Lue keskustelun säännöt.
Surettaa. Hyvän ystäväni mies epäilee isyyttään, koska vauva on" tumma". Koetin kertoa omasta lapsestani, jolla oli vauvana
02.01.2019 |
Sellainen ns " Oliivi-iho (tyyliä Jennifer Lopez ) vaikka ollaan molemmat mieheni kanssa kalkkilaiva kapteeneja, noin viiden kuukauden iässä tämä tummuus alkoi haihtua.
Mutta ei ! Ystäväni mies on sitä mieltä, että lapsi on liian tumma ja kaiken lisäksi kalju vaikka heidän suvussaan syntyy tuuheatukkaisia vauveleita. Tuntuu hirveltä, kun näkee rakkaan ystävän kärsivän ja äitiyden onnen vaihtuneen alakuloon. Ei halua suostua isyystestiin, kokee sen loukkavana "Niinkuin mä olisin joku koko kylän patja, joka ei ei tiedä kuka isä on !"
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trine kirjoitti:
Parisuhteessa (lähtökohtaisesti) luotetaan toisen sanaan.
Jos miehesi piilottelee puhelintaan ja hänellä alkaa ilmetä kummallisia selittämättömiä menoja, niin ihanko oikeasti luotat siihen, että mies ei petä, kun mies sanoo, ettei petä?
Samalla tavalla miehellä heräävät epäilykset, jos vauva poikkeaa voimakkaasti ulkonäöltään hänestä itsestään eikä vauvan äiti suostu sopuisasti testiin.
Jos oma vauvani olisi selvästi poikkeava ulkonäöltään ja eikä äiti suostuisi testiin, niin kyllä minä pitäisin lähes varmana sitä, että vaimoni on pettänyt. Siinä ei paljon lähtökohtainen luottamus paina, kun tosiasiat kertovat vastaan.
Ja mitä tekisit tilanteessa, jossa äiti suostuisi testiin, lapsi todettaisiin sinun lapseksesi "tosiasoistasi" huolimatta, koska ne olivatkin vain epäluuloisen mielesi tuotteita, ei faktoja?
Miksi minun pitäisi jotain tehdä? Terve epäily kuuluu kohtuudessa pitkään parisuhteeseen. Jos vaimoni epäilee minua pettämisestä, avaan hänelle kaikki sähköpostini, someni, puhelimeni ja niin edes päin, jotta hän pääsee käsiksi faktoihin.
Ei se ole minulle loukkaus, että minua epäillään pettäjäksi. Pettäminen kuuluu ihmisluonteeseen, joten pitkässä suhteessa sen epäily on pelkästään tervettä. Tärkeintä on suhtautua epäilyihin asiallisesti ja auttaa epäilevää hälventämään epäilyksensä.
No ei ole tervettä. Vaimosi voi pyytää sinulta joka kerran selvitystä, kun tulet töistä viisi minuuttia normaalia myöhemmin tai pyytää kassakuitin nähtäväksi, jos kauppareissulla menee pitkään. Sehän on tärkeintä, että vaimon epäilyt hälvenevät, vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä alan vähitellen ymmärtää, miten miehillä on varaa pitää ulkonäköä ensisijaisena parinvalintakriteerinä. Tietysti, kun kaikki vastuu muista valinnoista ulkoistetaan muille. Nytkin valitetaan kovaan ääneen, että kuinka kohtuutonta on keskustella itse sen kumppanin kanssa etukäteen ja valita fiksu, reilu ja realistinen puoliso sen lapsellisen erouhkailijan sijaan. Jos ette halua kumppania jolla on leffoista ja Harlekiineista reväisty yltiönaiivi vaatimus sokeasta luottamuksesta, niin herranisä älkää menkö sellaisen kanssa yhteen älkääkä varsinkaan tehkö sellaisen kanssa lapsia. Vaikka sillä olisi naapuruston isoimmat tissit. Ei ole valtion tehtävä kustantaa teidän parinvalintatörttöilyjänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isyystestejä vaativat eivät muista, että parisuhteen perusta on luottamus. Kun luottamusta ei ole, ei ole enää parisuhdettakaan. Jos mies epäilisi, että ei ole lastemme isä, niin en minäkään voisi luottaa mieheen. Se olisi heihei miehen saunailloille ja kalastusmatkoille kavereiden kanssa, mies saisi pysyä perheen seurassa kaiken vapaa-aikansa.
