Lastenhuollon sijoituksen täytäntöönpano
Toivottavasti joku täällä tuntee lakia tältä osin... Kysymykseni koskee tilannetta, jossa sosiaalityöntekijä on tehnyt sijoituspäätöksen. Olosuhteet ovat sen jälkeen kuitenkin oleellisesti muuttuneet, ja lapsen huoltajuus saattaa olla vanhemman kuoleman takia vaihtumassa. Lähisukulainen hakee huoltajuutta ja aikoo valittaa sijoituspäätöksestä. Eikö tällaisessa tilanteessa sosiaalityöntekijän pitäisi odottaa tilanteen selkiytymistä, eikä antaa lasta moniksi päiviksi uuteen perheeseen tutustumaan?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikeen, ettei tuleva mahdollinen huoltaja ole ottamassa lasta hoiviinsa? Jos lasta ei jo tässä vaiheessa ole hänen luokseen sijoitettu, tuskin saa myöhemminkään. Minä sain sukulaislapsen heti kotiini, kun tuli tarve sijoitukseen. Ensin avohuoltona ja myöhemmin tehtiin huostaanottopäätös. Lähipiiri kartoitetaan yleensä heti eikä lasta turhaan sijoiteta ensin muualle.
Tässä ei ole kyse vain siitä, että saako tämä lähiomainen lapsen sijoitukseen omaan perheeseen, vaan saako huoltajuuden. Lapsi voidaan edelleen sijoittaa ns. ulkopuoliseen perheeseen, mutta jos hän saa huoltajuuden, hänen toiveita perheen suhteen pitää kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Todennäköisesti tuleva huoltaja":lla ei ole ilmeisesti mitään juridista asemaa lasta kohtaan nyt. Sosiaalityöntekijää velvoittavat lait ja hän toimii niiden mukaisesti.
Näin on, ei ole asemaa nyt. Mutta on kuitenkin TIETO, että huoltajuutta haetaan. Sitähän sosiaalityöntekijä ei voi tietää etukäteen, kuinka oikeus päättää huoltajuusasian. Joten hänen pitäisi ajatella lapsen etua ja rauhoittaa tilanne ja pitää lapsi aivan rauhassa lyhytaikaisessa sijaisperheessä, eikä laittaa lasta tutustumaan uuteen perheeseen tällaisessa tilanteessa.
En voi ymmärtää, jos muka toimii oikein... minusta edesvastuutonta lapsen tunne-elämällä leikkimistä.
ap
Olisko tämä tuleva mahdollinen huoltaja ottamassa lapsen luokseen asumaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikeen, ettei tuleva mahdollinen huoltaja ole ottamassa lasta hoiviinsa? Jos lasta ei jo tässä vaiheessa ole hänen luokseen sijoitettu, tuskin saa myöhemminkään. Minä sain sukulaislapsen heti kotiini, kun tuli tarve sijoitukseen. Ensin avohuoltona ja myöhemmin tehtiin huostaanottopäätös. Lähipiiri kartoitetaan yleensä heti eikä lasta turhaan sijoiteta ensin muualle.
Tässä ei ole kyse vain siitä, että saako tämä lähiomainen lapsen sijoitukseen omaan perheeseen, vaan saako huoltajuuden. Lapsi voidaan edelleen sijoittaa ns. ulkopuoliseen perheeseen, mutta jos hän saa huoltajuuden, hänen toiveita perheen suhteen pitää kuunnella.
Haluaa huoltajuuden muttei lasta luokseen. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Kyllä, lapsi on sijoitettu lyhytaikaiseen perheeseen. Ja päätös pitkäaikaisesta perheestä on tehty, mutta ei vielä lainvoimainen. Nyt kun lapsen toinenkin vanhempi yllättäen kuoli, huoltajuusasia on auki. Lähiomainen hakee huoltajuutta ja hän vastustaa sosiaalityöntekijän tekemää lapsen sijoituspäätöstä. Hyväksyy kyllä sen, että lapsi pitää sijoittaa, mutta ei pidä nyt tehtyä päätöstä lapsen edun mukaisena.
Nyt kuitenkin, VAIKKA sosiaalityöntekijä tietää, että huoltajuusasia on auki, hän kuitenkin antaa lapsen jo tutustumaan ko pitkäaikaisperheeseen. Käsitykseni mukaan lasta ei saisi antaa vielä sinne, kun asia on auki. Minun oikeustajuuni tämä ei ainakaan mene.
