Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan opiskelijoille tiukempi seula

Vierailija kirjoitti:

Mikä hinku noita ongelmia omaavilla on yleensäkään hakeutua hoitoalalle? Kuvitellaanko, että siellä voidaan parantaa itseä? Vai houkuttaako lääkekaappi?

Joitakuita houkuttaa juuri se lääkekaappi tai mahdollisuus käyttää asemaansa muulla tavoin hyväksi. Vähän väliä saadaan lukea esim. näistä vanhuksilta rahaa huijanneista hoitajista. Kaikki eivät suostu ymmärtämään omaa soveltumattomuuttaan. Ja onhan esim. juuri lähihoitajaksi helppo päästä, joten jos ei ole paljon vaihtoehtoja, niin...

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Kumpi on tärkeämpää: potilaiden turvallisuus ja hyvä hoito, vai jonkun työllistyminen sen hinnalla?

Nämä eivät ole pelkästään työvoimapoliittisia asioita, vaan eettisiä. Itse en haluaisi, että minua hoitaisi narkkari, jos olisin kovilla kipulääkkeillä. Sori vaan, mutta niin se vain on. Ja jos olisin masentunut, en haluaisi että minua hoitaisi masentunut, vaan tasapainoinen hoitaja. 

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Parempi olisi, että esimerkiksi satsattaisiin enemmän mielenterveyden hoitoon Suomessa. Ongelma on, että tällä hetkellä hoidot ovat olemattomia ja on yleistä, että ihmisiin läntätään vain masennuksen diagnoosi eikä tutkita pidemmälle. Monilla jää oikeat diagnoosit ja näin hoidot saamatta, koska "ei resursseja" tutkia pidemmälle, jos oireet eivät ole tyyliin 100% selvät. 

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Kumpi on tärkeämpää: potilaiden turvallisuus ja hyvä hoito, vai jonkun työllistyminen sen hinnalla?

Nämä eivät ole pelkästään työvoimapoliittisia asioita, vaan eettisiä. Itse en haluaisi, että minua hoitaisi narkkari, jos olisin kovilla kipulääkkeillä. Sori vaan, mutta niin se vain on. Ja jos olisin masentunut, en haluaisi että minua hoitaisi masentunut, vaan tasapainoinen hoitaja. 

Mutta mistä tiedät tai missä selkeästi lukee, että juuri mielenterveydestä kärsivä olisi ollut huijari tai kipulääkkeitä hamstraava? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo todellakin... Vanhustenhoito on ihan kauheessa jamassa. Omakin mummo on parhaillaan hoidossa ja kauhistuttaa miten siellä sujuu.. ainakaan edellinen paikka ei ollut lainkaan hyvä. Lähihoitajaksi pääsee ihan kuka tahansa ja sen huomaa.

Sairaalassa on yleensä ollu jo vähän eri meininki.. ainakin erikoissairaanhoidon puolella.

Voi kultaseni. Ne paikat eivät ole ns. lainkaan hyviä mm. siksi, että hoitajamitoitukset on vedetty niin alas että juuri ja juuri ehditään dementoituneelta, hanttiin pistävältä vanhukselta pissavaippa pois ja uusi tilalle. Hoitajat eivät voi keskittyä vanhuksiin koska pitää siinä sivussa siivota ja keitellä puurot. Yössä on yksi hoitaja per en viitsi sanoakaan kuinka monta kymmentä asukasta kohti. Voit ihan rauhassa testata vaikka kaikki maan hoitajaopiskelijat, mutta tämä fakta ei tule muuttumaan. Olen nykyään esh-sh ja tämänkin puolen nähnyt. Hoitoala on työllistävä ala ja jostakin sinne on saatava työntekijöitä. Kaikki eivät alalle sovellukaan, mutta tämän lisäksi moni vaihtaa alaa juuri sen raskauden ja surkean palkan vuoksi. Siinäpä kysymys mikä on raja hyvälle hoitajalle.

Olen nähnyt sellaista kohtelua hoitajilta potilaille, että sitä ei selitä yhtään mikään. Ihan oikeasti.

Kuka enää ylipäätään hakisi apua ongelmiinsa tuon jälkeen, häh? Miten on parempi, että hoitaja on lääkeriippuvainen tai masentunut, mutta se ei vain lue hänen terveystiedoissaan? Psykologisissa testeissä on todella helppo huijata.

Psykiatriseks sairaanhoitajaks sopii ihan hyvin samoja juttuja kokenut ihminen. Tai voisin kuvitella. Ei ole kokemusta,😂

Vierailija kirjoitti:

Joo hyvä idea ap, kun ainoat työt nykyään on tarjolla noilla mainituilla aloilla!

Olkoon tietynlaiset ihmiset mieluummin työttöminä, kuin työssä jossa voivat vaikuttaa jonkun hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Kuka enää ylipäätään hakisi apua ongelmiinsa tuon jälkeen, häh? Miten on parempi, että hoitaja on lääkeriippuvainen tai masentunut, mutta se ei vain lue hänen terveystiedoissaan? Psykologisissa testeissä on todella helppo huijata.