Avioehtoon vertaavat taas unohtavat, että ihan jokainen avioliitto päättyy, siis ihan jokainen. Avioehto on sitä tilannetta varten.
Pystyisitköhän sinä miehen kalareissuista ja saunailloista yksin määräämään?
Lähtisin mukaan. Jos mies ei minua haluaisi sinne, niin sehän olisi vain merkki siitä, että siellä tapahtuu jotain arveluttavaa. Jos mies silti lähtisi, mikä estäisi minua muuttamasta sillä aikaa pois? Miksi minä haluaisin olla parisuhteessa miehen kanssa, johon en voi luottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mitään epäilystä pettämisestä ei ole koskaan ollut, niin pidän kyllä vainoharhaisena miestä, joka yhtäkkiä alkaisi isyystestiä vaatimaan.
Voi herran jestas, kuinka naiivi olet. Minä liikun työni vuoksi niin sanottujen parempien ihmisten piireissä, joilla on ulospäin hyvin vakiintuneet ja konservatiiviset perhekuviot, mutta porukka nai sujuvasti ristiin. Siitä ei vain puhuta, kukaan ei puhu.
Ei kannata luulla, että jos puoliso vaikuttaa uskolliselta, niin hän myös on uskollinen.
Aina kannattaa kohtuudella epäillä puolisoa pettämisestä, aina! Pettäminen on ominainen osa ihmiseläimen lajityypillistä käytöstä, joten täytyy olla yksinkertaisesti tyhmä, jos ei puolisoaan koskaan epäile.
Näinpä. Tai minä en pidä sitä edes varsinaisena epäilemisenä vaan tosiasioiden tunnustamisena. Tutkimusten mukaan liki puolet ihmisistä pettää, ja aivan varmasti joukossa on paljon niitäkin joiden puoliso luulee vakaasti elävänsä rakastavassa ja uskollisessa suhteessa. Veikkaisin, että itseasiassa suurin osa. On pelkästään typerää ja ylimielistä kuvitella olevansa jotenkin näiden muiden petettyjen yläpuolella, ellei sitten oikeasti omaa meedion kykyjä.
Ehkä noin sadannen kerran: on aivan eri asia syyttää puolisoa pettämisestä tai valehtelemisesta omista lapsista, siis MOLEMPIEN lapsista. Se on todella raskas ja iso syytös.
Yritin jo eilen kysyä, mutta viestini juuttui ylläpitoon saa nähdä kuinka käy.
Te, jotka väitätte, että epäluuloisuus on luonnollista, miten olisi, jos naapurustostanne tapahtuisi m urha ja puolisonne alkaisi epäilemään, että sinä olet m urhaaja? Ymmärtäisittekö, että tälläinen epäilys ihan helposti voi herätä, sinähän tunsit uhrin, et ollut kotona ja kuka sen tietää, mitä olit tekemässä?
Hyvillä mielin ja asiallisesti alkaisit keräämään todistelistaa, ettet tehnyt tekoa. Kun jokuhan sen teki, yhtä hyvinhän se olisit voinut olla sinä. Et ainakaan loukkaantuisi.
Syyte, että väittää lapsen isäksi jotakuta muuta kuin oikeasti on, on minusta tätä luokkaa. Että ainakin oman miehen olisi testien jälkeen turhaa tulla lässyttämään Englantilaisista tilastoista tai muusta peestä saatika "luonnollisista epäilyistään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, ettei osa naisista ymmärrä, miten tärkeää on tietää, onko lapsi oma.
Miksi epäilet? Kuvitteletko suhteen jatkuvan kuin ei mitään olisi tapahtunut epäilyn jälkeen? Outoa kuinka miehillä on vaikea ymmärtää.
Toki voisin itse suostua tekemään isyystestiä mutta luottamusta on jo siinä vaiheessa rikottu eikä se koskaan palaudu ennalleen. Jos mieheni olisi noin epäluuloinen omasta isyydestään, tarkoittaa se myös ettei hänellä ole minuun päin luottamusta. Se suhde olisi siinä.
