Lue keskustelun säännöt.
Meidän perheen erilainen arki
Miehen kanssa elimme vuosikausia siinä kuuluisassa oravanpyörässä. Varsinkin mies teki hurjasti töitä ja minä sen seurauksena hoidin töiden lisäksi kokonaan kodin. Kumpikin olimme väsyneitä, mutta silti olimme sitä mieltä että näinhän tämän kuuluukin mennä, väsymys kuuluu arkeen. Tuon kaiken keskellä saimme sitten kaksi lasta, ihania ja niin rakkaita pikkutyyppejä, mutta samaan aikaan heidän vuokseen arki muuttui astetta haastavammaksi. Kuopuksellamme on erityisiä haasteita arjessa, ei mitään vakavaa, mutta kuitenkin sellaista mikä täytyy ottaa huomioon. Nämä haasteet näkyvät osaksi myös unettomuutena, hänellä on ollut aina ongelmia nukkumisen kanssa. Viimeisen parin vuoden aikana ongelmat kasaantuivat, kärsimme miehen kanssa uniongelmista ja uupumuksesta ja luonnollisesti tämä aiheutti paljon turhia riitoja. Eräänä päivänä sitten istuimme alas ja päätimme selvittää asiat ja totesimme että kummatkin tarvitsisivat samaa asiaa, sitä kuuluisaa omaa aikaa. Siltä istumalta päätimme sitten että alamme ottamaan sitä omaa aikaa.
Mies oli perinyt aiemmin pienen kerrostaloasunnon, jota emme olleet saaneet kaupaksi joten keksimme että sitä voisi hyödyntää.
Pitkään siinä testailtiin parasta ratkaisua ja lopulta päädyttiin tähän nykyiseen. Vuoroviikoin toinen meistä asuu pikkukämpässä su-ti. Tiedän että monista tämä kuulostaa varmasti oudolta, mutta meillä se toimii. Ja uskallan väittää että ilman tätä systeemiä olisimme jo eronneet luultavasti riitaisasti.
Mielipiteitä, kysymyksiä? Saa tuomita (niin melkein kaikki lähipiirimme ihmiset tekevät) mutta haluaisin että te, jotka tunnette väsymystä perhe-elämässä, oikeasti istuisitte alas miettimään keinoja sen helpottamiseksi. Meidän ratkaisu on kieltämättä aika "raju", mutta se toimii meidän perheessämme.
Kommentit (244)
Kuulostaa tosi hyvältä, varmaan olisitte muuten eronneet. Ja lapsille sopii. Mahtava juttu! Typerä lähipiiri teillä kun tuomitsevat, ehkä kateutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se toinen lapsi ei pääse pikkuyksiöön nukkumaan vaan joutuu kaiket ajat kärsimään sairaasta sisaruksesta?
Olette todella itsekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kuopuksen ongelmiin haettu ammattiapua? Toivottavasti on. Jos ei ole, siirrätte ongelmaa eteenpäin ja kohta lumipallolla on sellainen koko ettei siinä auta edes koko viikon pois kotoa asuminen.
Kuopuksen ongelmat ovat fyysisiä. Ja luonnollisesti on käyty monilla eri lääkäreillä. Tämä oli mielestäni hieman inhottava viesti. Unettomuus johtuu kuopuksen tilanteesta, mutta emme me vain kuopuksen vuoksi asu välillä muualla. Tämä ei ole millään tavalla hänen vikansa.
APNo mutta itsehän sanoit syyksi väsymyksen ja kuopuksen uniongelmat. Miksi niihin ei ole haettu apua? Miksi ette ole kokeilleet melatoniinia. Te aikuiset saatte unta mutta entä lapsi, pitää ottaa hänetkin huomioon.
Tarkoitin sillä enemmänkin sitä että kyse ei ole mistään huonosta käytöksestä tms. Hän ei voi mitään uniongelmilleen. Ja usko pois, on haettu apua ja sitä on myös saatu. Valitettavasti ei vaan vielä sellaista apua joka tehoaisi täydellisesti.
APSelityksiä selityksen perään, lopulta puhuu itsensä pussiin.
Mikä sinä olet vaatimaan selityksiä ap:lta, miksi jankkaat?! Kysyn vaan. Jos ap on kokenut hyväksi ratkaisuksi toisen asunnon käytön lepäämiseen 2pv/viikossa, niin mikä olikaan se ongelma? Siis muu kuin sinun kateus.
AP kirjoittaa aloituksessaan:
"Kuopuksellamme on erityisiä haasteita arjessa, ei mitään vakavaa..."
