Vastaan kysymyksiin. 4kk/ -22kg
Kommentit (21)
Kerro lisää. Hyviä vinkkejä ruokavalioon? Mites liikunta, kuinka paljon?
T: Vajaassa vuodessa -48 kg, 20kg vielä pitäis saada pois..
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää. Hyviä vinkkejä ruokavalioon? Mites liikunta, kuinka paljon?
T: Vajaassa vuodessa -48 kg, 20kg vielä pitäis saada pois..
Ei liikuntaa lisää. Ei ruokavaliota mutta jätin KAIKEN vaalean viljan ja lisätyn sokerin sekä kaikki teolliset ruuat ja leipärasvan sekä maitotuotteet lukuunottamatta raejuustoa.
Söin 100% ruis ja kauraleipää. Broileria Kalaa Jauhelihaa (myös sikanautaa) kaikkia kasviksia ja hedelmiä, kananmunia, öljyjä, mausteita sokerittomia ja suolattomia. Vettä juomaksi. Kahvia ilman sokeria. Alkoholia ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei noita, mutta jotain typeryyttä olet tehnyt. Noin suuri painonpudotus noin lyhyessä ajassa on typeryyttä.
Ehkäpä mutta minäpä en varsinaisesti laihduttanut vaan kyllästyin ruokavalioon joka oli lähinnä ranskaleipää suklaata cokista ja valmisruokia. Laihtuminen tuli lisäksi. Paino ei ole 3v noussut. Kuntosalilla käyn 3x viikko
no jos alkupaino ollut siellä kahden ja puolensadan tienoilla, niin eihän tuo ole mitään vielä.
Miten on päätynyt massiiviseen alkupainoon , se kiinnostais, siis ne kuuluisat selitykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää. Hyviä vinkkejä ruokavalioon? Mites liikunta, kuinka paljon?
T: Vajaassa vuodessa -48 kg, 20kg vielä pitäis saada pois..
Ei liikuntaa lisää. Ei ruokavaliota mutta jätin KAIKEN vaalean viljan ja lisätyn sokerin sekä kaikki teolliset ruuat ja leipärasvan sekä maitotuotteet lukuunottamatta raejuustoa.
Söin 100% ruis ja kauraleipää. Broileria Kalaa Jauhelihaa (myös sikanautaa) kaikkia kasviksia ja hedelmiä, kananmunia, öljyjä, mausteita sokerittomia ja suolattomia. Vettä juomaksi. Kahvia ilman sokeria. Alkoholia ei ollenkaan.
Ok, hyvältä kuulostaa. Tai siis näyttää. Mulla tuli ajatusvirhe, en siis noin lyhyessä ajassa kaikkea tätä laihduttanut, vaan vajaassa vuodessa puolet ja toinen mokoma (vajaa vuosi siis) meni toiseen puoleen, n. 24 kg. Välillä pidin "suvantovaiheita", eli hölläsin kuria ja maistelin hieman pitsaa jne, mutta paino ei noussut, enkä olisi antanutkaan. Yhteensä siis itse laihdutukseen vajaat 2 vuotta. Enkä "laihduttanut", vaan elämän pistin täysin uusiksi. Kummallista, mutta nauttimani alkoholi ei vaikuttanut painoon. En nyt mikään juoppo tosin olekaan, kerran kuussa saatan "iltaa istua".
Niin kova ja pitkä matka tämä on ollut, että pään pitää pysyä mukana myös.
Hienosti onnistuit!
Vierailija kirjoitti:
no jos alkupaino ollut siellä kahden ja puolensadan tienoilla, niin eihän tuo ole mitään vielä.
Miten on päätynyt massiiviseen alkupainoon , se kiinnostais, siis ne kuuluisat selitykset.
Voi sua :) Kuuluisat selitykset ja kun sua niin kiinnostais. Mutta kun kukaan ei sulle kerro mitään. Voit ihan vapaasti häipyä. Mukavaa päivänjatkoa! Moi!
(Ottaa päähän lihavat, mutta vielä enemmän vi tut taa, kun joku onnistuu laihdutuksessaan? Koeta nyt päättää.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no jos alkupaino ollut siellä kahden ja puolensadan tienoilla, niin eihän tuo ole mitään vielä.
Miten on päätynyt massiiviseen alkupainoon , se kiinnostais, siis ne kuuluisat selitykset.