Parisuhteen pitää perustua rehellisyydelle. Miksi on tärkeämpää miehen uskoa naisen vakuutteluja kuin molemminpuolinen varmuus isyydestä? Kyseessä on niin suuri asia elämässä, että miehellä on suuri intressi edetä faktapohjalta. Ei kai kukaan osta käytettyä autoakaan ilman tositteita ja dokumentteja.
Varmuus syntyy luottamuksesta. Siihen ei testejä tarvita.
Luottamus syntyy näytöstä, ja näyttö todisteista.
Olen ollut parisuhteessa tuolla lailla ajattelevan miehen kanssa. Voin vakuuttaa, että sitä luottamukseen vaadittavaa näyttöä ei voi joillekin antaa, vaikka kuljettaisiin 24/7/365 käsi kädessä ja viettäisi yönsä ilman puhelinta patteriin kahlittuna. Ajatusrikoksia näin ei kuitenkaan voida ehkäistä, joten niistä saadaan sitten joka tapauksissa aihetta epäilyille ja syytöksille, ja epäilyhän on tietenkin sama kuin näyttö ja todisteet.
Luojan kiitos ei tullut lapsia, niin pääsi ihan kokonaan eroon. Geenitestithän olisi varmasti tehty, joten en olisi voinut edes väittää ettei lapsi ole hänen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isyystestejä vaativat eivät muista, että parisuhteen perusta on luottamus. Kun luottamusta ei ole, ei ole enää parisuhdettakaan. Jos mies epäilisi, että ei ole lastemme isä, niin en minäkään voisi luottaa mieheen. Se olisi heihei miehen saunailloille ja kalastusmatkoille kavereiden kanssa, mies saisi pysyä perheen seurassa kaiken vapaa-aikansa.
Avioehtoon vertaavat taas unohtavat, että ihan jokainen avioliitto päättyy, siis ihan jokainen. Avioehto on sitä tilannetta varten.
Pystyisitköhän sinä miehen kalareissuista ja saunailloista yksin määräämään?
Lähtisin mukaan. Jos mies ei minua haluaisi sinne, niin sehän olisi vain merkki siitä, että siellä tapahtuu jotain arveluttavaa. Jos mies silti lähtisi, mikä estäisi minua muuttamasta sillä aikaa pois? Miksi minä haluaisin olla parisuhteessa miehen kanssa, johon en voi luottaa?
Et kyllä varmasti lähtisi miesten saunailtaan tai viikon kalareissulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on todella raskas ja iso syytös.
Eikä ole. Minua on epäilty pettämisestä. Asia selvitettiin rauhallisesti ja rakentavasti, kaikki avattiin ja epäilys häipyi.
Se on sitten eri asia, jos epäluuloisuudesta tulee pysyvää ja mustasukkaisuus alkaa rajoittaa elämää. Sen sijaan ajoittainen mustasukkaisuus ja epäluulo ovat tunteita kaikkien muiden tunteiden joukossa.
Ei pitkää parisuhdetta voi elää niin, ettei salli puolisolle hänen tunteitaan. Jos puoliso joskus epäilee pettämisestä, niin silloin puolisoa voi auttaa avaamalla elämänsä sen sijaan että rupeaa raivoamaan ja ottaa itseensä.
Itseensä ottaminen näissä tilanteissa on yksinkertaisesti kypsymätöntä ja epäaikuistamaista käytöstä, yhdenlaista teinimaailmaa, jossa ihanteilla korvataan elämän reaaliteetit.
Vierailija kirjoitti:
Vastasyntyneet on yleensä isänsä näköisiä. Minkälaiset kasvonpiirteet lapsella on?
Eikä näytä. Aivan tuuria kumman piirteitä on enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pöljä mies. Kaksi kalkkilaivan kapteenia ei automaattisesti saa yhtä kalpeaa vauvaa ja hiuksetkin voi periytyä äidin suvusta, jos siellä syntyy vähähiuksisempia vauvoja. Mulla on 5 lasta ja heistä 1 on tummempi kuin sisaruksensa. Oliivi-iho ja tummanruskeat hiukset kuten mun papalla ja papan sisaruksilla. Eikä mun isäkään mikään blondi ole eli sieltä puolelta on nämä tummemmat geenit tulleet. Kaikilla on kuitenkin myös isänsä kasvonpiirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isyystestejä vaativat eivät muista, että parisuhteen perusta on luottamus. Kun luottamusta ei ole, ei ole enää parisuhdettakaan. Jos mies epäilisi, että ei ole lastemme isä, niin en minäkään voisi luottaa mieheen. Se olisi heihei miehen saunailloille ja kalastusmatkoille kavereiden kanssa, mies saisi pysyä perheen seurassa kaiken vapaa-aikansa.