Kyllä minusta on melko vakavaa, että täytyy järkätä erillinen kämppä nukkumista varten!
En ihmettele yhtään, jos suku ja tuttavat eivät ihan jaksa käsittää teidän "pikku järjestelyä".
Suku voisi ymmärtää paremmin, jos teillä olisi oikeita ongelmia.
Onko teillä avoin liitto, jonka haluatte salata suvulta ja ystäviltä?
Mitä sä salailet? Järkyttävää, että piilotat jonku tällaisen salaisuuden ja selittelet ne kuopuksen uniongelmilla.
Voi lapsiriepuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kuopuksen ongelmiin haettu ammattiapua? Toivottavasti on. Jos ei ole, siirrätte ongelmaa eteenpäin ja kohta lumipallolla on sellainen koko ettei siinä auta edes koko viikon pois kotoa asuminen.
Kuopuksen ongelmat ovat fyysisiä. Ja luonnollisesti on käyty monilla eri lääkäreillä. Tämä oli mielestäni hieman inhottava viesti. Unettomuus johtuu kuopuksen tilanteesta, mutta emme me vain kuopuksen vuoksi asu välillä muualla. Tämä ei ole millään tavalla hänen vikansa.
APNo mutta itsehän sanoit syyksi väsymyksen ja kuopuksen uniongelmat. Miksi niihin ei ole haettu apua? Miksi ette ole kokeilleet melatoniinia. Te aikuiset saatte unta mutta entä lapsi, pitää ottaa hänetkin huomioon.
Tarkoitin sillä enemmänkin sitä että kyse ei ole mistään huonosta käytöksestä tms. Hän ei voi mitään uniongelmilleen. Ja usko pois, on haettu apua ja sitä on myös saatu. Valitettavasti ei vaan vielä sellaista apua joka tehoaisi täydellisesti.
APSelityksiä selityksen perään, lopulta puhuu itsensä pussiin.
Mikä sinä olet vaatimaan selityksiä ap:lta, miksi jankkaat?! Kysyn vaan. Jos ap on kokenut hyväksi ratkaisuksi toisen asunnon käytön lepäämiseen 2pv/viikossa, niin mikä olikaan se ongelma? Siis muu kuin sinun kateus.
Itsehän tuo täällä asiaansa selostaa niin kai siitä voi lisääkin kysyä?
Ymmärrätkö, ettei kateuskortin käyttö sovi tähän? Tuolla on sentään vaikeasti sairas lapsi. Normaalit vanhemmat on tyytyväisiä, kun on terveet lapset, vaikka muuten ois asiat miten.
Että ei tuota tilannetta voi kadehtia.
EriK
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateelliset av mammat alapeukuttaa.
He kun ei A. uskalla jättää miestä lasten kanssa kotiin ja olla itse pari pv pois, koska mies ei kuitenkaan osaa hoitaa just niin kuin av mamma tahtoo. Ja B. ei uskalla antaa miehen olla yksin koska se menee ja pettää...
Hyvä ap, aivan loistava ratkaisu teille.
Lapset tuskin tuosta kärsivät yhtään sen enempää kuin jos vanhemmat olisi reissutöissä.
Huh huh, inhottavaa luettavaa täällä. Kylläpä tuntemattomat ovat kärkkäitä arvostelemaan ja tuomitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin täytyy pitää huoli omasta jaksamisestaan että voi huolehtia toisista. Oma mies harrastaa syksyt niin uutterasti että ei oo välillä edes sitä yhtä kokonaista päivää kotona lapsensa kanssa. Muutoinkin joutuu työn puolesta vielä matkustamaan paljon. Eipä oo kukaan käynyt ihmettelemässä miten erityislapsen kanssa pärjään. Jos olisi tuollainen asunto käytössä niin oisin miehen harrastusviikonloppujen jälkeen käynyt itsekin rentoutumassa omissa oloissani. Äijä vielä kehtaa murjottaa kun nyt on omassa työssä ollut muutama työmatka parin kuukauden sisällä kun hankaloittaa niin kovasti hänen elämäänsä.
Ja kyllä, jopa eroakin olen miettinyt ihan siksi että saisin välillä nukkua hyvin ja olla passaamatta ketään. Mutta pelkään että lapsi jäisi ihan heitteille isäviikolla. Mies kun ei ole juuri sitä arkea näkemässä niin kuvittelee ettei tartte huolenpitoa yhtään, yksin saisi olla kotona pitkät iltapäivät ja alkuillat aina. On nyt näiden vähien reissujen aikaan todettu.