Voi sua :) Kuuluisat selitykset ja kun sua niin kiinnostais. Mutta kun kukaan ei sulle kerro mitään. Voit ihan vapaasti häipyä. Mukavaa päivänjatkoa! Moi!
(Ottaa päähän lihavat, mutta vielä enemmän vi tut taa, kun joku onnistuu laihdutuksessaan? Koeta nyt päättää.)
Alkupaino 87kg nyt 65kg pituutta 162cm vyötärö 76cm ikä 49v . Ja en ole väittänyt olevani nyt laiha mutta olen hyvässä kunnossa ja tyytyväinen itseeni.
Mä laihdutin 24 kiloa 4 kuukaudessa kotiruoalla :) sitten aloin liikkumaan lenkkeillen ja vajaaseen vuoteen pudotin 58 kiloa.
Ei mitään ruokavaliota ja kikkailua, kotiruokaa ja kasviksia.
Paino on pysynyt poissa jo 12 vuotta.
Ihan vaan halusin muistuttaa että ei tarvitse mitään erikoista että onnistuu. Mistään ei tarvitse luopua, ihan ruskeaa kastiketta ja lasengea syömälläkin laihtuu kun muistaa annoskoon ja lisukkeet.
Tsemppiä kaikille laihduttajille.
Olet tyhymä.
Oikea oman elämänsä sankari on se joka on pysyvästi siirtynyt terveelliseen elämäntapaan.
Leuhkia kannattaa ehkä parin vuoden onnistumisen jälkeen.
Painotemppuilu on noloa ja vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Mä laihdutin 24 kiloa 4 kuukaudessa kotiruoalla :) sitten aloin liikkumaan lenkkeillen ja vajaaseen vuoteen pudotin 58 kiloa.
Ei mitään ruokavaliota ja kikkailua, kotiruokaa ja kasviksia.
Paino on pysynyt poissa jo 12 vuotta.
Ihan vaan halusin muistuttaa että ei tarvitse mitään erikoista että onnistuu. Mistään ei tarvitse luopua, ihan ruskeaa kastiketta ja lasengea syömälläkin laihtuu kun muistaa annoskoon ja lisukkeet.
Tsemppiä kaikille laihduttajille.
Oliko sulla joku pt, tukihenkilö, tsemppari tai muuta vastaavaa, vaikka joku jolle soittaa heikolla hetkellä, vai menikö "kivuttomasti" koko ruljanssi? Repsahduksia? Mitä? Tuntuu vaan, että tosta noin vain, helppoa on :D Eikö mitään mielitekojakaan? Suklaa?
Valtava määrä rasvaa, respektit täältä :)
Itse en liho mitenkään, paino on ja pysyy 63-65kg. Söin toissa jouluna yli 5kg suklaata, eikä mitään tapahtunut. Tänä jouluna söin ainakin 10 pellillistä joulutorttuja, eikä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laihdutin 24 kiloa 4 kuukaudessa kotiruoalla :) sitten aloin liikkumaan lenkkeillen ja vajaaseen vuoteen pudotin 58 kiloa.
Ei mitään ruokavaliota ja kikkailua, kotiruokaa ja kasviksia.
Paino on pysynyt poissa jo 12 vuotta.
Ihan vaan halusin muistuttaa että ei tarvitse mitään erikoista että onnistuu. Mistään ei tarvitse luopua, ihan ruskeaa kastiketta ja lasengea syömälläkin laihtuu kun muistaa annoskoon ja lisukkeet.
Tsemppiä kaikille laihduttajille.
Oliko sulla joku pt, tukihenkilö, tsemppari tai muuta vastaavaa, vaikka joku jolle soittaa heikolla hetkellä, vai menikö "kivuttomasti" koko ruljanssi? Repsahduksia? Mitä? Tuntuu vaan, että tosta noin vain, helppoa on :D Eikö mitään mielitekojakaan? Suklaa?