Avioehtoon vertaavat taas unohtavat, että ihan jokainen avioliitto päättyy, siis ihan jokainen. Avioehto on sitä tilannetta varten.
Pystyisitköhän sinä miehen kalareissuista ja saunailloista yksin määräämään?
Lähtisin mukaan. Jos mies ei minua haluaisi sinne, niin sehän olisi vain merkki siitä, että siellä tapahtuu jotain arveluttavaa. Jos mies silti lähtisi, mikä estäisi minua muuttamasta sillä aikaa pois? Miksi minä haluaisin olla parisuhteessa miehen kanssa, johon en voi luottaa?
On asioita, joihin ei naisia tarvita, juuri saunaillat ja kalareissut ovat sellaisia. Jos olet tunkemassa sellaiselle uhkaan puolenkymmenen äijän porukkaan ja sinua ei oteta mukaan ja sen vuoksi muutat pois, niin suurimman osan miehiä mielestä saat muuttaakin. Ei parisuhteessakin kaikkia tarvitse tehdä yhdessä vai oletko kateellinen miehelle hänen kavereistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isyystestejä vaativat eivät muista, että parisuhteen perusta on luottamus. Kun luottamusta ei ole, ei ole enää parisuhdettakaan. Jos mies epäilisi, että ei ole lastemme isä, niin en minäkään voisi luottaa mieheen. Se olisi heihei miehen saunailloille ja kalastusmatkoille kavereiden kanssa, mies saisi pysyä perheen seurassa kaiken vapaa-aikansa.
Avioehtoon vertaavat taas unohtavat, että ihan jokainen avioliitto päättyy, siis ihan jokainen. Avioehto on sitä tilannetta varten.
Pystyisitköhän sinä miehen kalareissuista ja saunailloista yksin määräämään?
Lähtisin mukaan. Jos mies ei minua haluaisi sinne, niin sehän olisi vain merkki siitä, että siellä tapahtuu jotain arveluttavaa. Jos mies silti lähtisi, mikä estäisi minua muuttamasta sillä aikaa pois? Miksi minä haluaisin olla parisuhteessa miehen kanssa, johon en voi luottaa?
On asioita, joihin ei naisia tarvita, juuri saunaillat ja kalareissut ovat sellaisia. Jos olet tunkemassa sellaiselle uhkaan puolenkymmenen äijän porukkaan ja sinua ei oteta mukaan ja sen vuoksi muutat pois, niin suurimman osan miehiä mielestä saat muuttaakin. Ei parisuhteessakin kaikkia tarvitse tehdä yhdessä vai oletko kateellinen miehelle hänen kavereistaan?
Enhän minä voi luottaa miehen sanaan, onko siellä mukana muita naisia. Kyse on edelleen siitä luottamuksesta, jos toisella ei ole sitä minua kohtaan, ei minullakaan ole sitä toista kohtaan. Jos ei ole luottamusta, ei ole parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isyystestejä vaativat eivät muista, että parisuhteen perusta on luottamus. Kun luottamusta ei ole, ei ole enää parisuhdettakaan. Jos mies epäilisi, että ei ole lastemme isä, niin en minäkään voisi luottaa mieheen. Se olisi heihei miehen saunailloille ja kalastusmatkoille kavereiden kanssa, mies saisi pysyä perheen seurassa kaiken vapaa-aikansa.
Avioehtoon vertaavat taas unohtavat, että ihan jokainen avioliitto päättyy, siis ihan jokainen. Avioehto on sitä tilannetta varten.
Pystyisitköhän sinä miehen kalareissuista ja saunailloista yksin määräämään?
Lähtisin mukaan. Jos mies ei minua haluaisi sinne, niin sehän olisi vain merkki siitä, että siellä tapahtuu jotain arveluttavaa. Jos mies silti lähtisi, mikä estäisi minua muuttamasta sillä aikaa pois? Miksi minä haluaisin olla parisuhteessa miehen kanssa, johon en voi luottaa?
Et kyllä varmasti lähtisi miesten saunailtaan tai viikon kalareissulle.
