Lue keskustelun säännöt.
Lempihahmo tuntemattomasta sotilaasta
Tuli toi uus tuntematon just katottua ja ihan mielenkiinnosta haluisin kuulla kaikkien henkilökohtaiset lempihahmot sekä perustelut.
Itellä Vanhala sen hihittelyn takia, ja Rokka vaan nyt on niin hyvä hahmo
Kommentit (602)
Itse myös inhosin uudessa Honkajokea. Sen sijaan Tarmo Manni iskee! Vanhala oli myös uudessa symppis, vaikka tykkään 50-lukulaisestakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse myös inhosin uudessa Honkajokea. Sen sijaan Tarmo Manni iskee! Vanhala oli myös uudessa symppis, vaikka tykkään 50-lukulaisestakin.
Itse tykkäsin Milonoffin Honkajoesta. Se rukous, minkä hän esittää on piruilua, eikä hän esitäkään sitä vakavissaan vaan pelleilee. Louhimies ei joko ole sitä käsittänyt tai sitten otti liikaa taiteellisia vapauksia ja elokuvassa se näyttäytyy "vakavana" kohtauksena tunnelmallisine musiikkeineen.
Mutta mitä tulee parhaisiin näyttelijöihin kultakin ohjaajalta niin tässä tulee:
Laine: Rokka
Mollberg: Rahikainen, Lehto
Louhimies: Lammio, Kariluoto, Koskela, Vanhala, Asumaniemi
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lammio. Kaikki eivät voineet olla "kivoja tyyppejä," vaan myös rajat asettavia johtajia tarvittiin.
Lammiota kohdeltiin väärin. Hän noudatti sääntöjä eikä mielistellyt miehiä. Koskelan toiminta ei olisi tositilanteessa onnistunut, miehet eivät olisi kohta tehneet mitään.
Tositilanteessa moraalia syövät juuri Lammion kaltaiset tyypit. Rintamaupseeriksi täysin epäkelpo.
Miehet saa tekemään uskomattomia asioita omalla esimerkillä, yhteishengellä ja sillä, ettei kukaan kehtaa pettää porukkaa. Lammioiden alaisuudessa tehdään vain se, mikä on ihan pakko ja hatkat otetaan, kun silmä välttää.
Sama pätee muuallakin elämässä kuin sotaväessä. Arvostusta, kunnioitusta ja uskollisuutta ei voi saavuttaa pakottamalla, vaikka joskus tuollaisia kuvittelevia esimiehiä löytyy työpaikoiltakin. Siitä ei seuraa kuin kriisipalavereja, sairauslomia ja myrkyllinen ilmapiiri.
Ainakin kirjassa sanotaan että Lammio oli taistelussa hyvin rohkea, eli eiköhän tuo esimerkillä johtanut. Sellainen rivi Vapaudenristejä oli Louhimiehen leffassa puvustettu Lammion asetakin rintaan että ohjaaja yrittää takoa katsojan päähän että tässä on nyt oikein sotaurho suorastaan.
Konekiväärikomppania oli varusmiesyksikkö, ja Lammion otteet ihan perusteltuja. Rokan ja Koskelan suhteen antoi tosi paljon siimaa, joku sanoi jo aiemmin että Koskelalle olisi pitänyt antaa potkut ja tehdä Hietasesta joukkueenjohtaja. En osaa sanoa mitä pirua Rokalle olisi pitänyt tehdä. Esimiehen painajainen tavallaan, mutta ei sellaista konepistoolimiestä monikaan komppanianpäällikkö toisaalta porukastaan poiskaan pistäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusimassa tuntemattomassa on replikointi ja eleet niin tylsiä ja olemattomia ettei oikein kenestäkään jää erikoisempaa vaikutelmaa.
Rokka on aika tylsä hahmo mielestäni uusimmassa Tuntemattomassa. Liian totinen jotenkin. 50-luvun versiossa Rokka on tosi hyvä hahmo.
Äh, se 50-luvun versio on niin ylinäyttelyä että. Rillumarei-tyyliä, siinä missä uusi versio on realistisempi. Puolensa toki kummassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lammio. Kaikki eivät voineet olla "kivoja tyyppejä," vaan myös rajat asettavia johtajia tarvittiin.
Onko kirjassa kuvattu Lammion ulkonäköä? Kaikissa elokuvissa häntä esittää komea mies.
Kirjassa ei kuvattu oikeastaan kenenkään ulkonäköä, muuten kuin että Koskela oli vaalea, raamikas ja alle kolmekymppinen, Vanhala pyöreä ja Hietanenkin kai vaalea.
Teininä tuota lukiessani kuvittelin vain kaikki mieshahmot komeiksi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Määttä on suosikkini, hiljainen ja sitkeä kainuulainen. Kaikissa elokuvissa jäänyt vähän sivuosiin, suulaampien kavereidensa varjoon. Jos joskus vielä joku tekee uuden elokuvaversion, niin toivoisin, että muutamia kohtauksia tehtäisiin nimenomaan Määtän näkökulmasta.
https://nuorivoima.fi/lue/essee/luutnantti-lammio-mina-rakastan-sinua
Lukekaapas tuo juttu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Åke Lindmanin Lehto. Lehto nyt muutenkin noista hahmoista on mielestäni se kiinnostavin.
