Opetatteko kieliä lapsillenne?

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Siinä vaiheessa kun lapsi osaa ilmaista sillä sujuvasti kaiken, mitä tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Vierailija kirjoitti:

Opetan lapsilleni vain asioita, joita itsekin osaan. Vieraita kieliä en osaa riittävän hyvin ollakseni sopiva malli niiden puhumiselle. Vierasta kieltä pitää osata oikeasti kunnolla ennen kuin sitä voi lapsille opettaa. Väärin opittuja äänteitä ym. on hankala korjata myöhemmällä iällä.

Niinhän se on, mutta harvinaisen monella alakoulun luokanopettajalla joka sitä englantia alkaa ensimmäisenä lapsille opettaa ei ole ääntämys lähellekään natiivitasolla vaan ihan samanlaista suomalaista rallienglantia nekin puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Ei, vaan kaksikieliset nimenomaan omaksuvat kolmannen kielen helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Se, että lapsi puhuu kolmea tai jopa useampaa kieltä, ei ole maailman mittakaavassa mitenkään poikkeavaa. Ei ole tavatonta, että kodissa puhutaan kahta kieltä, mutta perhe asuu maassa, jossa ei puhuta kumpaakaan noista. 

Eikä vieraiden kielten oppimista tarvitse lykätä, kunnes lapsi on 5-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Kehon kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Ei, vaan kaksikieliset nimenomaan omaksuvat kolmannen kielen helposti.

Ei vaan siinä on se riski että yksikään kieli ei ole syvällisesti hallussa. Arkena pienen lapsen kanssa ei voi tietää, mikä kunkin kielen abstrakti osaaminen on. Lapsi tuntuu lallattelevan kieltä kuin kieltä. Yläkoulussa ne vaikeudet sitten lävähtää esiin, kun ei olekaan kieltä, jolla oikeasti opiskella abstraktisti.

Siksi esim kielikylpy aloitetaan vasta viisivuotiailla, äidinkielen vakiinnuttua riittävän vahvaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Ja mikähän mahtaisi olla syynä tähän puutteellisuuteen (joka sattumalta on lisääntynyt viimevuosina). Olisiko se vaikka se kaikkien ihannoima englannin kielen tyrkytys? Englanti sitä ja englanti tätä niin vähemmästäkin suomi jää puutteelliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

mamu kirjoitti:

Suomen kieli on koko ajan vähenevä maailmassa, eli muuttuu koko ajan turhemmaksi.

Puhun englantia lapsilleni.

Ei kuitenkaan vielä omien lastesikaan aikana joten alahan sönköttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksi äidinkieltä on eri asia, kuin yksi äidinkieli ja yksi tai useampi opittu kieli.

Kahta äidinkieltäkin puhuessa pitäisi olla johdonmukaisuutta, kuten isän kanssa yhtä kieltä ja äidin kanssa toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Tyhmäkin ymmärtää, ettei 5-vuotias osaa kieltä täysin. Jos tarkkoja ollaan, kukaan ei osaa. Jokaisella on jonkinlaisia puutteita kielellisessä ilmaisussaan. Suunnilleen 5-vuoden iässä äidinkieli alkaa olla RIITTÄVÄLLÄ tasolla, jotta sillä pystyy ilmaisemaan itseään. Totta kai sanavarasto ja lauserakenteet ym. tuosta vielä hioutuvat, mutta perustaso on saavutettu noin 5-vuoden iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Sitten kun lapsi muodostaa lauseita ongelmitta.

Sitä ennen on vaarana, että lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla. Etenkin tunneilmaisusta tulee vaikeaa, kun ei osaa kertoa asiaa sanoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa hienostelu tuollaiset monikielisyydet. Pieni lapsi ei tarvitse muita kieliä kuin äidinkielensä (yksi tai kaksi tapauksesta riippuen). Valitettavasti hyvin monessa kodissa laiminlyödään tuo tärkein kieli/tärkeimmät kielet, kun on niin hienoa kehuskella kuinka meidän pallero osaa kymmentä kieltä. Se jätetään sujuvasti mainitsematta, ettei hän puhu niistä yhtään kunnolla. 