Totta kai lähtisin tai tekisin ainakin pistotarkastuksia käymällä paikalla. Jos mies ei halua minua mukaan, on hänellä jotain salattavaa. Jos olisin vaikka sairaana, mies voi pitää puehlinta koko ajan auki, jotta kuulen, mitä siellä tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän myös miestä, mieshän ei voi ikinä olla täysin varma isyydestään ilman testiä. Ellei lapsi sitten ole täysin isänsä näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mitään epäilystä pettämisestä ei ole koskaan ollut, niin pidän kyllä vainoharhaisena miestä, joka yhtäkkiä alkaisi isyystestiä vaatimaan.
Voi herran jestas, kuinka naiivi olet. Minä liikun työni vuoksi niin sanottujen parempien ihmisten piireissä, joilla on ulospäin hyvin vakiintuneet ja konservatiiviset perhekuviot, mutta porukka nai sujuvasti ristiin. Siitä ei vain puhuta, kukaan ei puhu.
Ei kannata luulla, että jos puoliso vaikuttaa uskolliselta, niin hän myös on uskollinen.
Aina kannattaa kohtuudella epäillä puolisoa pettämisestä, aina! Pettäminen on ominainen osa ihmiseläimen lajityypillistä käytöstä, joten täytyy olla yksinkertaisesti tyhmä, jos ei puolisoaan koskaan epäile.
No ei todellakaan tarvitse olla tyhmä, jos ei puolioaan tarvitse koskaan epäillä pettämisestä.
On varmasti paljon pareja joiden ei tarvitse epäillä toistensa uskollisuutta.
Aina ei todellakaan tarvitse epäillä kumppania pettämisestä . Jos aina on pakko epäillä, taitaa olla parempi pysyä ilman vakisuhdetta. Mikään ei syö suhdetta niin kuin jatkuva epäily( ja syyttäminen.)
Kyllä avioliiton pitäisi perustua nimenomaan luottamukseen. Jos ei luottamusta ole, liiton voi lopettaa.
Ja huom! Ehkä näiden ihmisten, joiden mielestä on aina syytä epäillä kumppania, kannattaa kertoa tästä toiselle osapuolelle jo kun seurustelu alkaa, siis että aina epäilee. Ja sanoa heti, että jos lasta aletaan hankkia, hän tulee vaatimaan isyystestin.
Näin.
Jos itse olisin nuorena ja kokemattomana tajunnut, mihin pskaan astuin kun ryhdyn parisuhteeseen tuollaisen kaikkea epäilevän miehen kanssa, olisin välttynyt paljolta mielipahalta. Vain toinen saman kokenut voi tajuta, millaista on elää jatkuvan epäilyksen alla. Ihan kaikki pitää todistaa, eivätkä mitkään todisteet koskaan riitä. Elämä on yhtä helvettiä tuollaisen sairaalloisen mustasukkaisen ja epäluuloisen ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos testin haluaa, silloin on lähtökohtainen ajatus, että puoliso VOI olla niin petollinen, että kusettaa tässä asiassa.
Miksi noin ei kannattaisi ajatella? Lähes kaikki pettäneet selittävät viimeiseen saakka tekoaan puhtaaksi.
Miksi vaimon sanaan kannattaisi luottaa?
Tämä on vähän sama kuin puhelimen ratsaus. Jos tuntuu vahvasti siltä, että mies pettää, mutta mies vakuuttaa syyttömyyttään, niin aika usein se totuus sitten kuitenkin sieltä puhelimesta löytyy.
Pettämistapauksista melkein kaikki ovat sellaisia, että pettäjä yrittää ksettaa loppuun saakka.
Saako miehen puhelimen ratsata vain, jos tuntuu vahvasti siltä, että mies pettää? Ei muuten?
Isyystestiä vaativasta miehestä siis tuntuu vahvasti siltä, että nainen pettää. En jatkaisi sellaisen miehen kanssa, joka epäilee minua perusteetta, ihan vahvasti on sitä mieltä että ksetan häntä, vaikka mitään aihetta epäilyille ei olisi. Sellainen mies keksii "syitä" epäilylleen jatkossasin.
