Miksi menestyjät menestyvät yhä enemmän - ja miksi toiset kurjistuvat entisestään?
Luin paikkakunnan uutisen, kuinka eräs menestynyt tyyppi valittiin entistä parempaan paikkaan viisivuotiskaudelle. Valinnassa painotettiin etenkin miehen teknologia- ja dititalisaatio-osaamista.
Miksi toisille annetaan koko ajan niin paljon, menestystä ja sen myötä rahaa, valtaa, jne.? Miksi toiset kaikista ponnisteluistaan huolimatta vain kurjistuvat, heikentyvät, jne.?
Tämä ei ole kateutta, eikä sitä, että "niin niin, menestynyt ihminen on tehnyt paljon työtä menestyksensä eteen". Ihmettelen vain.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No katoo jotain maaanpuolustuskorkeakoulua niin sieelä ihmiseet pakotetaaaan olemaan etttei tuliisi haluja lähteää.
Allku on aina haankalaa ja ihhhmislajille tyyypillistä on sopeeutiminen.
Jaa se minkätaaakia kurjistutaaan entisestäään niiin noo uskooon etttä ahdiiistusta pyriiitään kompeeensoimaaan tempputyöllllistämisellä määäräaiikaisuuuksilla.
Ihhmiseet ovat rääkätttyjä koiria versuus esiim siiinä siuhteessa että miten muualla euuroiipassa nämä hommat hoiidetaaan perinteeiden valossa.
Mitä helvettiä oikein sönkötät?
Ai mitäää slönkötäään? Sitää etttä tääällä käytetäään verorahoja vanhusten hoitoooon ja muuualka perheet pitävätt yhtä. Tääällä myydäään bisnes kuun siiitä tarjotaaan sopiva kauppppa summa. Siiis miiksi tääällä eii menestyytä? Tääällä on kallliiit vuokratt? Tääällä ei killlpailu reealiiiisoi hintoja? Tääällä eiiibole kuluuttttajia? Tääälllä ei innspiroida? Tääällä eii jousteta työöehtosopimuuuksissssa? Tääällä ei ole positiiivista työöilmapiiir? Tääällä on ketjuyritttäjyyyys muodisssaan? Täälllä yleissssivistyneeeseen lukutaiitoon perehtyväät naaiset meneeestyvät?
Bisneestä on nykyyy päiväääänä se etttä ihminen hulllantuuu tuottteesta ja kertoooo siiitä kavereiiilleen.
Jaa se mikää saaa ihmisen hulllantumaaan tuotteeeesta on seee että ihminen kulluttaja vaikuttuu siiitä ja see hyväksytäään josssakin yhteisösssä yhteeisymmmärrryksesssä.
Muttta en tiedä miten sukupuoliien välilllä nämä menevääät. Naaineenhan aika paljoon mieettyiin tunteellla asioita ja mies taas järjeeellä sen hyldylllisyytttä.
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kierre. Kuten muut jo huomauttaneet, kun on tehnyt oikeita valintoja aikaisemmin osaa niitä tehdä nytkin. Ja sitten se, että jos elämä on kunnossa yhdellä osa-alueella on se sitä muillakin. Esimerkiksi minä. Työttömänä en jaksanut pitää huolta terveydestäni vaikka aikaa olisi ollut. Nyt kun on hyvä työ, pidän huolta itsestäni ja on rahaa virkistäytyä.
Se on tämä. Tosin ikävä kyllä toimii myös toiseen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No katoo jotain maaanpuolustuskorkeakoulua niin sieelä ihmiseet pakotetaaaan olemaan etttei tuliisi haluja lähteää.
Allku on aina haankalaa ja ihhhmislajille tyyypillistä on sopeeutiminen.
Jaa se minkätaaakia kurjistutaaan entisestäään niiin noo uskooon etttä ahdiiistusta pyriiitään kompeeensoimaaan tempputyöllllistämisellä määäräaiikaisuuuksilla.
Ihhmiseet ovat rääkätttyjä koiria versuus esiim siiinä siuhteessa että miten muualla euuroiipassa nämä hommat hoiidetaaan perinteeiden valossa.
Mitä helvettiä oikein sönkötät?
Ai mitäää slönkötäään? Sitää etttä tääällä käytetäään verorahoja vanhusten hoitoooon ja muuualka perheet pitävätt yhtä. Tääällä myydäään bisnes kuun siiitä tarjotaaan sopiva kauppppa summa. Siiis miiksi tääällä eii menestyytä? Tääällä on kallliiit vuokratt? Tääällä ei killlpailu reealiiiisoi hintoja? Tääällä eiiibole kuluuttttajia? Tääälllä ei innspiroida? Tääällä eii jousteta työöehtosopimuuuksissssa? Tääällä ei ole positiiivista työöilmapiiir? Tääällä on ketjuyritttäjyyyys muodisssaan? Täälllä yleissssivistyneeeseen lukutaiitoon perehtyväät naaiset meneeestyvät?
Bisneestä on nykyyy päiväääänä se etttä ihminen hulllantuuu tuottteesta ja kertoooo siiitä kavereiiilleen.