Valtava määrä rasvaa, respektit täältä :)
Ei ollut. Tuskastuin olooni kun raskauden jälkeen lihoin lisää, painoa oli yli 100 kiloa. Hengästyin jopa siitä kun viikkasin pyykkejä. Yksinkertaisesti vain laitoin lautaselle puolet ruokaa, puolet salaattia yms. En santsannut. Vatsa tottui äkkiä uuteen ruokamäärään. Katsoin kellosta milloin pitää syödä, söin välipalat ja iltapalat säännölisesti. En tosiaan miettinyt mitä saa syödä ja mitä ei. Ensimmäiset 40 kiloa lähti helposti. Kun olo oli jo paljon kevyempi, ihan itsestään heräsi halu lenkkeillä. Ihan peruskävelyllä paino jatkoi tippumistaan. Kun olo keveni lisää, huomasin jo hölkkääväni lenkillä. Se auttoi varmaan lopuissa kiloissa.
Toki tuossa tapahtui se että välipalat muuttui kevyemmiksi loppua kohden, ei tietoisesti vaan varmaan sen takia kun makuaisti ja kaikki muuttui matkan varrella.
Herkkuja söin ja syön. Niissäkin vain piti kiinnittää huomiota määrään. Itseasiassa tuolloinkin ja tänäkin päivänä syön melkein päivittäin jotain herkkua.
Ei tullut repsahduksia koska en noudattanut mitään muuta kuin omaa fiilistä. Jos ei huvittanut lenkkeillä niin en lenkkeillyt, jos teki mieli ranskiksia niin sitten söin. Ainut mistä pidin kiinni niin ruokamääristä. Eikä laihduttaessa ne mässypäivätkään pahaa tehneet, päinvastoin. Ne teki hyvää pääkopalle ja painonpudotusvauhtiin. Ne vaan ei oikein jossain vaiheessa enää antanut mitään, kun kroppa oli tottunut tiettyyn määrään ruokaa niin ylensyönti teki tukkoisen ja väsyneen olon moneksi päiväksi. Ne jäi jotenkin pois.
Mua jotenkin surettaa aina lukea miten työlästä laihduttaminen on. Kielletään ruokia ja syödään ruokia joista ei pidetä. Ei sen sellaista tarvitse olla. Eikä liikuntaakaan tarvitse, se fiilis tulee jos on tullakseen. En mä ole ikinä ollut himoliikkuja eikä minusta sellaista tule. Itse fiilistelen musiikkia lenkillä ja koira saa liikuntaa, ei se ole sen ihmeempää eikä edes säännöllistä.
Toivottavasti tästä oli jollekkin apua, toivon että edes joku pysähtyisi miettimään onko sen oltava niin justiinsa että voi onnistua. Minä olin syönyt itseni reippaasti yli 100 kiloiseksi, mutta syömällä ne kilotkin lähti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laihdutin 24 kiloa 4 kuukaudessa kotiruoalla :) sitten aloin liikkumaan lenkkeillen ja vajaaseen vuoteen pudotin 58 kiloa.
Ei mitään ruokavaliota ja kikkailua, kotiruokaa ja kasviksia.
Paino on pysynyt poissa jo 12 vuotta.
Ihan vaan halusin muistuttaa että ei tarvitse mitään erikoista että onnistuu. Mistään ei tarvitse luopua, ihan ruskeaa kastiketta ja lasengea syömälläkin laihtuu kun muistaa annoskoon ja lisukkeet.
Tsemppiä kaikille laihduttajille.
Oliko sulla joku pt, tukihenkilö, tsemppari tai muuta vastaavaa, vaikka joku jolle soittaa heikolla hetkellä, vai menikö "kivuttomasti" koko ruljanssi? Repsahduksia? Mitä? Tuntuu vaan, että tosta noin vain, helppoa on :D Eikö mitään mielitekojakaan? Suklaa?
Valtava määrä rasvaa, respektit täältä :)
Ei ollut. Tuskastuin olooni kun raskauden jälkeen lihoin lisää, painoa oli yli 100 kiloa. Hengästyin jopa siitä kun viikkasin pyykkejä. Yksinkertaisesti vain laitoin lautaselle puolet ruokaa, puolet salaattia yms. En santsannut. Vatsa tottui äkkiä uuteen ruokamäärään. Katsoin kellosta milloin pitää syödä, söin välipalat ja iltapalat säännölisesti. En tosiaan miettinyt mitä saa syödä ja mitä ei. Ensimmäiset 40 kiloa lähti helposti. Kun olo oli jo paljon kevyempi, ihan itsestään heräsi halu lenkkeillä. Ihan peruskävelyllä paino jatkoi tippumistaan. Kun olo keveni lisää, huomasin jo hölkkääväni lenkillä. Se auttoi varmaan lopuissa kiloissa.