Vierailija kirjoitti:
https://nuorivoima.fi/lue/essee/luutnantti-lammio-mina-rakastan-sinua
Lukekaapas tuo juttu!
Hahah! Niin totta! :) Lammiohan on suorastaan kuuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://nuorivoima.fi/lue/essee/luutnantti-lammio-mina-rakastan-sinua
Lukekaapas tuo juttu!
Hyvä kirjoitus. 👍🏼
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Louhimiehen elokuvan huonoin roolisuoritus on mielestäni Janne Virtasella. Keinot loppuivat hänellä alkuunsa, meni pelkäksi perrrrkeleen huutamiseksi.
Hietanen, mutta näin Laineen elokuvan ennen kuin luin kirjan, joten ihastukseni hahmoon voi osin johtua myös häntä näytelleen Heikki Savolaisen ulkonäöstä ja olemuksesta... Muita versiointeja en ole nähnyt, ja etenkin tätä uusinta ei kiinnosta katsoa, koska Tuntematon on mulle jotenkin pyhä ja Putous-näyttelijät eivät oikein sovi samaan paikkaan mun sydämessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskela on ihan tossu. Ei mitään auktoriteettiä, minä oon vaan yksi jätkistä. Ei se minulle kuulu jos joku ampuu sotavankeja, mitä se minulle kuuluu jos joku poistuu luvatta. Kaikki ikävät jutut saa joku toinen tehdä.
Juuri näin! En ole uusinta Tuntematonta nähnyt, mutta kirjassa kuvataan, kuinka vastenmielistä hänelle on puuttua mihinkään asiaan tai edes antaa käskyjä. Ja kännissä alkaa rähistä. Koskelan ihannointi on merkki siitä, mikä kaikki on suomalaisessa johtamiskulttuurissa pielessä.
Koskela johtaa konekiväärijoukkuetta, eikä mitään suuryritystä tai divisioonaa.
En-mää-oikein-jaksas-Koskela johti loppupuolella pataljoonaa, tai sen rippeitä, kun jäi Sarastien kaatumisen jälkeen ylimmäksi upseeriksi murtokohdan sisäpuolella. Määrävahvuisessa pataljoonassa on noin 1000 miestä, eli aika iso pumppu, vaikka Koskella toki oli vain pieni osa siitä.
Ja heitätti konekiväärit lampeen ja kiersi vihollista karkuun. Onneksi Lammio viimein tuli ja otti pataljoonan haltuunsa. Heti nousi taisteluhenki!
Taisteluhenkeä ei tarvittu siinä kohdassa enää mihinkään. Pelihän oli menetetty. Jaa, kylmää rautaa olisi pitänyt uupuneitten äijien mieluummin kanniskella kuin haavoittuneita? Ihan v*tun sama, missä ne konekiväärit siinä vaiheessa makaavat.
En pidä Koskelaa minään tossuna tai en-mää-nyt-jaksais-/tehkää mitä lystäätte-tyyppinä, niinkuin jotkut. Onhan hänellä auktoriteettia ja miestensä kunnioitus, molemminpuolinen. Lehdon ampuman vangin tapauksessa, kyllähän kohtauksessa käy ilmi, että hän tietää, että pakoyritys on keksitty eikä hyväksy ampumista. Mutta miksi noissa olosuhteissa olisi tehty numero yksittäisen vihollissotilaan tappamisesta, varsinkin kun ampuja on ainoa todistaja? Ei maksa vaivaa. Tai loppupuolen kohtauksissa uhmatessaan käskyjä, kun häviö on jo selvä, hän on inhimillinen, toisin kuin ylemmät upseerit.
Rokka on tyypillinen Suomalainen mies, minä minä minä paras, teen kuin huvittaa. Narsistin piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
En pidä Koskelaa minään tossuna tai en-mää-nyt-jaksais-/tehkää mitä lystäätte-tyyppinä, niinkuin jotkut. Onhan hänellä auktoriteettia ja miestensä kunnioitus, molemminpuolinen. Lehdon ampuman vangin tapauksessa, kyllähän kohtauksessa käy ilmi, että hän tietää, että pakoyritys on keksitty eikä hyväksy ampumista. Mutta miksi noissa olosuhteissa olisi tehty numero yksittäisen vihollissotilaan tappamisesta, varsinkin kun ampuja on ainoa todistaja? Ei maksa vaivaa. Tai loppupuolen kohtauksissa uhmatessaan käskyjä, kun häviö on jo selvä, hän on inhimillinen, toisin kuin ylemmät upseerit.
