Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Älä mene tuntemattomille jäille”
03.01.2019 |
Tämä oli ohje, joka toistettiin taas eilisessä radion jääillassa. Varmasti hyvä ohje, jota noudattamalla jäihin ei tipu ja huku. Mutta jokin tuossa lauseessa muistuttaa sellaisesta laajemmasta ilmiöstä, joka jotenkin sulkee luontoa isolta osalta ihmisiä.
Onnekkaassa asemassa ovat ne, joilla on ollut sukutila meren tai järven rannalla ja esi-isien perintönä tulee tieto vaaranpaikoista. Suurin osa nykyään on joutunut muuttamaan pois juuriltaan. Toki muiden jälkiä seuraamalla voi liikkua turvallisesti muutamilla suosituilla ulkoilujärvillä, mutta muuten jäät kyllä ovat melkein aina tuntemattomia.
Onko se nyt oikeasti paras ratkaisu, että kukaan ei mene jäille ja jokaisen lähijäät pysyvätkin tuntemattomina? Ei retkeilyä, ei luistelua, ei hiihtoa. Ihmiset istuvat sisällä jumppaamassa kahvakuulilla youtube-videoiden tahtiin jos jaksavat. Eikö olisi parempi neuvoa miten heikoilla jäillä liikutaan turvallisesti ja järjestää koulutuksia miten avannosta noustaan ylös?
Eikä sekään tarkoita, että pitäisi mennä jäille silloin kun ne ovat heikoimmillaan.
Kommentit (4)
Voi sinne jäälle mennä tutustumaan naskalit kaulalla. Samalla juttelee ja kuuntelee jäätä ja ei haittaa vaikka välillä vähän poraiskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa?
Hyvä kysymys. Kai siihenkin on monia vastauksia riippuen elämäntilanteesta ja vaakakupissa olevista vaihtoehdoista. Ehkä niin, että pienen lapsen vanhemman ei pitäisi lähteä yksinään keskelle merenselkää. Mutta pitäisikö kolmen hyväkuntoisen eläkeläisen jättää väliin metsäjärven kiertäminen rantoja pitkin auringonpaisteessa, kun kaikilla on naskalit, repussa lämpimät vaihtovaatteet, heittonaru mukana ja pidetään kunnolla väliä toisiinsa?
Jotenkin tuntuu, että tänä päivänä riskien välttäminen estää jo elämistä joissakin asioissa. Onko se jäihin putoaminen (josta todennäköisesti noin varustautuneena selviää) oikeasti pahempi riski kuin se, että jokainen niistä eläkeläisistä erakoituu yksinään kotiinsa talveksi, masentuu ja alkoholisoituu?
Mä toisaalta ymmärrä pointin, mutta ymmärrän myös sen tarkoituksen. Muutaman kilometrin päässä kotoani on ranta, jossa on saari lähellä mannerta. Saaren ja mantereen välissä olevassa "salmessa" käy virtaus, ja jäät heikkenevät aikaisin keväällä ja jäätyvätkin myöhään. Parin sadan metrin päässä saaren eteläpuolella voi samaan aikaan olla sellainen teräsjää, joka kestää auton. Tuosta salmesta on useammankin kerran pelastettu ihmisiä jäistä, kun eivät ole tunteneet paikan ominaispiirteitä. Osa paikallisista on oppinut jo lukemaan jäätä sen verran hyvin, että menevät vielä moottorikelkalla yli salmesta silloin, kun itse en uskaltaisi lähteä sinne enää edes jalan tai suksilla, koska en osaa ennustaa, mistä kohtaa jää on heikko ja mistä kohtaa se kantaa.
Alue: Aihe vapaa
Onko parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa?