Lue keskustelun säännöt.
HS 6.1.2019: Niukka elämä lyö maahan Yksinhuoltajien epätoivo. Yrittäjien ulosottokierre. Häpeä kolmannessa polvessa. Itsemurha-ajatukset. HS:n niukkuuskysely paljastaa suomalaisen kurjuuden.
06.01.2019 |
MITEN lohdutonta voi olla ihmisen elämä Suomessa, miten kurjaa ja toivotonta. HS:n niukkuuskyselyn vastaukset ovat järkyttävää luettavaa.
Kysyimme viime keväänä Helsingin Sanomien lukijoilta, kuinka niukkuudessa eläminen, siis vähävaraisuus, köyhyys, pitkäaikainen rahapula, on vaikuttanut heidän elämäänsä, esimerkiksi omaan toimintakykyyn ja luovuuteen.
Vastauksia tuli yli neljätuhatta.
Kuka olisi uskonut, että niiden kuvaama todellisuus olisi näin karmea. Ihminen toisensa perään kertoo, että on köyhyyden nujertamana yrittänyt päättää päivänsä tai harkitsee tekevänsä sen eläkkeelle jäädessään tai kun lapset ovat aikuisia.
Paljon on myös vastauksia, joista huokuu viha ja raivo päättäjiä, yhteiskuntaa, systeemiä, koko elämää kohtaan. Mitä jää jäljelle, kun jäljellä ei ole mitään? Tai on velkaa niin, ettei siitä pääse koskaan eroon.
Niin moni tässä maassa kokee, että mitään toivoa ei näy.
Olen vakavasti harkinnut itsemurhaa, ulospääsynä taloudellisesta tilanteesta. Mutta se tuntuu edelleenkin väärältä lapsia kohtaan, sanoo yksi.
Kommentit (162)
Niissä monissa tarinoissahan osoitettiin selkeästi, että monelle köyhyys oli omien valintojen tulosta. Vaihdetaan hyväpalkkainen ammatti sellaiseen, missä saa toimia arvojensa mukaisesti. Kas vain, palkka putosi puoleen, mutta ainahan voi kertoa lehdille, että syy ei ollut minussa vaan yhteiskunnassa. Eletään miehen rahoilla, tulee ero ja ihmetellään, että kun minä luotin siihen, miksi kävi näin. Jos eläisi omien tulojensa mukaisesti, ei putoaisi korkealta. Kokeillaan yrittämistä jollain todella tarpeettomalla yritysidealla, tehdään isot velat ja sitten itketään, kun rahat menee ulosottoon.
Miksi ei ole juttua siitä yh-äidistä, jonka mies aikoinaan juhlapyhänä ilmoitti, että tämä oli tässä. Sen jälkeen yh ilmoitti asian turvaverkolleen (sille, jota hän itse oli auttanut), että tämä on tilanne ja samantien sinkoavat serkut antamaan rahaa uuden asunnon takuuvuokraan, tädin mies tarjoaa pakettiautoa muuttoavuksi, entinen naapuri tarjoaa apuaan vanhan asunnon muuttosiivouksessa jne. Ja vuoden kuluttua sillä yh-äidillä on edelleen työpaikkansa (vaikka miten pienipalkkainen), lapsella on uusi päivähoitopaikka, vuokrat tulevat maksettua ajallaan ja vaikka exä ei maksa euroakaan elareita, niin elämä kantaa. Ei velkakierrettä, ei pikavippejä.
Koska karma toimii myös niin päin, että kun itse suostuu auttamaan, niin tarvitessaan saa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen haastateltava Similä: ihmetyttää noin väsyneen ja masentuneen oloiseksi, miksi vaihtoi parempipalkkaisesta työstä (tekninen piirtäjä) kutsumustyöhön (hoitoala), jos elämä meni taloudellisesti noin alamäkeen?
Ajattelisin että jos rahaa hiukan enemmän niin voisi ajatella kutsumusammatin harjoittamista vaikka sitten kolmen pojan muutettua pois kotoa. Oma valinta tämä taloudellinen puoli.
Hatunnosto yh:lle kolmen pojan kasvattamisesta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kyllä tuli kyyneleet silmiin, kun luin tuota artikkelia. Muistui mieleen se pätkä lapsuudesta, kun sitä rahaa ei oikeasti ollut. Kun sohvasta pursusi päällysteet ulos ja kun kaikki vaatteet olivat jostain käytettynä saatuja. Eihän tuossa hengenhätä vielä ollut, mutta muistan sen häpeäntunteen.
Olen sitä mieltä, että monesti köyhyys on omien valintojen tulosta ja ainakin osittain itseaiheutettua, mutta ei aina. Koetetaan kuitenkin muistaa se.