Mutta ei ole paikkaa johon mennä edes muutamaksi tunniksi viikossa yksin olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kuopuksen ongelmiin haettu ammattiapua? Toivottavasti on. Jos ei ole, siirrätte ongelmaa eteenpäin ja kohta lumipallolla on sellainen koko ettei siinä auta edes koko viikon pois kotoa asuminen.
Kuopuksen ongelmat ovat fyysisiä. Ja luonnollisesti on käyty monilla eri lääkäreillä. Tämä oli mielestäni hieman inhottava viesti. Unettomuus johtuu kuopuksen tilanteesta, mutta emme me vain kuopuksen vuoksi asu välillä muualla. Tämä ei ole millään tavalla hänen vikansa.
APNo mutta itsehän sanoit syyksi väsymyksen ja kuopuksen uniongelmat. Miksi niihin ei ole haettu apua? Miksi ette ole kokeilleet melatoniinia. Te aikuiset saatte unta mutta entä lapsi, pitää ottaa hänetkin huomioon.
Tarkoitin sillä enemmänkin sitä että kyse ei ole mistään huonosta käytöksestä tms. Hän ei voi mitään uniongelmilleen. Ja usko pois, on haettu apua ja sitä on myös saatu. Valitettavasti ei vaan vielä sellaista apua joka tehoaisi täydellisesti.
APSelityksiä selityksen perään, lopulta puhuu itsensä pussiin.
Mikä sinä olet vaatimaan selityksiä ap:lta, miksi jankkaat?! Kysyn vaan. Jos ap on kokenut hyväksi ratkaisuksi toisen asunnon käytön lepäämiseen 2pv/viikossa, niin mikä olikaan se ongelma? Siis muu kuin sinun kateus.
Sinun ap on provo, joten saa provosoida. Tiedän tämän. Kateutta ei ole, valitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsynyt kuin mikä kirjoitti:
Ensin täytyy pitää huoli omasta jaksamisestaan että voi huolehtia toisista. Oma mies harrastaa syksyt niin uutterasti että ei oo välillä edes sitä yhtä kokonaista päivää kotona lapsensa kanssa. Muutoinkin joutuu työn puolesta vielä matkustamaan paljon. Eipä oo kukaan käynyt ihmettelemässä miten erityislapsen kanssa pärjään. Jos olisi tuollainen asunto käytössä niin oisin miehen harrastusviikonloppujen jälkeen käynyt itsekin rentoutumassa omissa oloissani. Äijä vielä kehtaa murjottaa kun nyt on omassa työssä ollut muutama työmatka parin kuukauden sisällä kun hankaloittaa niin kovasti hänen elämäänsä.
Ja kyllä, jopa eroakin olen miettinyt ihan siksi että saisin välillä nukkua hyvin ja olla passaamatta ketään. Mutta pelkään että lapsi jäisi ihan heitteille isäviikolla. Mies kun ei ole juuri sitä arkea näkemässä niin kuvittelee ettei tartte huolenpitoa yhtään, yksin saisi olla kotona pitkät iltapäivät ja alkuillat aina. On nyt näiden vähien reissujen aikaan todettu.
Mutta ei ole paikkaa johon mennä edes muutamaksi tunniksi viikossa yksin olemaan.
Hommaa lapselle / lapsille viikonloppuna hoitaja kotiin ja mee hotelliin nukkumaan.
Viikonloppuna halvat hotelliyöt
Lopeta passaaminen ja muista einekset.
Erohan ei sun ongelmaa ratkaise, joten ota vähän rennommin.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa elimme vuosikausia siinä kuuluisassa oravanpyörässä. Varsinkin mies teki hurjasti töitä ja minä sen seurauksena hoidin töiden lisäksi kokonaan kodin. Kumpikin olimme väsyneitä, mutta silti olimme sitä mieltä että näinhän tämän kuuluukin mennä, väsymys kuuluu arkeen. Tuon kaiken keskellä saimme sitten kaksi lasta, ihania ja niin rakkaita pikkutyyppejä, mutta samaan aikaan heidän vuokseen arki muuttui astetta haastavammaksi. Kuopuksellamme on erityisiä haasteita arjessa, ei mitään vakavaa, mutta kuitenkin sellaista mikä täytyy ottaa huomioon. Nämä haasteet näkyvät osaksi myös unettomuutena, hänellä on ollut aina ongelmia nukkumisen kanssa. Viimeisen parin vuoden aikana ongelmat kasaantuivat, kärsimme miehen kanssa uniongelmista ja uupumuksesta ja luonnollisesti tämä aiheutti paljon turhia riitoja. Eräänä päivänä sitten istuimme alas ja päätimme selvittää asiat ja totesimme että kummatkin tarvitsisivat samaa asiaa, sitä kuuluisaa omaa aikaa. Siltä istumalta päätimme sitten että alamme ottamaan sitä omaa aikaa.