Lyhytaikaisesta sijoituksesta pitkäaikaiseen on tässä tilanteessa aivan järkevä ratkaisu. Lyhytaikaissijoitukset on nimenomaan lyhyitä, yleensä 1-3kk, joten lapselle täytyy löytää parempi paikka missä odotella asioiden selvittelyä. Ei tollaiset huoltajuuden hakemiset ja sen läheisverkoston kartoittamisey ole missään parissa viikossa tehty, eli kyllä sillä lapsella pitää olla vakaa paikka missä se voi olla sen aikaa että tollanen akuutti muuttuva tilanne rauhoittuu ja selviää.
No täälläpäin ainakin se mene niin, että lyhytaikaisessa perheessä lapsi on niin kauan kunnes siirtyy pitkäaikaiseen perheeseen. Voi olla jopa kaksikin vuotta, jos asia mutkistuu oikeudessa. Tämän tiedän, kun tunnen perheen, joka on ns. lyhytaikainen perhe.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikeen, ettei tuleva mahdollinen huoltaja ole ottamassa lasta hoiviinsa? Jos lasta ei jo tässä vaiheessa ole hänen luokseen sijoitettu, tuskin saa myöhemminkään. Minä sain sukulaislapsen heti kotiini, kun tuli tarve sijoitukseen. Ensin avohuoltona ja myöhemmin tehtiin huostaanottopäätös. Lähipiiri kartoitetaan yleensä heti eikä lasta turhaan sijoiteta ensin muualle.
Tässä ei ole kyse vain siitä, että saako tämä lähiomainen lapsen sijoitukseen omaan perheeseen, vaan saako huoltajuuden. Lapsi voidaan edelleen sijoittaa ns. ulkopuoliseen perheeseen, mutta jos hän saa huoltajuuden, hänen toiveita perheen suhteen pitää kuunnella.
Haluaa huoltajuuden muttei lasta luokseen. Miksi?
Haluaa lapsen luokseen, mutta ymmärtää, että hänestä riippumattomista syistä se ei välttämättä ole mahdollista. Ei ole kyse siitä että perhe ei olisi riittävän "hyvä". En voi avata asiaa enempää.
ap
Huoltajuushan ei tarkoita, että saisi lapsen luokseen. Ilmeisesti valmistellaan huostaanottoa ja nyt on kriisiperheessä. Jos olisi ollut lapsen edun mukainen henkilö, kyllähän lapsi olisi jo hänen luokseen sijoitettu. Lähipiiri on kartoitettu ja sopivaa ihmistä ei ole löytynyt.
Sos.tt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikeen, ettei tuleva mahdollinen huoltaja ole ottamassa lasta hoiviinsa? Jos lasta ei jo tässä vaiheessa ole hänen luokseen sijoitettu, tuskin saa myöhemminkään. Minä sain sukulaislapsen heti kotiini, kun tuli tarve sijoitukseen. Ensin avohuoltona ja myöhemmin tehtiin huostaanottopäätös. Lähipiiri kartoitetaan yleensä heti eikä lasta turhaan sijoiteta ensin muualle.
Tässä ei ole kyse vain siitä, että saako tämä lähiomainen lapsen sijoitukseen omaan perheeseen, vaan saako huoltajuuden. Lapsi voidaan edelleen sijoittaa ns. ulkopuoliseen perheeseen, mutta jos hän saa huoltajuuden, hänen toiveita perheen suhteen pitää kuunnella.
Haluaa huoltajuuden muttei lasta luokseen. Miksi?
Haluaa lapsen luokseen, mutta ymmärtää, että hänestä riippumattomista syistä se ei välttämättä ole mahdollista. Ei ole kyse siitä että perhe ei olisi riittävän "hyvä". En voi avata asiaa enempää.
ap
Miksi lapsi ei siis jo ole hänellä?
Vierailija kirjoitti:
Huoltajuushan ei tarkoita, että saisi lapsen luokseen. Ilmeisesti valmistellaan huostaanottoa ja nyt on kriisiperheessä. Jos olisi ollut lapsen edun mukainen henkilö, kyllähän lapsi olisi jo hänen luokseen sijoitettu. Lähipiiri on kartoitettu ja sopivaa ihmistä ei ole löytynyt.
