tajusin et mun alalla on 1200e parempi peruspalkka Ruotsissa 😂

Olenkin tänä vuonna lähdössä Ruotsiin töihin ja kiitos pakkoruotsin.

En kuitenkaan suosittele pakkoruotsia suomalaisille koska valtaosa ei sillä mitään tee, mutta itselleni oli suuri hyöty.😊

Vierailija kirjoitti:

Mä oon aina ajatellut etten tarvi ruotsia mihinkään kunnes tajusin et mun alalla on 1200e parempi peruspalkka Ruotsissa 😂

Olenkin tänä vuonna lähdössä Ruotsiin töihin ja kiitos pakkoruotsin.

En kuitenkaan suosittele pakkoruotsia suomalaisille koska valtaosa ei sillä mitään tee, mutta itselleni oli suuri hyöty.😊

Pelkkä "pakkoruotsi" ei tule mitenkään riittämään siihen, että pärjäisit edes työhaastattelussa ruotsiksi. Kyllä pitää olla muutenkin harjoitellut ruotsia kuin ne pakolliset kurssit että saavuttaa vaadittavan tason.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Englanninkielinen muskari, ruotsikielinen vauvakerho, saksankielinen päiväkoti jne. jne. Siinä on kylpyä jo enemmän kuin yhden vauvan tarpeisiin. Vauvahan ei tarkoita pelkästään vastasyntynyttä, vaan hieman isommistakin käytetään sanaa vauva.

Nuo ovat kielisuihkuja, eivät kielikylpyä.

Päiväkodissa lapsi on yleensä useita tunteja päivässä. Kyllä se minusta on jo kylvyksi laskettavissa :D

Kielikylpy tarkoittaa maan toisen virallisen kielen opettelua. Ei mitä vaan vieraskielistä ympäristöä.

Juu, ei. Se tarkoittaa nimenomaan (minkä tahansa) vieraan kielen käyttämistä tarkoituksellisesti lapsen ympäristössä kuten päiväkodissa tai koulussa. Googleta vaikka.

selluliittipallot kirjoitti:

Puhutteko englantia lapsillenne kun ovat vauvoja/pieniä ennen koulun kieliopetuksen alkua?

Tai jotain muuta ulkomaankieltä jota osaatte.

Hyvin kieliä osaavat pärjäävät td paremmin alati sekoittuvassa maailmassa.

Joo, koulutetaan tyttöä kielilläpuhujaksi raamattuseuran kokouksissa. Ei me vielä ymmärretä sen juttuja, mutta eiköhän ajan mittaan selkene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Englanninkielinen muskari, ruotsikielinen vauvakerho, saksankielinen päiväkoti jne. jne. Siinä on kylpyä jo enemmän kuin yhden vauvan tarpeisiin. Vauvahan ei tarkoita pelkästään vastasyntynyttä, vaan hieman isommistakin käytetään sanaa vauva.

Nuo ovat kielisuihkuja, eivät kielikylpyä.

Päiväkodissa lapsi on yleensä useita tunteja päivässä. Kyllä se minusta on jo kylvyksi laskettavissa :D

Kielikylpy tarkoittaa maan toisen virallisen kielen opettelua. Ei mitä vaan vieraskielistä ympäristöä.

Juu, ei. Se tarkoittaa nimenomaan (minkä tahansa) vieraan kielen käyttämistä tarkoituksellisesti lapsen ympäristössä kuten päiväkodissa tai koulussa. Googleta vaikka.

Ei minun tarvitse googlettaa. 😂😂😂😊Olen kielikylpyopettaja. Opetan ruotsia/ruotsiksi suomenkielisille lapsille.

Lapseni opiskelee yliopistossa ja osa kurjoista.e kirjoista on englanninkielisiä. Eikä tarvinnut apua . 10 aina todistuksessa ja enkusta L. Pelaili paljon ja puhui.