Edelleen lapselle voi ostaa syntymälahjaksi 23&me testin. Sillähän ei varsinaisesti selvitetä isyyttä vaan kaikkea jännää lapsen perimästä. Isyys vaan varmistuu samalla jos on myös itse tehnyt testin ja katsoo onko lapsen kromosomisto puoliksi sama kuin itsellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin päästäisiin, kun synnytyksen jälkeen olisi käytäntö ottaa dna näyte syntyneeltä lapselta ja oletetulta/nimetyltä isältä.
Ei enää tarvitsisi vääntää tästä asiasta, kun testattaisiin automaattisesti heti synnytyslaitoksella.
Miksi ihmeessä verovaroista pitäis maksaa täysin turhia testejä? Suurin osa isistä on ihan oikeasti lastensa isiä. Vain hyvin pieni osa miehistä ei ole. Miksi siis verovaroja pitäis tuhlata tämän takia? Kun jo nyt miehillä on oikeus vaatia testejä ja nostaa isyyskanne jos epäilevät isyyttään. Jo nyt valtion pakollisiin menoihin otetaan velkaa ja sitä pitäis nostaa vielä vähän lisää, koska aikuiset ihmiset ei osaa hoitaa asioitaan. Heitä pitää valtion toimesta holhota vielä vähän lisää.
Ihan juuro siksi, että naiset vetävät järjettömät kilarit, jos mies haluaa teettää isyystestin. Ja sitten itketään ja motkotetaan, että eikö toinen luota ja siinähän on sitten parisuhde aikalailla mennyttä. Eli jos mies haluaa pitää parisuhteen, ei isyystestiä kannata lähteä edes ehdottamaan. Aivan uskomatonta toimintaa taas naisilta. Loukkaannutaan, jos testi halutaan tehdä, mutta ei sekään kelpaa, että testi olisi aina pakollinen. Jos minä ikimaailmassa haluaisin lapsia niin teettäisin isyystestin ihan vain luottamuksen hengessä, miksi en teettäisi, jos en olisi miestäni pettänyt? Luulisi olevan itsestäänselvää.
Miksi muiden pitää maksaa tämä joidenkin miesten epäily? Miksei miehet maksa sitä itse? Miksi kaikki pitää tehdä valmiiksi näille miehille? Miksei nämä miehet sovi jo ennen lapsen alulle pistämistä, että ne testit sitten tehdään? Aika uskomatonta toimintaa miehiltä, aina pitäis olla muiden lompakolla. Omasta elämästä ei uskalleta ottaa vastuuta.
Tämä! Ja tätä olen jokaisessa aiheesta käydyssä keskustelussa kysynyt, mutta jostain syystä sitä vastausta ei vaan löydy. Miksi, oi miksi ei voi jo seurusteluaikana, ennen ehkäisystä luopumista puhua omista toiveista ja odotuksista? Jos isyystesti on tärkeä, niin kerro se sille kumppanille etukäteen. Jos tämä on hänelle kynnyskysymys, niin te ette selvästi sopineet toisillenne ja kummankin kannattaa etsiä sopivampi puoliso. Ei siinä sen kummempaa.
-Nainen, joka suostui isyystestiin mutta vastustaa silti niiden pakollisuutta
Minusta isyystestin luulisi olevan itsestäänselvää, jos nainen antaa miehelleen mitään arvoa. En edes tiedä ketään pariskuntaa, joka ei olisi testiä teettänyt eikä siksi, että mies olisi epäillyt naisen luotettavuutta, vaan koska näin toimii molemmin puolin välittävä suhde. Te ilmeisesti paskat välitätte omista miehistänne, jos isyyden tunnustaminen on noin iso ongelma. Tän palstan miesviha kyllä jyllää tässä ketjussa taas niin lujaa, että sääliksi käy miehiä. Ei ihme, jos lähtevät hakemaan ulkomailta vaimoa, jos kilahdatte yhdestä testistä noin paljon ja haukutte siksi kaikki miehet lyttyyn.
On varmaan ollut ihana, lämmin ja suloinen raskausaika kaikilla näillä pariskunnilla, jotka lähtökohtaisesti ovat lähteneet siitä, että testataan, että nähdään, kenen lasta tässä odotetaan. Isukki varmaan ollut tosi kiva kaveri raskausajan ja synnytyksessäkin.
Lisäksi täällä joku huuteli DNA-pankin perään. No hyvä ajatus, siinä sitten tosin kärähtää jokainen jannu, joka muuten olisi päässyt koirana veräjästä, eli tosiaankin setvittäisiin se Lapin reissu useassa porukassa.
