Lue keskustelun säännöt.
"kun kaikki pitäisi saada ilmaseksi"
06.01.2019 |
Pakko avautua nyt johonkin! Olen aikuinen ja oman perheen omaava, mutta lapsuuden perhe, erityisesti omat vanhemmat saa välillä niin raivon partaalle. Puren hammasta, koska heille ei voi sanoa vastaan. Siitä syntyisi ties kuinka mones maailmansota. Tällä hetkellä tilanne on se, että heidän kotonaan (maatila) oli mittava vesivahinko. Mieheni työskentelee rakennusfirmassa ja teki vanhemmilleni ILMAISEKSI muutaman kuukauden kestäneen remontin. Ja kyllä, aivan ilmaiseksi. Tarvikkeet vanhempani maksoivat, mutta itse työ ei maksanut heille mitään.
Remontti valmistui ja tiedossa on koko ajan ollut, että myös yksi ulkorakennus tulisi remontoida. Remontin piti alkaa jo joulukuun alussa (näin vanhempani koko ajan ovat puhuneet). Vähän aika sitten sain kautta rantais (sisareltani) kuulla, ettei vanhempani aio palkata siihen yritystä, koska "se on niin kallista, lähes 10 000 euroa". Kyllä, se on kallista. ÄRSYTTÄÄ, kun he ajattelvat, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi! Tottakai remontit ja eläminen muutenkin maksaa.
... odotan vain, milloin se alkaa, että "koskahan se ***** ehtis vai ehtisköhän se vähän kattoon sitä meidän ulkorakennusta" -mantra.
En kestä! Onneksi itse jostain kumman kautta olen oppinut, että työstä pitää maksaa ja vastaavasti, työstä pitää saada palkkaa.
Huh, helpotti.
Kommentit (30)
Jos rauhallinen keskustelu ei ole mahdollista, voisitko kokeilla papukaijametodia? Mietit valmiiksi yhden lauseen, jota käytät sanasta sanaan aina, kun kyselyitä tulee. Tyyliin: "Millois teillä lomat, pitäis vaja remontoida?" - "Se ei valitettavasti ole mahdollista." - "No, milloin onnistuisi?" - "Se ei valitettavasti ole mahdollista." - "Te ette ikinä auta [syyllistämistä/ vänkäämistä/ marttyyripuhetta]" - "Se ei valitettavasti..." ja näin sit jatkat rauhallisella äänellä (vaikka miten veetuttaisi) maailman tappiin. Jos ne jossain vaiheessa luovuttaisi?
9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaat:
Pera auttoi teitä 2 kk ilmaiseksi kun oli lomautettuna. Nyt on eri asia kun on töissä niin ei ehdi. Voin hakea firmojen numeroita teille niin voitte itse kysyä tarjouksia mut pera ei ehdi.
---
Ja sitä paitsi, jos sun mies tippuu jostain päälleen niin onko vanhemmilla esim. vakuutusta? Kuolee tai saa pysyvän vamman?
Älkää enää koskaan kertoko jos mies on työtön.
Jos nyt ette laita stoppia, homma kiihtyy kun ne vanhenee/toinen kuolee.
Hyvä keskustelu! Tajusin nimittäin juuri, miksi isäni oli vähän vastentahtoinen viettämään lomia vanhempiensa maatilalla. Puolen tunnin sisään saapumisesta alkoi puhe siitä, että pitäisi vaja maalata, sauna korjata ja kattokin laittaa. Hänen lomansa meni sitten mukavasti nikkaroidessa ja maalatessa. Sanaa 'kiitos' en muista kuulleeni, yleensä isäni isä sitten homman valmistuttua kävi sen tarkastamassa ja moittimassa, neuvot sai aina jälkikäteen. Vierailut päättyivät melko usein riitaan...
Vierailija kirjoitti:
Tuo piirre, ettei voi maksaa mistään kenellekään ja mahdollisesti vielä on itse ahneena ottamassa, kun ilmaiseksi saa, ei ole ikäkysymys. Se on luonnekysymys. Joka ikäluokasta löytyy näitä mätämunia.