Olen samaa mieltä. Mielenkiintoista minusta kuitenkin oli jutun loppupuolella lainatut köyhät, joilta ei ole pää hajonnut köyhyydestä huolimatta. Uskon tämän olevan avaintekijä esim. perheen ja lasten kokemukseen selviämisestä. Itse olen pienituloinen yksinhuoltaja, lapsen ollessa pieni vertasin itseäni paljon muihin, työssä ärsyttivät työtoverit (naimisissa hyvätuloisen kanssa), jotka pienestä palkasta huolimatta matkustelivat, pukeutuivat, jopa söivät paremmin. Itse laskeskelin jatkuvasti miten voisin selvitä halvemmalla ruuasta, asumisesta, työmatkoista yms. Lueskelin naistenlehtiä, haaveilin ulkomaanmatkoista ja koin olevani onneton, osaton ja huonompi kuin muut.
Nyt ajattelen, etten enää edes halua mitään krääsää, en erityisesti edes ulkomaille. Olen valmis ostamaan kaiken kirpparilta ja lapsen aikuistuttua myyn tavarat ja muutan kaksiostamme pieneen yksiöön. Olen tyytyväinen elämääni, ja elämän tärkeimmistä asioista kuluttaminen ei ole edes 100 tärkeimmän asian joukossa. Uskon, että köyhyydestä voi selvitä pitämällä prioriteetit selkeinä.
Toki itse en ole kokenut mitään velkaantumista, ulosottoa yms., ainoastaan pienituloisuutta yksinhuoltajan pääkaupunkiseudulla,
Kuinka köyhä jutun haastateltu perheenäiti on, jos kuitenkin on varaa muuhunkin kuin peruselämiseen, löytyy monta tatskaa ja vintagea harrastaa. On varaa meikkeihin ja hiusten värjäämiseen. Jos on oikeesti rahat tiukilla niin luulis että ne "sijoittaa" paremmin. Naisen mielestä on ahdasta asumista kun jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta. Varmaan kuitenkin kaikilla on omat älypuhelimet ja tietokoneet? Tuo nainen ei ole tuskin oikeasti köyhää nähnytkään.
Jep, noi tatuoinnit! Varmaan niitä puolustellaan että pitäähän köyhälläkin jotain iloa olla.
En vaan ymmärrä tämän henkilön valintoja muutenkaan. Oli hyväpalkkainen työ, mutta silti piti kouluttautua ”unelma-alalle” lähihoitajaksi. Eikö järki sano, että silloin tulotaso tippuu ja köyhyys on jopa todennäköistä, etenkin yksinhuoltajalle.
Ei tämä elämä itsellekään aina niin herkkua ole. Työni on kohtuuhyvin palkattua, mutta ei mikään unelmien täyttymys. En silti lähde lukemaan itseäni vaikka puutarhuriksi (jossa stressitaso olisi varmasti huomattavasti pienempi), koska tulotasoni putoaisi merkittävästi tai välttämättä töitä ei olisi ollenkaan. Ja sitten vielä syyttäisin tietysti hallitusta, kun tuet on liian pieniä. Vaikka itse olisin tehnyt tyhmiä valintoja.
Hesarin jutun jälkeen alkaa vaan ärsyttää nämä köyhien valitukset entistä enemmän. Olen edelleen sitä mieltä, ettei Suomessa ole oikeaa köyhyyttä. Jos elämänhallinta ja rahan käyttö on kunnossa, pärjää kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap vois opetella lyhentämään otsikoitaan. Yli 5 sanan otsikko kertoo amistaustasta.
Vierailija kirjoitti:
Niissä monissa tarinoissahan osoitettiin selkeästi, että monelle köyhyys oli omien valintojen tulosta. Vaihdetaan hyväpalkkainen ammatti sellaiseen, missä saa toimia arvojensa mukaisesti. Kas vain, palkka putosi puoleen, mutta ainahan voi kertoa lehdille, että syy ei ollut minussa vaan yhteiskunnassa. Eletään miehen rahoilla, tulee ero ja ihmetellään, että kun minä luotin siihen, miksi kävi näin. Jos eläisi omien tulojensa mukaisesti, ei putoaisi korkealta. Kokeillaan yrittämistä jollain todella tarpeettomalla yritysidealla, tehdään isot velat ja sitten itketään, kun rahat menee ulosottoon.
Miksi ei ole juttua siitä yh-äidistä, jonka mies aikoinaan juhlapyhänä ilmoitti, että tämä oli tässä. Sen jälkeen yh ilmoitti asian turvaverkolleen (sille, jota hän itse oli auttanut), että tämä on tilanne ja samantien sinkoavat serkut antamaan rahaa uuden asunnon takuuvuokraan, tädin mies tarjoaa pakettiautoa muuttoavuksi, entinen naapuri tarjoaa apuaan vanhan asunnon muuttosiivouksessa jne. Ja vuoden kuluttua sillä yh-äidillä on edelleen työpaikkansa (vaikka miten pienipalkkainen), lapsella on uusi päivähoitopaikka, vuokrat tulevat maksettua ajallaan ja vaikka exä ei maksa euroakaan elareita, niin elämä kantaa. Ei velkakierrettä, ei pikavippejä.