Nimittäin luulisi näille, jotka huutelevat, miten tärkeää miehelle on tietää, että lapsi on oma, olevan se tosi tärkeää. Eli siis myös toisin päin: ollaan varmasti valmiita ottamaan vastuu lapsesta, vaikka se tulisikin itselle vähän huonoon saumaan, kun oma vaimokin on parhaillaan raskaana. Mutta silti tietysti oma lapsi elätettäisiin ja haluttaisiin olla läsnä, eikö niin?
Siis mitä helvettiä, sen perusteella, että on otettu isyystestit, ajattelet näiden miesten olevan kusipäitä, jotka eivät ole olleet vaimojensa tukena koko raskauden aikana ja vain liihotelleet menemään?
Olen pahoillani, kun puhkaisen tuon miehiä inhoavan kuplasi, mutta nämä miehet olivat tukena koko raskauden ajan, olivat mukana synnytyksissä ja istuivat myös sairaalassa (toinen viikon ajan tarkkailun vuoksi) vaimonsa kanssa niin kauan, kunnes pääsivät kotiin. Ovat molemmat aivan ihania isiä lapsilleen ja miehiä vaimoilleen, jo 10 vuoden ajan.
Ja sinä hylkäisit hyvän miehen yhden testin vuoksi, johon jokaikisellä miehellä pitäisi oikeus ilman nalkutusta.Joo varmasti on mukava sitten saada mieheltä tukea raskausaikana, kun ensin tämä samainen mies on epäillyt isyyttää ja ollut sitä mieltä, että kumppani on voinut käydä vieraissakin. Kyllä tuollainen epäily vain tuntuu pahalle ja ei varmasti auta suhdetta eteenpäin. Suhde jossa ei ole luottamusta tuon vertaa, ei tule onnistumaan jatkossakaan.
Onko ihmisten pakko olla suhteissa, joissa ei ole mitään luottoa? Mitä ihmiset tälläisistä suhteista saa?
Eikö ole parempi olla ilman suhdetta, kuin suhteessa jossa ei voi toiseen luottaa? Varsinkin kun puhutaan noinkin vakavista asioista.
Ja toistan tämän nyt noin sadannen kerran, että naiset itse halusivat teettää testit, että miehet saavat viralliset paperit. Miehet eivät niitä vaatineet. En tiedä mistä rivien välistä olette sellaista lukeneet, varmaan ihan vain miesvihanne kupla ei anna ymmärtää muuta.
Wtf? Todella erikoista. Mistä tällainen muoti oikein on tuttavapiirissäsi virinnyt?
Minun mieheni olisi varmaan pitänyt enemmän kuin kummallisena, jos olisin alkanut ehdotella isyystestejä häntä "ilahduttaakseni". SE olisi saattanut ehkä hänet epäilemään jotain outoa, koska molemminpuolinen luottamus on aina ollut meillä itsestäänselvyys.
Meillä oli vähän tätä samaa, kun lapsi syntyi kuukauden etuajassa ja tummahipiäisenä bilirubiiniarvojen vuoksi. Huomasin miehen epäilyt sairaalassa heti tytön syntyessä, piti siinä hetkessä suunsa kiinni, mutta myöhemmin kyseli asiasta. Muistan sen raivon ja surun mikä epäilystä tuli vaikean synnytyksen ja yllättäen syliin tupsahtaneen vauvan kanssa. Mieskin tuolloin sanoi, että vahva reagointini viittaa siihen, että on jotain salattavaa. Ai jumalauta, jos on siinä tilanteessa ja niin monen yhteisen vuoden jälkeen pokkaa epäillä pettämistä. Tyttö on nyt 4v kalkkilaivan kapteeni ja näköiskopio isästään eli siitä miehestäni. Minulla ei ole koskaan ollut muita. Edelleen pidän tuota epäilyä erittäin loukkaavana ja se osaltaan kyllä tahraa muistoja esikoisen syntymästä vaikka asiaa nauraen nykyään muille kerrotaan.
Kannatan. Samalla saadaan kattava rekisteri, jonka ansiosta rikosten selvittäminen helpottuu tulevaisuudessa. Siinä säästyy hurjasti yhteiskunnan varoja.