Toki tuossa tapahtui se että välipalat muuttui kevyemmiksi loppua kohden, ei tietoisesti vaan varmaan sen takia kun makuaisti ja kaikki muuttui matkan varrella.
Herkkuja söin ja syön. Niissäkin vain piti kiinnittää huomiota määrään. Itseasiassa tuolloinkin ja tänäkin päivänä syön melkein päivittäin jotain herkkua.
Ei tullut repsahduksia koska en noudattanut mitään muuta kuin omaa fiilistä. Jos ei huvittanut lenkkeillä niin en lenkkeillyt, jos teki mieli ranskiksia niin sitten söin. Ainut mistä pidin kiinni niin ruokamääristä. Eikä laihduttaessa ne mässypäivätkään pahaa tehneet, päinvastoin. Ne teki hyvää pääkopalle ja painonpudotusvauhtiin. Ne vaan ei oikein jossain vaiheessa enää antanut mitään, kun kroppa oli tottunut tiettyyn määrään ruokaa niin ylensyönti teki tukkoisen ja väsyneen olon moneksi päiväksi. Ne jäi jotenkin pois.
Mua jotenkin surettaa aina lukea miten työlästä laihduttaminen on. Kielletään ruokia ja syödään ruokia joista ei pidetä. Ei sen sellaista tarvitse olla. Eikä liikuntaakaan tarvitse, se fiilis tulee jos on tullakseen. En mä ole ikinä ollut himoliikkuja eikä minusta sellaista tule. Itse fiilistelen musiikkia lenkillä ja koira saa liikuntaa, ei se ole sen ihmeempää eikä edes säännöllistä.
Toivottavasti tästä oli jollekkin apua, toivon että edes joku pysähtyisi miettimään onko sen oltava niin justiinsa että voi onnistua. Minä olin syönyt itseni reippaasti yli 100 kiloiseksi, mutta syömällä ne kilotkin lähti.
Kuulostaapa todella terveeltä tavalta ja ajatusmaailmalta. Ei ole mikään ihme, että kuulut niihin (harvoihin) onnistujiin, joilla laihtuminen ja terveet elämäntavat on jääneet pysyviksi. Onneksi olkoon, hienosti tehty!
Näitä kun lukee, niin tuntuu, että 40-50kg on helpompi saada pois kuin tavallisempi n. 15kg ylipaino. Täytyy vissiin hankkia se reilumpi massa ensin, että alkaa tulla tuloksia.
1,3kg viikossa, eli kalorivajausta 1300kcal päivässä. Ihan mahdollista jos ylipainoa rajusti. Paljonko oli lähtöpaino ja kuinka pitkä olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no jos alkupaino ollut siellä kahden ja puolensadan tienoilla, niin eihän tuo ole mitään vielä.
Miten on päätynyt massiiviseen alkupainoon , se kiinnostais, siis ne kuuluisat selitykset.
Voi sua :) Kuuluisat selitykset ja kun sua niin kiinnostais. Mutta kun kukaan ei sulle kerro mitään. Voit ihan vapaasti häipyä. Mukavaa päivänjatkoa! Moi!
(Ottaa päähän lihavat, mutta vielä enemmän vi tut taa, kun joku onnistuu laihdutuksessaan? Koeta nyt päättää.)
Alkupaino 87kg nyt 65kg pituutta 162cm vyötärö 76cm ikä 49v . Ja en ole väittänyt olevani nyt laiha mutta olen hyvässä kunnossa ja tyytyväinen itseeni.
Lähtötilanteessa BMI 33, joo kyllä tuosta painosta varmaan saa sen 1,3kg kuukaudessa aluksi. Nyt kun BMI on juuri ja juuri normaalipainon puolella, niin painon pudotus onkin jo huomattavasti hankalampaa. Mutta joka tapauksessa hienosti tehty ja terveys kiittää. Onnittelut
Itse olen 175cm ja painoin 103kg ja pudotin siitä 26kg puolessa vuodessa, seuraavan kolmen kuukauden aikana lähti enää 2kg. Sitten tulikin vähän muutoksia elämään ja palailin vanhoihin tapoihin ja 8 vuoden pästä panoa olikin taas 100kg. Nyt pitäisi taas pudottaa paino takaisin tuonne 80kg paikkeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laihdutin 24 kiloa 4 kuukaudessa kotiruoalla :) sitten aloin liikkumaan lenkkeillen ja vajaaseen vuoteen pudotin 58 kiloa.