Mies oli perinyt aiemmin pienen kerrostaloasunnon, jota emme olleet saaneet kaupaksi joten keksimme että sitä voisi hyödyntää.
Pitkään siinä testailtiin parasta ratkaisua ja lopulta päädyttiin tähän nykyiseen. Vuoroviikoin toinen meistä asuu pikkukämpässä su-ti. Tiedän että monista tämä kuulostaa varmasti oudolta, mutta meillä se toimii. Ja uskallan väittää että ilman tätä systeemiä olisimme jo eronneet luultavasti riitaisasti.Mielipiteitä, kysymyksiä? Saa tuomita (niin melkein kaikki lähipiirimme ihmiset tekevät) mutta haluaisin että te, jotka tunnette väsymystä perhe-elämässä, oikeasti istuisitte alas miettimään keinoja sen helpottamiseksi. Meidän ratkaisu on kieltämättä aika "raju", mutta se toimii meidän perheessämme.
Tää on mun haave. Ja mitä oon puhunut muiden perheellisten kanssa niin muidenkin ois ihana joskus olla ittekseen, juuri tällai arkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi iltaa pois kotoa, ja jotkut ajattelevat lapsen hylkäystä? Millä ehdoin?
Ihan mahtava juttu, jos tähän on päädytty.
Ei muuta kuin hattua ja onnea tulevaan.
Uskooko joku, että tarina on tosi? Ehkä ei, mutta on kiva haaveilla tuommoisesta ja olla uskovinaan.
Liian ruusuista, ja herättää kysymyksiä. Miten on mahdollista ettei saa kämppää myytyä? Entä vuokralle? Aika harva jättää sievoisen tulonlähteen ottamatta. Entä eikö kumpikaan osapuoli ala epäillä mitään? Etsiä kämpästä vieraan merkkejä. Entä kun vuorottelurytmi sekoaa syystä tai toisesta, vaikka nyt lasten sairastelun takia. Jne.
Sitäpaitsi teksti on tutun aloittajan taattua tyyliä. Luultavasti kyseessä on toimittaja, ehkäpä sivuston palkkaama. Koko stoori lähtee ja etenee liian loogisesti ollakseen uskottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monta kertaa jo ilmoitettu, että provo. Haavekuva, mutta asiat on ihan toisin oikeasti. Ideana ihan hyvä ja jos kaksi asuntoa, kyllä jokainen sen ymmärtää käyttää hyväkseen. Tässä nyt vaan mentiin liian pitkälle, turha jatkaa enää ja viihdyttää kirjoittajan päivää enempää.
Niin, ihan uskomaton tarina, että joku pariskunta todella paitsi pyrkisi ratkaisuihin, myös onnistuisi toteuttamaan niitä! Ei jatkoon.
Erotarinoita petttämisellä mieluummin!
Vierailija kirjoitti:
Miten kestät olla lapsista erossa?
No sehän on vain kaksi yötä joka toinen viikko...
Tää sama oli Sex and the City 2 leffassa Carriella ja Bigillä.
Siis tuo aika on niin lyhyt että homma ok.
Me selvittiin ja nuorin 15v.
Toisella lapsella kehitysvamma ja toinen terve mutta kokeillut vähän kaikkea.
En ikinä enää hoideta lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Uskooko joku, että tarina on tosi? Ehkä ei, mutta on kiva haaveilla tuommoisesta ja olla uskovinaan.
Liian ruusuista, ja herättää kysymyksiä. Miten on mahdollista ettei saa kämppää myytyä? Entä vuokralle? Aika harva jättää sievoisen tulonlähteen ottamatta. Entä eikö kumpikaan osapuoli ala epäillä mitään? Etsiä kämpästä vieraan merkkejä. Entä kun vuorottelurytmi sekoaa syystä tai toisesta, vaikka nyt lasten sairastelun takia. Jne.
Sitäpaitsi teksti on tutun aloittajan taattua tyyliä. Luultavasti kyseessä on toimittaja, ehkäpä sivuston palkkaama. Koko stoori lähtee ja etenee liian loogisesti ollakseen uskottava.
Ei nyt sentään toimittaja, vaikka aloittajan tiedänkin. Egonsa nousee mitä enemmän tykkääjiä. Näitä aloituksia riittää eri stooreina.
Jos me oltaisiin tajuttu ajoissa tehdä joku vastaava ratkaisu olisi nyt ydinperhe koossa eikä avioero ja kaksi kämppää jossa lapset joutuvat hyppäämään.