Sos.tt
Näin minäkin sukulaissijaisvanhempana oletan.
Kyseessä on ilmeisestikin sijaishuoltopaikan muutospäätös, jona tekee johtava viranhaltijaa ja joka voidaan laittaa täytäntöön välittömästi. (tarkemmin Lastensuojelulaki 43-45§)
Päätöksessä on tuotava esiin perusteet sijaishuoltopaikan muuttamiselle ja selvitys siitä, miksi nykyinen sijaishuoltopaikka ei ole lapsen edun mukainen. Päätettäessä asiasta on arvioitava
huostaanoton perusteet,
lapsen tarpeet,
lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja
hoidon jatkuvuuden turvaaminen.
Lisäksi on mahdollisuuksien mukaan huomioitava lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Lapsen läheisverkosto on kartoitettava ja annettava selvitys siitä, että uusi sijaishuoltopaikka on lapsen edun mukainen. On myös selvitettävä, miksi uusi sijaishuoltopaikka on arvioitu sopivimmaksi lapselle.
Lapselle sopiva sijaishuoltopaikka valitaan siis lapsen edun mukaisesti, eikä lapsen huoltaja voi "valita" sijaishuoltopaikkaa. Kun lapsi on otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikeen, ettei tuleva mahdollinen huoltaja ole ottamassa lasta hoiviinsa? Jos lasta ei jo tässä vaiheessa ole hänen luokseen sijoitettu, tuskin saa myöhemminkään. Minä sain sukulaislapsen heti kotiini, kun tuli tarve sijoitukseen. Ensin avohuoltona ja myöhemmin tehtiin huostaanottopäätös. Lähipiiri kartoitetaan yleensä heti eikä lasta turhaan sijoiteta ensin muualle.
Tässä ei ole kyse vain siitä, että saako tämä lähiomainen lapsen sijoitukseen omaan perheeseen, vaan saako huoltajuuden. Lapsi voidaan edelleen sijoittaa ns. ulkopuoliseen perheeseen, mutta jos hän saa huoltajuuden, hänen toiveita perheen suhteen pitää kuunnella.
Haluaa huoltajuuden muttei lasta luokseen. Miksi?
Haluaa lapsen luokseen, mutta ymmärtää, että hänestä riippumattomista syistä se ei välttämättä ole mahdollista. Ei ole kyse siitä että perhe ei olisi riittävän "hyvä". En voi avata asiaa enempää.
ap
Miksi sitten perhe ei olisi lapsen edun mukainen sijoituspaikka?
Mielenkiintoinen kysymys on se miksi lähisukulainen ei ole aiemmin ilmaissut olevansa halukas ottamaan lapsen luokseen. Kun lapsen huostaanottoa valmistellaan, tulee selvittää myös läheisverkosto. Tässä kohtaa läheinen olisi voinut ilmaista halunsa. Läheinen ei tällä hetkellä ole asianosainen eikä hänellä ole silloin myöskään oikeutta tulla kuulluksi sijaishuollon muutospäätöksen osalta. Lapselle haetaan joka tapauksessa edunvalvojaa, jos hänellä ei ole ketään huoltajaa tällä hetkellä. Tärkeää olisi tietää myös miksi lapsi sijoitetaan ja minkäikäinen hän on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Kyllä, lapsi on sijoitettu lyhytaikaiseen perheeseen. Ja päätös pitkäaikaisesta perheestä on tehty, mutta ei vielä lainvoimainen. Nyt kun lapsen toinenkin vanhempi yllättäen kuoli, huoltajuusasia on auki. Lähiomainen hakee huoltajuutta ja hän vastustaa sosiaalityöntekijän tekemää lapsen sijoituspäätöstä. Hyväksyy kyllä sen, että lapsi pitää sijoittaa, mutta ei pidä nyt tehtyä päätöstä lapsen edun mukaisena.
Nyt kuitenkin, VAIKKA sosiaalityöntekijä tietää, että huoltajuusasia on auki, hän kuitenkin antaa lapsen jo tutustumaan ko pitkäaikaisperheeseen. Käsitykseni mukaan lasta ei saisi antaa vielä sinne, kun asia on auki. Minun oikeustajuuni tämä ei ainakaan mene.