Ei mitään ruokavaliota ja kikkailua, kotiruokaa ja kasviksia.
Paino on pysynyt poissa jo 12 vuotta.
Ihan vaan halusin muistuttaa että ei tarvitse mitään erikoista että onnistuu. Mistään ei tarvitse luopua, ihan ruskeaa kastiketta ja lasengea syömälläkin laihtuu kun muistaa annoskoon ja lisukkeet.
Tsemppiä kaikille laihduttajille.
Oliko sulla joku pt, tukihenkilö, tsemppari tai muuta vastaavaa, vaikka joku jolle soittaa heikolla hetkellä, vai menikö "kivuttomasti" koko ruljanssi? Repsahduksia? Mitä? Tuntuu vaan, että tosta noin vain, helppoa on :D Eikö mitään mielitekojakaan? Suklaa?
Valtava määrä rasvaa, respektit täältä :)
Ei ollut. Tuskastuin olooni kun raskauden jälkeen lihoin lisää, painoa oli yli 100 kiloa. Hengästyin jopa siitä kun viikkasin pyykkejä. Yksinkertaisesti vain laitoin lautaselle puolet ruokaa, puolet salaattia yms. En santsannut. Vatsa tottui äkkiä uuteen ruokamäärään. Katsoin kellosta milloin pitää syödä, söin välipalat ja iltapalat säännölisesti. En tosiaan miettinyt mitä saa syödä ja mitä ei. Ensimmäiset 40 kiloa lähti helposti. Kun olo oli jo paljon kevyempi, ihan itsestään heräsi halu lenkkeillä. Ihan peruskävelyllä paino jatkoi tippumistaan. Kun olo keveni lisää, huomasin jo hölkkääväni lenkillä. Se auttoi varmaan lopuissa kiloissa.
Toki tuossa tapahtui se että välipalat muuttui kevyemmiksi loppua kohden, ei tietoisesti vaan varmaan sen takia kun makuaisti ja kaikki muuttui matkan varrella.
Herkkuja söin ja syön. Niissäkin vain piti kiinnittää huomiota määrään. Itseasiassa tuolloinkin ja tänäkin päivänä syön melkein päivittäin jotain herkkua.
Ei tullut repsahduksia koska en noudattanut mitään muuta kuin omaa fiilistä. Jos ei huvittanut lenkkeillä niin en lenkkeillyt, jos teki mieli ranskiksia niin sitten söin. Ainut mistä pidin kiinni niin ruokamääristä. Eikä laihduttaessa ne mässypäivätkään pahaa tehneet, päinvastoin. Ne teki hyvää pääkopalle ja painonpudotusvauhtiin. Ne vaan ei oikein jossain vaiheessa enää antanut mitään, kun kroppa oli tottunut tiettyyn määrään ruokaa niin ylensyönti teki tukkoisen ja väsyneen olon moneksi päiväksi. Ne jäi jotenkin pois.
Mua jotenkin surettaa aina lukea miten työlästä laihduttaminen on. Kielletään ruokia ja syödään ruokia joista ei pidetä. Ei sen sellaista tarvitse olla. Eikä liikuntaakaan tarvitse, se fiilis tulee jos on tullakseen. En mä ole ikinä ollut himoliikkuja eikä minusta sellaista tule. Itse fiilistelen musiikkia lenkillä ja koira saa liikuntaa, ei se ole sen ihmeempää eikä edes säännöllistä.
Toivottavasti tästä oli jollekkin apua, toivon että edes joku pysähtyisi miettimään onko sen oltava niin justiinsa että voi onnistua. Minä olin syönyt itseni reippaasti yli 100 kiloiseksi, mutta syömällä ne kilotkin lähti.
Kuulostaapa todella terveeltä tavalta ja ajatusmaailmalta. Ei ole mikään ihme, että kuulut niihin (harvoihin) onnistujiin, joilla laihtuminen ja terveet elämäntavat on jääneet pysyviksi. Onneksi olkoon, hienosti tehty!