Koska karma toimii myös niin päin, että kun itse suostuu auttamaan, niin tarvitessaan saa apua.
Ei kaikilla ole läheisiä sukulaisia edes olemassa. Minulla on monta serkkua, mutta iältään yli 65 ja sairaita (tai kuolleita). Pikkuserkkuja en ole juuri koskaan tavannut. Meillä on pieni suku... En ole myöskään hyvä ystävystymään.
Onneksi tulemme sen verran kohtullisesti toimeen, että voimme ostaa avun, jos sitä tarvitsemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka köyhä jutun haastateltu perheenäiti on, jos kuitenkin on varaa muuhunkin kuin peruselämiseen, löytyy monta tatskaa ja vintagea harrastaa. On varaa meikkeihin ja hiusten värjäämiseen. Jos on oikeesti rahat tiukilla niin luulis että ne "sijoittaa" paremmin. Naisen mielestä on ahdasta asumista kun jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta. Varmaan kuitenkin kaikilla on omat älypuhelimet ja tietokoneet? Tuo nainen ei ole tuskin oikeasti köyhää nähnytkään.
Mikäli olisin ollut jutun nainen, niin varmasti olisin etsinyt kaapista kivointa vaatteet päälle ja katsonut, että pojatkin on siististi. Tukkanikin olisin laittanut 100-varmasti.
Köyhyys ei tarkoita, että se näkyisi. Osaava tekee ja laittaa paljon itse. Hyvällä maulla saa edullisestikin mukavan näköistä.
Kirpputoreilta löytyy paljon kivaa pikkurahalla.
Tykkäsin kuvan taulusta. Olikohan nainen maalannut sen itse vai saanut lahjaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheitä perustetaan, hajotetaan ja uusyhdistellään liian kevyesti. Se vie perustan elämältä.
Niinpä. Mutta mikä hitto siinä on että naisilla on järjenköyhä ajatusmalli sen suhteen että niitä kakaroita hankitaan vaikka niiden elätykseen ei ole resursseja sen enempää kuin kykyä tai älyä ? Milloin se menee jakeluun näille idiooteille, että kakaroita ei hankita jos / tai kun niihin ei ole varaa. Ne kun eivät ole mikään joka ä.m.m.ä.n perus tai ihmisoikeus. Jos ei ole leski, niin silloin köyhyys ja YH-status on tasan tarkkaan OMA valinta, ja silloin pitää elää valintojensa seurausten kanssa, pitää turpansa kiinni ja olla ulisematta. Sitä niittää mitä kylvää. Luulisi nyt että se menisi vähän tyhmemmällekkin jakeluun, mutta näyttää että naiset ovat kaiken mitattavan tyhmyyden alapuolella, kun ei tunnu menevän jakeluun. Ja sen tähden saa lehdestä lukea vähän väliä tällaisia "nyyhkytarinoita", millä yritetään hankkia symppis-pisteitä ja saada tukiaisia hilattua ylemmäs.
Olet ihmissaastaa. Kannattaisi alkaa vaikka meditoimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menisivät töihin niin saisivat rahaa. Ei valtio ole mikään tuloautomaatti jolla maksetaan kaikille laiskureille range rover ja kivitalo.
Ei ole töitä koska Suomesta on pitkälti hävinnyt rahaa kansantalouteen tuova vientiteollisuus.
Toistensa paitoja voi pestä ainoastaan hyvin rajallinen joukko ihmisiä. Millä hitsari pesettää paitansa jos ei ole työn alla laivoja joita hitsata?
Häh hää, oma vika, oma syy. Ei köyhyyttä ole, kaikki samalla viivalla. Tasa-arvoinen Suomi.
Oletko oikeasti tätä mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä.
Olen yksinäinen joka tienaa noin suunnilleen Suomen keskiansion verran.
Tiukkaa tekee itsensä tällä tulotasolla elättää. En ole tässä lietsomassa pienituloisten tahi köyhien raivoa, vaan totean ainoastaan ettei se keskituloisenakaan helppoa ole - ja sen pitäisi kertoa, että hommassa on jotain perustavanlaatuisesti vialla.
En tuhlaa, vaan asun 25m2 yksiössä, ajan 10 vuotta vanhalla autolla, ostan vaatteet halpaliikkeistä, matkustelen ainoastaan työnantajan piikkiin, en syö ulkona. Tähän tuloni juuri ja juuri riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisivät töihin niin saisivat rahaa. Ei valtio ole mikään tuloautomaatti jolla maksetaan kaikille laiskureille range rover ja kivitalo.
