Kun kärsimyksillä ei ole määrää?
Uskoani koetellaan, perheeni kärsii, hyviä aikoja on ollut liian vähän.
Tuntuu että ainut syy miksi en halua uskostani luopua, on se että haluan sitten joskus sen oikean elämän Iankaikkisuudessa.
Tämä olisi liian karua jos tämä kaikki olis tässä ja täällä.
Jos aiot pilkata, niin jätä väliin.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Kärsi sinä huo---ra, kärsi...
Ootko ihan Hullu!
Tämä elämä on kaikki mitä kenellekään meistä on tarjolla.
Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä elämä on kaikki mitä kenellekään meistä on tarjolla.
Sori siitä.
Eipä ihmisillä ookkaan juuri mitään.
Tulee vain mieleen Juha Tapion laulu..
Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan. Rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Tulee vain mieleen Juha Tapion laulu..
Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan. Rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.
Kiitos.
Tuosta laulusta minäkin tykkään, Juha on kertonut että laulu kertoo kivestä taivaassa, johon jokaisen uskovan nimi on kirjoitettu. Juha Tapio uskoo myös. ap.
Koska ei ole varmuutta, onko kaikki tässä ja täällä, suosittelen elämään sitä mukaa kuin olisi... No ei vais, ainakaan täysin: eihän sen "hyvän elämän" täällä maan päällä tarvi mitään yletöntä rietastelua olla, varmasti elämästä voi nauttia ihan uskonnon hyväksymilläkin tavoilla? Itselläni on hieman kompleksinen suhde tuonne yläkertaan ja uskon menettämistä mietin myös joskus. En ole kuitenkaan sellainen "perinteinen uskovainen", vaan uskon ennemminkin johdatukseen ja siihen, että on olemassa jokin toinen ulottuvuus, mutta kyllä tässä itsellänikin alkaa kaiken pskan jälkeen olla yhä enemmän kysymysmerkkiä ilmassa.
Mitä kertoo palstalaisten "tasosta".
Aloitus asiallinen ja aloitta pyysi olla pilkkamatta.
Mitä teki ensimmäinen.
Täällä tuli kova myötähäpeä.
Joo, aika yksinkertaista on porukka joka täällä "pyörii."
Enimmäkseen. Ei onneks kaikki.
Kärsi sinä huo---ra, kärsi...