Tuo vangin ampuminen on johtajalle erityisen hankala tilanne; törkeä sotarikos, johon pitäisi ilman muuta puuttua kovalla kädellä ettei joukko vähitellen lipeä aivan kurittomaksi raakalaislaumaksi - mutta samaan aikaan tiedät että suurin osa miehistä ajattelee että yksi r.yssä sinne tai tänne.
Eli kusessa olet sinä upseeri teit niin tai näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskela on ihan tossu. Ei mitään auktoriteettiä, minä oon vaan yksi jätkistä. Ei se minulle kuulu jos joku ampuu sotavankeja, mitä se minulle kuuluu jos joku poistuu luvatta. Kaikki ikävät jutut saa joku toinen tehdä.
Juuri näin! En ole uusinta Tuntematonta nähnyt, mutta kirjassa kuvataan, kuinka vastenmielistä hänelle on puuttua mihinkään asiaan tai edes antaa käskyjä. Ja kännissä alkaa rähistä. Koskelan ihannointi on merkki siitä, mikä kaikki on suomalaisessa johtamiskulttuurissa pielessä.
Koskela johtaa konekiväärijoukkuetta, eikä mitään suuryritystä tai divisioonaa.
En-mää-oikein-jaksas-Koskela johti loppupuolella pataljoonaa, tai sen rippeitä, kun jäi Sarastien kaatumisen jälkeen ylimmäksi upseeriksi murtokohdan sisäpuolella. Määrävahvuisessa pataljoonassa on noin 1000 miestä, eli aika iso pumppu, vaikka Koskella toki oli vain pieni osa siitä.
Ja heitätti konekiväärit lampeen ja kiersi vihollista karkuun. Onneksi Lammio viimein tuli ja otti pataljoonan haltuunsa. Heti nousi taisteluhenki!
Taisteluhenkeä ei tarvittu siinä kohdassa enää mihinkään. Pelihän oli menetetty. Jaa, kylmää rautaa olisi pitänyt uupuneitten äijien mieluummin kanniskella kuin haavoittuneita? Ihan v*tun sama, missä ne konekiväärit siinä vaiheessa makaavat.
Ei se peli ollut mitenkään menetetty; tosielämässä JR8 vetäytyi lopulta U-asemaan, jonne r.yssä lopullisesti pysäytettiin. Kyllä ne konekiväärit ihan tarpeeseen olisivat olleet.
Eri asia sitten on oliko realistista kuvitella että ne saadaan tuotua metsien läpi JA samalla kannetaan haavoittuneet. Isoisäni oli samaan aikaan samalla suunnalla komppanianpäällikkönä, ja hän joutui jättämään omia haavoittuneita r.yssien käsiin koska evakuoiminen oli kerta kaikkiaan mahdotonta. Kovia päätöksiä.
Koskela tietysti ehdottomasti - hänelle koko sota on yhtä itsensä kanssa painimista. Punaisten puolella ollut suku ja siellä sukupuuttoon lähes tapettu, motivaatio lähteä valkoisten aiheuttamaan sotaan ja varmaan häviöön ja kuolemaan on ollut vain jostain keksittävä tai joudut saunan taakse tapettavaksi. Siihen päälle kaikki sellaiset jutut, joita ei hyväksy, mutta jotka on pakko sietää, jotta edes jotain saataisiin säästettyä (kaatuneiden kohtelu, sotavankien kohtelu, naisten kohtelu, ryöstely jne).
Sama koskee toista lempihahmoani Lahtista, joka sanoo ääneen ne asiat, joita Koskela pohtii mielessään. Isänmaata ei oo, uskonto jäi kansakouluun, koti on jonkinlainen, mutta huoneet on yhtiön, ja oamisia ei oo kuin äitee, ja jos r -yssä kuvittelee jotain mokomalla ämmänlonksulla jotain tekevänsä, niin vieköön prkele.
Tässä mielestäni huonoimmat roolivalinnat ja tulkinnat:
Laine: Rahikainen, aivan liian vanha patu, joka ei saa hahmoon nyansseja. Riitaoja, liian karrikoitu hahmo. Raninin Kariluoto ei myöskään täysin vakuuta, Ranin on aika melodramaattinen.
Molle: En muista tätä kovin hyvin, mutta Rokka oli sellainen vanha pappa josta ei olisi supersankariksi, jollaiseksi hahmo on kirjoitettu. Petelius oli todella mitätön Hietanen.
Louhimies: Taas Rahikainen. Hahmosta tehtiin yksiulotteinen ällötys. Lehto, hahmosta tehtiin tuhiseva apukoululainen. Rokka, Aho periaatteessa tekee ihan hyvää työtä, mutta jokin siinä teennäisessä murteessa ja tylsässä olemuksessa ärsyttää minua :D Aho ei saa Rokkaan sitä karismaa, jota muiden hahmojen käytöksen perusteella pitäisi ilmeisesti olla. Honkajoki, Milonoffin esitys on teennäinen ja vaivaannuttava ja se imelä "rukous" oli yksi sarjan huonoimpia kohtauksia.