Niinpä, noissa testeissä voi ensinnäkin valita ne vastaukset kysymyslomakkeista mitkä ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä. Ja myös psykologisia testejä on niin monia, mitä niistä käytettäisiin? Mitä etsittäisiin? Masennusdiagnoosia? Skitsofreniaa? Persoonallisuushäiriötä? Burnouttia? Kaksisuuntaista? Traumaperäinen stressihäiriö? Dementia? Muistihäiriöt? 

Tuota odotellessa. Kaikenlaista opiskelijaa on tullut nähtyä. Eniten huolestuttaa vanhuspuoli. Täysin avuttomia ihmisiä ja jos joku päihderiippuvainen hoitaa niitä. Alalla pula työntekijöistä/sijaisista joten joukkoon mahtuu hyvin ongelmatapauksia. Suurta osaa vanhuksia ei käy edes omaiset katsomassa. Tai jos käy niin harvoin. Toivottavasti päättäjät ja toimittajat herää tähän. Joku päivä hekin on vanhuksia. Eikä yksityinen ole yhtään hienompi kuin kunnallinen. Työoloja paremmaksi myös että alalle hakeutuisi hyviä tyyppejä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Kumpi on tärkeämpää: potilaiden turvallisuus ja hyvä hoito, vai jonkun työllistyminen sen hinnalla?

Nämä eivät ole pelkästään työvoimapoliittisia asioita, vaan eettisiä. Itse en haluaisi, että minua hoitaisi narkkari, jos olisin kovilla kipulääkkeillä. Sori vaan, mutta niin se vain on. Ja jos olisin masentunut, en haluaisi että minua hoitaisi masentunut, vaan tasapainoinen hoitaja. 

Mutta mistä tiedät tai missä selkeästi lukee, että juuri mielenterveydestä kärsivä olisi ollut huijari tai kipulääkkeitä hamstraava? 

Mielenterveysongelmista kärsivä on jo lähtökohtaisesti sopimaton aloituksessa mainituille aloille. Ei tarvitse olla edes huijari tai lääkkeiden väärinkäyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Kumpi on tärkeämpää: potilaiden turvallisuus ja hyvä hoito, vai jonkun työllistyminen sen hinnalla?

Nämä eivät ole pelkästään työvoimapoliittisia asioita, vaan eettisiä. Itse en haluaisi, että minua hoitaisi narkkari, jos olisin kovilla kipulääkkeillä. Sori vaan, mutta niin se vain on. Ja jos olisin masentunut, en haluaisi että minua hoitaisi masentunut, vaan tasapainoinen hoitaja. 

Mutta mistä tiedät tai missä selkeästi lukee, että juuri mielenterveydestä kärsivä olisi ollut huijari tai kipulääkkeitä hamstraava? 

Mielenterveysongelmista kärsivä on jo lähtökohtaisesti sopimaton aloituksessa mainituille aloille. Ei tarvitse olla edes huijari tai lääkkeiden väärinkäyttäjä.

Selitätkö millä tavalla he ovat sopimattomia? Miten esimerkiksi lievä masennus vaikuttaa siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo hyvä idea ap, kun ainoat työt nykyään on tarjolla noilla mainituilla aloilla!

Olkoon tietynlaiset ihmiset mieluummin työttöminä, kuin työssä jossa voivat vaikuttaa jonkun hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Suomella ei ole varaa pitää ihmisiö työttöminä, ei edes niitä jotka sairastavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Kumpi on tärkeämpää: potilaiden turvallisuus ja hyvä hoito, vai jonkun työllistyminen sen hinnalla?

Nämä eivät ole pelkästään työvoimapoliittisia asioita, vaan eettisiä. Itse en haluaisi, että minua hoitaisi narkkari, jos olisin kovilla kipulääkkeillä. Sori vaan, mutta niin se vain on. Ja jos olisin masentunut, en haluaisi että minua hoitaisi masentunut, vaan tasapainoinen hoitaja. 

Mutta mistä tiedät tai missä selkeästi lukee, että juuri mielenterveydestä kärsivä olisi ollut huijari tai kipulääkkeitä hamstraava? 

Mielenterveysongelmista kärsivä on jo lähtökohtaisesti sopimaton aloituksessa mainituille aloille. Ei tarvitse olla edes huijari tai lääkkeiden väärinkäyttäjä.

Selitätkö millä tavalla he ovat sopimattomia? Miten esimerkiksi lievä masennus vaikuttaa siihen?

Koska esimerkiksi masennus uusiutuu helposti ja varsinkin jos joutuu henkisesti kuormittavaan työhön (lue: hoitoala). Puhumattakaan muista mt-ongelmista, saati päihdeongelmista.

Kyllä se nyt on niin, että tällaisten on vaan etsittävät itselleen uusi "unelma-ala". Kaikki hyötyvät.