Omat vanhemmat ovat kyllä aina antaneet muille omia palveluksiaan ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, rahalla eivät ole voineet aiemminkaan mitään ostaa tai sitten vain sitä halvinta. Ja nyt ihmetyttää kun eivät millään kykene rahojaan käyttämään vaan odottavat että joku sukulainen tekisi ilmaiseksi vaikka ei olisi edes kykyä, taitoa, mahdollisuutta tai osaamista tehdä. En ymmärrä.
Auttamisen pitäisi olla vastavuoroista. Jos toinen osapuoli on aina vaatimassa, mutta ei ole valmis auttamaan missään voimiensa/taitojensa mukaan, niin auttamishaluni loppuvat lyhyeen. Olen huomannut, että eräiden uskonlahkojen jäsenet ovat haluamassa milloin mitäkin apua, mutta jos et kuulu samaan lahkon, niin vastapalvelusta on turha odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä teetetään remontit ihan rahalla ja lastenhoitoapua tarvitsevilta lapsilta kysytään, että millä tuntitasalla maksat ja mikä on pyhäkorvaus. Ei kai kukaan nyt töitä ala ilmaiseksi vaatimaan?
Kertoisitteko omat tarinanne miten olette selvinneet näistä piheistä vanhemmistanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien omat tarinat kyllä kiinnostavat, laittakaa jakoon vain! :)
Kiitos kaikille, jotka asiallisesti vastailitte. Olette oikeassa, ehkä turha keksiä "tekosyitä" vaan suoraan (rauhallisesti, mahdollisimman hienovaraisesti) kertoa, että meillä on myös oma arki ja omat lomamme. (Lomahan on vanhempieni mielestä "turhaa laiskottelua"). Mutta meille hyvin tärkeitä hetkiä!
Arvostan miestäni suuresti, välillä hän on mielestäni jopa liian kiltti/auttavainen. Ehkä hänen(kin) on vaikea sanoa ei. Mutta nyt alamma opettelemaan sitä yhdessä!
-ap
Minunkin mieheni on kotoisin maatilalta ja kaikki tuo on tuttua. Kesälomat meni töitä tehden siihen asti, kunnes minä ilmoitin, että nyt se on loppu. Me olimme pariskunta, joka lomailee yhdessä eikä niin, että mies tekee vanhemmilleen ilmaistyötä. Sanoin sen aika napakasti appivanhemmille, että aikuisen lapsen ilmaistyöt loppuivat siihen. Mies näytti aika kummastuneelta, mutta ei vastustellut, kun lähdettiin melkein samantien kotiin sen sijaan, että oltaisiin jääty.
Lomailtiin heinäkuu ja kun palattiin elokuun alussa kotiin, huomasin, että auto oli varastettu. Isompi ihmetys oli se, että miehen sisko oli poissaollessamme muuttanut asumaan kotiimme. Hän oli saanut opiskelupaikan Helsingistä ja ilmoitti, että koska mies ei enää maksa vuokraa, on hänen vuoronsa asua vanhempien omistamassa kämpässä ja että auto oli annettu pikkuveljelle.
Joo. Olen itse ap:n vanhempien ikäluokkaa ja itse olen jopa suututtanut sukulaisia päinvastaisella tyylillä, kun esim. menen mieluummin hotelliin yöksi kuin heille ja en ole ollut lastenhoitoapua vailla koskaan - siihen on kyllä hyvät syytkin.
Mutta vanhemmat Tein vuosikausia vanhemmille ilmaiseksi kirjanpidon, me lapset oltiin yrityksessä palkatta töissä ja isä ei suostunut ottamaan hoitoapua kun kunto huononi. Mikään ei saanut maksaa ja tilillä oli kuitenkin rahaa. Veli kyllä sai sitten toimia omaishoitajana, vaikka ei ollut terve itsekään. Minulle ja veljelle suututtiin, kun menimme teini-iässä kesätöihin muualle, vaikka kotona olisi ollut hommaa. Mutta me haluttiin rahaa, eikä tehdä töitä ilmaiseksi. Kyllä me kotitöitä tehtiin, mutta talon maalaukset ja yrityksessä palkatta toimiminen on eri asia. Meillä oli kuitekin menoja, mm. lukiokirjatkin maksettiin itse.