Mun mielestä on aika luonnollista, että esim. meidän lapsia kiinnostavat vieraat kielet, koska me  vanhemmat olemme kääntäjiä ja hallitsemme useita kieliä. Lapset kyselevät, mikä tämä on sillä tai tällä kielellä, ja kielten eroista myös puhutaan. Ei tässä kyllä ole mitään haitallista äidinkielelle. Eikä kielten osaamisessa muutenkaan ole mitään hienostelua.

Tuo ei olekaan varsinaista kielen opettamista. Yksittäisistä sanoista ei tietenkään ole haittaa, mutta kun lapsia "kylvetetään" monissa eri kielissä vauvasta lähtien, se ei voi olla näkymättä äidinkielen hallinnassa.

Jaa, minusta se on. Ei sen kielenopetuksen tarvitse niin vakavaa olla, pikkuhiljaa lapset oppivat, ja kiinnostus yleensä lisääntyy iän myötä. Mä en nyt oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa lasta lapsi on useassa eri kielikylvyssä vauvasta alkaen. Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Englanninkielinen muskari, ruotsikielinen vauvakerho, saksankielinen päiväkoti jne. jne. Siinä on kylpyä jo enemmän kuin yhden vauvan tarpeisiin. Vauvahan ei tarkoita pelkästään vastasyntynyttä, vaan hieman isommistakin käytetään sanaa vauva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin odottaa, että lapsi on oppinut äidinkielensä. Sitten vasta lähdetään harjoittelemaan opittavia kieliä.

Aivan roskaa. Ja oppia kun voi muutenkin kuin harjoittelemalla koulumaisesti. Ja entäs kaksikieliset perheet sitten??

Meillä kaksi äidinkieltä ja kolmatta kieltä oppineet leikin varjolla muskarista lähtien.

Kaksikielisissä perheissä ne kaksi kieltä ovat lapsen äidinkieliä. Sinustako niitä ei ole tarpeen oppia ennen muita kieliä?

En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua vähän ihmetyttää tuo ajatus siitä, että ensin pitää oppia äidinkieli. Missä vaiheessa voidaan katsoa, että äidinkieli on opittu?

Noin viisivuotiaana. Kaksikielisissä perheissä ei kannattaisi sotkea enää kolmatta. Pelkkä puhekieli ei kerro, millä tasolla se kieli oikeasti on.

T. Kielten ope

Viisivuotiaana äidinkieli täysin opittu ja kyse ei edes pelkästä puhekielestä? Missähän mahdat kieliä opettaa.

Kun edes peruskoulua päättävällä 15 vuotiaallakaan on harvoin äidinkieli kunnolla hallinnassa, ja ihan korkeakouluopiskelijoidenkin hengentuotteet on joskus aivan karmeaa luettavaa kaikkine kirjoitus-, kielioppi ym. virheineen.

Ja mikähän mahtaisi olla syynä tähän puutteellisuuteen (joka sattumalta on lisääntynyt viimevuosina). Olisiko se vaikka se kaikkien ihannoima englannin kielen tyrkytys? Englanti sitä ja englanti tätä niin vähemmästäkin suomi jää puutteelliseksi. 

Kyllä se taitaa olla enemmän niin että myös englannin osaaminen on puutteellista samalla porukalla joka ei suomeakaan meinaa osata.

Jos osaa hyvin englantia niin yleensä kyllä osaa myös suomeakin, no joskus se saattaa näkyä kyllä esimerkiksi niin että suomenkielisissä teksteissä tai ihan puheessakin käytetään paljon tarpeettomasti englanninkielisiä/suoraan englanninkielestä lainattuja termejä vaikka olisi suomenkieliset vastineetkin olemassa.

Meidän talossa puhutaan suomea. Edes mun tuttu ruotsin opettaja ei opeta lapsilleen sanaakaan ruotsia kotona. Koulut on sitä varten, että siellä opetellaan kieliä. Vanhemmilla on ihan tarpeeksi muutakin opetettavaa.