Samaa mieltä! Tulin tuosta kokemuksesta oikein iloiseksi. Tuntuu fiksulta juuri tuollainen elämäntapamuutos, jossa on ryhtiä (annoskoot), mutta myös itsensä kuuntelua ja hemmottelua. Ei mitään pitää saada 16,7 kg pois 23.3. mennessä pelleilyä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laihdutin 24 kiloa 4 kuukaudessa kotiruoalla :) sitten aloin liikkumaan lenkkeillen ja vajaaseen vuoteen pudotin 58 kiloa.
Ei mitään ruokavaliota ja kikkailua, kotiruokaa ja kasviksia.
Paino on pysynyt poissa jo 12 vuotta.
Ihan vaan halusin muistuttaa että ei tarvitse mitään erikoista että onnistuu. Mistään ei tarvitse luopua, ihan ruskeaa kastiketta ja lasengea syömälläkin laihtuu kun muistaa annoskoon ja lisukkeet.
Tsemppiä kaikille laihduttajille.
Oliko sulla joku pt, tukihenkilö, tsemppari tai muuta vastaavaa, vaikka joku jolle soittaa heikolla hetkellä, vai menikö "kivuttomasti" koko ruljanssi? Repsahduksia? Mitä? Tuntuu vaan, että tosta noin vain, helppoa on :D Eikö mitään mielitekojakaan? Suklaa?
Valtava määrä rasvaa, respektit täältä :)
Ei ollut. Tuskastuin olooni kun raskauden jälkeen lihoin lisää, painoa oli yli 100 kiloa. Hengästyin jopa siitä kun viikkasin pyykkejä. Yksinkertaisesti vain laitoin lautaselle puolet ruokaa, puolet salaattia yms. En santsannut. Vatsa tottui äkkiä uuteen ruokamäärään. Katsoin kellosta milloin pitää syödä, söin välipalat ja iltapalat säännölisesti. En tosiaan miettinyt mitä saa syödä ja mitä ei. Ensimmäiset 40 kiloa lähti helposti. Kun olo oli jo paljon kevyempi, ihan itsestään heräsi halu lenkkeillä. Ihan peruskävelyllä paino jatkoi tippumistaan. Kun olo keveni lisää, huomasin jo hölkkääväni lenkillä. Se auttoi varmaan lopuissa kiloissa.
Toki tuossa tapahtui se että välipalat muuttui kevyemmiksi loppua kohden, ei tietoisesti vaan varmaan sen takia kun makuaisti ja kaikki muuttui matkan varrella.
Herkkuja söin ja syön. Niissäkin vain piti kiinnittää huomiota määrään. Itseasiassa tuolloinkin ja tänäkin päivänä syön melkein päivittäin jotain herkkua.
Ei tullut repsahduksia koska en noudattanut mitään muuta kuin omaa fiilistä. Jos ei huvittanut lenkkeillä niin en lenkkeillyt, jos teki mieli ranskiksia niin sitten söin. Ainut mistä pidin kiinni niin ruokamääristä. Eikä laihduttaessa ne mässypäivätkään pahaa tehneet, päinvastoin. Ne teki hyvää pääkopalle ja painonpudotusvauhtiin. Ne vaan ei oikein jossain vaiheessa enää antanut mitään, kun kroppa oli tottunut tiettyyn määrään ruokaa niin ylensyönti teki tukkoisen ja väsyneen olon moneksi päiväksi. Ne jäi jotenkin pois.
Mua jotenkin surettaa aina lukea miten työlästä laihduttaminen on. Kielletään ruokia ja syödään ruokia joista ei pidetä. Ei sen sellaista tarvitse olla. Eikä liikuntaakaan tarvitse, se fiilis tulee jos on tullakseen. En mä ole ikinä ollut himoliikkuja eikä minusta sellaista tule. Itse fiilistelen musiikkia lenkillä ja koira saa liikuntaa, ei se ole sen ihmeempää eikä edes säännöllistä.
Toivottavasti tästä oli jollekkin apua, toivon että edes joku pysähtyisi miettimään onko sen oltava niin justiinsa että voi onnistua. Minä olin syönyt itseni reippaasti yli 100 kiloiseksi, mutta syömällä ne kilotkin lähti.
Terve meininki, järki mukana! :)
Ei noita, mutta jotain typeryyttä olet tehnyt. Noin suuri painonpudotus noin lyhyessä ajassa on typeryyttä.