Lyhytaikaisesta sijoituksesta pitkäaikaiseen on tässä tilanteessa aivan järkevä ratkaisu. Lyhytaikaissijoitukset on nimenomaan lyhyitä, yleensä 1-3kk, joten lapselle täytyy löytää parempi paikka missä odotella asioiden selvittelyä. Ei tollaiset huoltajuuden hakemiset ja sen läheisverkoston kartoittamisey ole missään parissa viikossa tehty, eli kyllä sillä lapsella pitää olla vakaa paikka missä se voi olla sen aikaa että tollanen akuutti muuttuva tilanne rauhoittuu ja selviää.
No täälläpäin ainakin se mene niin, että lyhytaikaisessa perheessä lapsi on niin kauan kunnes siirtyy pitkäaikaiseen perheeseen. Voi olla jopa kaksikin vuotta, jos asia mutkistuu oikeudessa. Tämän tiedän, kun tunnen perheen, joka on ns. lyhytaikainen perhe.
ap
Niin. Niin kauan kunnes lapsi siirtyy pitkäaikaiseen perheeseen, niinkun tässä teidänkin tapauksessa on menossa. Siltikään lyhytaikaisissa ei pidetä lapsia odotuttamassa paikkaa, eikä todellakaan kahta vuotta. Jos asiat mutkistuu, lapsi odottaa siellä pitkäaikaisessa perheessä sen tilanteen selviämistä. Lyhytaikaisessa hoidetaan akuutti tilanne, ja jos koti ei ole mahdollinen niin sitten pitkäaikaiseen. Joskus saattaa mennä enemmän kuin se kolme kuukautta silloin jos on hankaluuksia löytää se pitkäaikainen paikka. Lyhytaikainen on lyhytaikainen, eikä siellä odotella huoltajuuskiistoja vaan on kriisitilanteessa oikea paikka. Tämän tiedän, koska olen työskennellyt lyhytaikaisessa sijoituksessa.
Ja taas jätetään oleelliset asiat sanomatta.
Päätökset tehdään lastensuojelussa aina siten kuin arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Jos siis kyseessä ei ole tilanne, jossa lapselle olisi mahdollisesti tarjolla sijaishuoltopaikka lähiverkostossa, on lapsen edun mukaista tietenkin päästä mahdollisimman nopealla aikataululla siirtymään pitkäaikaiseen perheeseen, jonka lapsen asioista vastaava sostt on arvioinut hänelle sopivaksi. Tuskin päätöksenteon lykkääminen olisi lapsen edun mukaista siitä syystä, että huoltajuutta hakeva ja sen mahdollisesti saava henkilö pääsisi siitä valittamaan. Sostt:llä täytyy olla perusteltu näkemys siitä miksi juuri kyseinen perhe on arvioitu sopivaksi. Jos huoltajuutta hakevalla on jokin perusteltu syy siihen, että asiaa tulee arvioida uudelleen, voi hän tuoda näkemyksensä esille ihan ilman valitusoikeuttakin. Sosiaalityöntekijöille jää tällöin vastuu arvioida asian merkitys päätöksenteon kannalta.
sossuthan ne tässsä on kuolemassa.
lapsihan päättää missä hänen on hyyvä olla sitten kun huoltaja on päätetty
niin
kaikki kuolee kun sossu vei sijaisetkaltoinkohdellut riitelijät
niin kaikki kuolee. sanoi lapsi kun sijotusta rakasteltiin, eli tapellana niin kauan kunnes huoltaja on se kuka lasta eniten rakastaa.
kaikkea hyvää teidän toimeen
Miksi tämä läheinen huoltajuutta hakee? Miksi ei ole vaan ihan tilanteen kuultuaan ilmoittanut, että on valmis lapsen sijaisvanhemmaksi?
Näin on, ei ole asemaa nyt. Mutta on kuitenkin TIETO, että huoltajuutta haetaan. Sitähän sosiaalityöntekijä ei voi tietää etukäteen, kuinka oikeus päättää huoltajuusasian. Joten hänen pitäisi ajatella lapsen etua ja rauhoittaa tilanne ja pitää lapsi aivan rauhassa lyhytaikaisessa sijaisperheessä, eikä laittaa lasta tutustumaan uuteen perheeseen tällaisessa tilanteessa.
En voi ymmärtää, jos muka toimii oikein... minusta edesvastuutonta lapsen tunne-elämällä leikkimistä.
ap