Ei ole töitä koska Suomesta on pitkälti hävinnyt rahaa kansantalouteen tuova vientiteollisuus.
Toistensa paitoja voi pestä ainoastaan hyvin rajallinen joukko ihmisiä. Millä hitsari pesettää paitansa jos ei ole työn alla laivoja joita hitsata?
Suomalainen työvoima on hinnoiteltu ulos työmarkkinoilta. Tämä on ikävä totuus. Suomalainen laatu ei ole niin paljon parempaa, että siitä kannattaisi maksaa moninkertainen hinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka köyhä jutun haastateltu perheenäiti on, jos kuitenkin on varaa muuhunkin kuin peruselämiseen, löytyy monta tatskaa ja vintagea harrastaa. On varaa meikkeihin ja hiusten värjäämiseen. Jos on oikeesti rahat tiukilla niin luulis että ne "sijoittaa" paremmin. Naisen mielestä on ahdasta asumista kun jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta. Varmaan kuitenkin kaikilla on omat älypuhelimet ja tietokoneet? Tuo nainen ei ole tuskin oikeasti köyhää nähnytkään.
Tulihan se älypuhelinkateus sieltä!
Päivittäkää kadehtijat vähän itseänne ja ottakaa selvää mitä älypuhelimet nykyään maksavat. Aloittakaa vaikka halvemmista ja käytetyistä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka köyhä jutun haastateltu perheenäiti on, jos kuitenkin on varaa muuhunkin kuin peruselämiseen, löytyy monta tatskaa ja vintagea harrastaa. On varaa meikkeihin ja hiusten värjäämiseen. Jos on oikeesti rahat tiukilla niin luulis että ne "sijoittaa" paremmin. Naisen mielestä on ahdasta asumista kun jokaisella lapsella ei ole omaa huonetta. Varmaan kuitenkin kaikilla on omat älypuhelimet ja tietokoneet? Tuo nainen ei ole tuskin oikeasti köyhää nähnytkään.
Nyt tulee kyllä p****'a niskaan jutussa olleelle yh:lle, arvasin tämän jo lukiessani juttua Hesarista. Koska kyseessä ei ole ylipainoinen, meikitön, tukka liiskassa ja kainalosauvoihin nojaava keski-ikäinen nainen, ei voi kärsiä köyhyydestä. Etenkään, kun koti on siisti ja viihtyisä, eikä nurkissa pyöri muuttolaatikoita vuoden takaisen muuton jälkeen. Respect jutun naiselle, jolla on tyyliä ja viitsimistä huolehtia itsestä ja kodistaan köyhyydestä huolimatta. Tosin samaa jaskaa sai niskaansa sairaseläkeläinen julkiköyhä, jonka suolasi ensin Susanna Koski, sitten kansa etujoukoissaan vauva-palsta.
5 vuoden ehkäisykapseli ihon alle riskiryhmän ihmisille.
Soluasuntoja, joissa pienemmät kustannukset.
Rahat ruokaan "Prisma" kortilla, joka rekisteröi kaiken ostetun. Ei saisi ostaa alkoholia tai roskaa.
Ei merkkivaatteita.
Köyhät on h..tin rasittavaa seuraa. Jatkuvaa kitinää siitä, miten vaikeaa on ja rahat ei riitä. White trash-elämä on jokaisen oma valinta. Kaikki ovat samalla viivalla, on mahdollisuus kouluttautua ja hankkia hyvä ammatti. Monen kannattaisi miettiä sitä, kannattaako tehdä jatkuvasti lisää lapsia, kun ei ole varaa elättää edes itseään.
Vierailija kirjoitti:
Tatuointeihin on kuitenkin aina rahaa.
Kiinnitin huomion samaan.
Sen nyt vielä ymmärrän, että kampaajalla käyminen, meikkaaminen yms. on joillekin tärkeää toimeentulon kannalta - niitäkin töitä kun on, joissa täytyy näyttää huolitellulta ja ties miltä, jos tahtoo jatkossakin töitä. Mutta tatuoinnit? Meneekö ne lasten harrastusten ja kaiken muun edelle?
Vierailija kirjoitti:
Haastateltava oli siis työtätekevä köyhä, jonka perhettä oli rasittanut lapsen oireilu kiusaamisen takia.
Tätä lisää, sanoo Kokoomus.
Paremminvointiyhteiskunta ei toimisi kunnolla elleivät jotkut voisi pahoin.
Paholaisen kätyreitä: Kunhan vain meidän koulun maine säilyy ja työpaikat, hymyillään sitten lehdessä leveästi matikkakisan voittajan ja pankinjohtajan välissä. Joku hullu lapsi joutaan laitokseen ja hoitoon, kun ei pikku kiusoittelua kestä.