Miten esimerkiksi masennus vaikuttaa sairaanhoitajana työskentelemiseen?

Luulen, että nykyään alalta noiden kriteerien perusteella karsiutuisi hyviä hoitajia tai muita sote-alan ihmisiä pois aika paljonki.

Kriteerejä kyllä kannatan, mutta hieman toisenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärintarkastus ja lääkärille pääsy aiempiin terveys- ja lääkitystietoihin, kunnon psykologiset testit ja päihdetestit valituille. Rikostuomiot, vakavat/pitkäkestoiset psyykkiset ongelmat ja päihdehistoria estäisivät valituksi tulemisen. Kunpa resurssit ja laki antaisivat tähän mahdollisuuden.

Näitä ei alalle ikinä.

Asia loppuunkäsitelty.

Vierailija kirjoitti:

Miten esimerkiksi masennus vaikuttaa sairaanhoitajana työskentelemiseen?

Luulen, että nykyään alalta noiden kriteerien perusteella karsiutuisi hyviä hoitajia tai muita sote-alan ihmisiä pois aika paljonki.

Kriteerejä kyllä kannatan, mutta hieman toisenlaisia.

Tietysti siinä voi mennä muutama kykeneväkin joukossa, mutta sellaista se on. Tämä nykyinen järjestelmä sen sijaan suorastaan suoltaa mätämunien armadaa hoitoalalle, joten siihen on nyt laitettava stoppi hinnalla millä hyvänsä.

Ap siis toivoo, että ihmiset eivät hae apua ongelmiinsa, ja sitten tulevat hoitamaan häntä : D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Onko mitään todisteita siitä, että tuosta olisi hyötyä? 

Entä miten taataan noiden ihmisten työllistyminen, jotka eivät voi enää hakea ja päästä tuollaiseen työhön? 

Olisikohan isompi ongelma kuitenkin se, että huonosti motivoituneita ihmisiä laitetaan sopimattomaan koulutukseen? Kuinka moni näistä huonosti pärjäävistä oikeasti hinkuu aloille tai mihinkään työhön?

Kumpi on tärkeämpää: potilaiden turvallisuus ja hyvä hoito, vai jonkun työllistyminen sen hinnalla?

Nämä eivät ole pelkästään työvoimapoliittisia asioita, vaan eettisiä. Itse en haluaisi, että minua hoitaisi narkkari, jos olisin kovilla kipulääkkeillä. Sori vaan, mutta niin se vain on. Ja jos olisin masentunut, en haluaisi että minua hoitaisi masentunut, vaan tasapainoinen hoitaja. 

Mutta mistä tiedät tai missä selkeästi lukee, että juuri mielenterveydestä kärsivä olisi ollut huijari tai kipulääkkeitä hamstraava? 

Mielenterveysongelmista kärsivä on jo lähtökohtaisesti sopimaton aloituksessa mainituille aloille. Ei tarvitse olla edes huijari tai lääkkeiden väärinkäyttäjä.

Selitätkö millä tavalla he ovat sopimattomia? Miten esimerkiksi lievä masennus vaikuttaa siihen?

Koska esimerkiksi masennus uusiutuu helposti ja varsinkin jos joutuu henkisesti kuormittavaan työhön (lue: hoitoala). Puhumattakaan muista mt-ongelmista, saati päihdeongelmista.

Kyllä se nyt on niin, että tällaisten on vaan etsittävät itselleen uusi "unelma-ala". Kaikki hyötyvät.

Et kertonut lainkaan sitä, millä tavalla se vaikuttaa työhön tai työn laatuun. Terve ihminen voi myös sairastua masennukseen, eli jo olevat hoitajat voivat sairastua. 

Ei niitä hoitajia olisi hoitamassa kukaan, jos tälläisien typerien ideoiden mukaan lähdettäisiin, jotka eivät ole taloudelle hyödyllisiä, mutta mitkä myös mustamaalaavat ja halveksivat mielenterveydenhäiriöitä.

Luulen, että olet niin tietämätön mielenterveyden häiriöistä ja addiktioista, että niistä tämä ajattelutapasi kumpuaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten esimerkiksi masennus vaikuttaa sairaanhoitajana työskentelemiseen?

Luulen, että nykyään alalta noiden kriteerien perusteella karsiutuisi hyviä hoitajia tai muita sote-alan ihmisiä pois aika paljonki.

Kriteerejä kyllä kannatan, mutta hieman toisenlaisia.

Tietysti siinä voi mennä muutama kykeneväkin joukossa, mutta sellaista se on. Tämä nykyinen järjestelmä sen sijaan suorastaan suoltaa mätämunien armadaa hoitoalalle, joten siihen on nyt laitettava stoppi hinnalla millä hyvänsä.

Ja ratkaisu on saada ihmiset tuollaisen rangaistuksen pelossa sinnitellä ongelmiensa kanssa siihen asti, kun vaikka siellä sinun sairasvuoteesi vierellä tapahtuu hoitamattomasta masennuksesta johtuva virhe?