Jaa se mikää saaa ihmisen hulllantumaaan tuotteeeesta on seee että ihminen kulluttaja vaikuttuu siiitä ja see hyväksytäään josssakin yhteisösssä yhteeisymmmärrryksesssä.
Muttta en tiedä miten sukupuoliien välilllä nämä menevääät. Naaineenhan aika paljoon mieettyiin tunteellla asioita ja mies taas järjeeellä sen hyldylllisyytttä.
Siä olet jollain lailla hirmu lutunen, kun sönkkäät menemään asiasta kuin asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Osin tuuria, osin rohkeutta tarttua tilaisuuksiin, osin kovaa työtä. TUossa se oikeasti on, kaikkea tarvitaan hiukan.
T:Kohtalaisen hyvin menestynyt.
Samat asiat tulivat mieleen.
Itse tiedostan menestymiseni suurimmaksi esteeksi rohkeuden puutteen.
Olen luonnostani aika varovainen ja lisäksi saanut vielä latistavan ja pelotteluun perustuvan kasvatuksen.
Olen menestynyt sen verran, että pystyn elämään ihan kivasti. Siitä kiitän paljon hyvää onnea. Olen saanut hyviä työmahdollisuuksia tutustumalla oikeisiin ihmisiin esim harrastuspiireissä.
En kuitenkaan uskalla käyttää koko potentiaaliani. Aina kun mietin kuinka voisin tehdä osaamistani julkisemmaksi ja saada sillä tavalla tuotteitani laajemmin markkinoille, iskee pelko. Alan miettimään mitä sukulaiset kommentoisivat. Kuinka hyökkäsivät kimppuuni kieltäen markkinoinnin etten pilaa koko suvun mainetta.
Olen graafinen suunnittelija ja teen mm. kuvituskuvia ja logoja yrityksille. Enkä ole uskaltanut edes mainita sukulaisilleni että työskentelen itsenäisenä yrittäjänä. He kun paheksuvat yrittäjiä ja kaikkia muitakin jotka yrittävät menestyä. Arvostavat vain oikeita duunareita, jotka työskentelevät jonkun muun omistamassa yrityksessä ja saavat palkkaa ja vuosilomat. Arvostan toki itsekin duunareita, mutta arvostan kaikkia ihmisiä samalla tavalla titteleistä riippumatta.
Lähisuvussani on nähty draamaa mm. erään suvun jäsenen ryhdyttyä asuntosijoittajaksi. Hän teki sen ihan puhtaasti velkarahalla ja maksoi velat asunnoista saamillaan tuotoilla. Tämä on herättänyt runsaasti pahennusta.
Tämä on yksi syy sille miksi pidän liiketoimintani piilossa. En jaksaisi pyörittää yritystä minkään ylimääräisen draaman keskellä.
Tämä ehkä selittää jollain tasolla myös sitä miksi yhteiskunnallinen asema ja jopa ammatit periytyvät vaikka kaikilla on näennäisesti samat mahdollisuudet opiskella ja valita ammattinsa.
Koti ja suku voivat tuupata eteenpäin tai toimia jarruna ja paikallaan pitävänä ankkurina josta on vaikea irrottautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha hakeutuu rahan luo, kenellä on, niin sille annetaan vielä enemmän pääomatulojen ja veronalennusten muodossa. Köyhä ei voi kerryttää pääomia, jotka takaisivat henkisen vapauden ja itsenäisyyden. Rahan tärkein tehtävä onkin itsenäisyyden takaaminen yksilölle. Et ole riippuvainen muista. Ei ole näkyvissä aikaa, jolloin palattaisiin yhteiskunnallisen solidaarisuuden aikaan, kuten 1970-80- luvuilla. Erot kärjistyvät vielä paljon kaikilla rintamilla: henkinen ja fyysinen terveys, koulutuksen saatavuus, työpaikoista puhumattakaan.
Minkä ihmeen veronalennusten muodossa. Suomessa on progressio niin palkka kuin pääomatuloissakin, pääomatuloissa tosin maltillisempi.
Pääomatulojen veroprosentti on naurettavan pieni ansiotuloihin verrattuna. Ansiotulojenkin veronalennukset ovat prosenttimääräisinä anteliaita suurituloisille pienituloisiin verrattuna.
Pienituloisille on vaikea antaa kovin suuria veronalennuksia.
Omassa perheessäni tämä näkyy hyvin.
Oma veroprosenttini on alle 10 ja miehen veroprosentti on yli 40 ja siihen sisältyy myös erillinen solidaarisuusvero.
Vaikka meillä olisi sama veroprosentti, maksaisi mies silloinkin paljon enemmän veroja kuin minä.
Joidenkin suurituloisten pääomatuloilla kikkailu, tulojen piilottaminen ja muu verosuunnittelu on sitten ihan oma lukunsa.
Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tavallisen suurituloisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha hakeutuu rahan luo, kenellä on, niin sille annetaan vielä enemmän pääomatulojen ja veronalennusten muodossa. Köyhä ei voi kerryttää pääomia, jotka takaisivat henkisen vapauden ja itsenäisyyden. Rahan tärkein tehtävä onkin itsenäisyyden takaaminen yksilölle. Et ole riippuvainen muista. Ei ole näkyvissä aikaa, jolloin palattaisiin yhteiskunnallisen solidaarisuuden aikaan, kuten 1970-80- luvuilla. Erot kärjistyvät vielä paljon kaikilla rintamilla: henkinen ja fyysinen terveys, koulutuksen saatavuus, työpaikoista puhumattakaan.
Minkä ihmeen veronalennusten muodossa. Suomessa on progressio niin palkka kuin pääomatuloissakin, pääomatuloissa tosin maltillisempi.
Pääomatulojen veroprosentti on naurettavan pieni ansiotuloihin verrattuna. Ansiotulojenkin veronalennukset ovat prosenttimääräisinä anteliaita suurituloisille pienituloisiin verrattuna.
No nyt on kyllä paksua juttua. Pääomatulovero on 30 prosenttia 30000 euroon asti ja 34 prosenttia siitä yli. Erittäin harva maksaa tuollaisia veroprosentteja palkastaan. Minulla on vuotuinen bruttotulo 55000 euroa ja silti ei päästä veroprosentissa 30 prosenttiin.
Ja mihin ihmeen utopiaan tuo perustuu, että ansiotulojen veronalennukset ovat anteliaita suurituloisille? Progressiohan on todella jyrkkä ja "solidaarisuusveroakin" juuri jatkettiin, vaikka senkin veron piti olla väliaikainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin paikkakunnan uutisen, kuinka eräs menestynyt tyyppi valittiin entistä parempaan paikkaan viisivuotiskaudelle. Valinnassa painotettiin etenkin miehen teknologia- ja dititalisaatio-osaamista.
Niihin parempiin paikkoihin edellytetään että on näyttöä siitä että on aiemmin toiminut menestyksekkäästi. Kuka valitsee mihinkään semmoisen joka on sössinyt aiemmat hommansa tai ei ole edes yrittänyt? Näin maailma vain toimii, osaaminen ja sen myötä raha kerääntyy ja kasvaa korkoa korolle.
Näinpä. Olen nykyisessä työpaikassani aloittanut ns.pohjalta, eli määräaikaisessa työsuhteessa vaatimattomalla palkalla. Nyt 10 vuotta myöhemmin vaativissa tehtävissä hyvällä palkalla. On tarvinnut heittäytymistä, eli ensin lähteä satojen kilometrien päähän töihin määräaikaisella sopimuksella, ilman että käteen on juurikaan tukia enempää tullut, sitten rohkeutta hakea vaativimpiin tehtäviin ja jälleen muuttamista uuteen paikkaan jne. Mutta täällähän olemme oppineet että minä olen toiminut typerästi. Ei kannata määräaikaisia duuneja huonolla palkalla ottaa....
Olet olevinasi niin fiksu, muttet kuitenkaan tajua sitä yksinkertaista seikkaa, että huipulle ei voi koskaan päästä kaikki. Siksi se juuri on "huippu", koska siellä on vain vähän väkeä. Pomoja, rikkaita, hyväosaisia yms. on aina vähemmän kuin alaisia, köyhiä ja huono-osaisia. Kaikista näistä ihmisistä muodostuu kolmio, joka seisoo tukevasti leveimmällä sivullaan. Se ei käänny kärjelleen.
Väite, että "kaikki pääsevät huipulle, kun vain yrittävät" ei voi koskaan toimia.
Raha tosiaan tulee rahan luo. Se vaikuttaa jopa ihan niin yksinkertaisiin asioihin kuin ruokaan. Mitä ylemmällä tasolla on, sitä todennäköisemmin henkilölle tarjotaan päivän aikana ilmaisia aterioita, joiden takia hänen ei tarvitse ostaa itse ruokaansa. Hyväosaisille tarjotaan työpaikalla aamiainen, välipalaksi hedelmiä ja illalla päivällinen firman asiakkaan toimesta. Hän ei välttämättä edes tiedä, mihin hintaan kaikkea tuota kaupoissa myydään. Köyhä joutuu ostamaan kaikki ateriansa itse.
Hyväosaiset saavat muutenkin lahjoja, joko suoraan rahana tai tavarana (huiveja, käsineitä, urheiluvälineitä, laukkuja jne.). Köyhä ostaa nämäkin kaikki itse. Jos ostaa.
Suurimmalle osalle ihmisistä on myös ihan sama, ottavatko vastaan huonosti palkatun osa-aikatyön vai eivät. He eivät pääse siitä asemastaan välttämättä koskaan nousemaan. Ei ole aina kyse "rohkeudesta hakea tai heittäytyä", kuten edellä joku väitti.
Aika moni hyväosainen ei myönnä sattuman merkitystä, vaan kaikki onnistuminen katsotaan omaksi ansioksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha hakeutuu rahan luo, kenellä on, niin sille annetaan vielä enemmän pääomatulojen ja veronalennusten muodossa. Köyhä ei voi kerryttää pääomia, jotka takaisivat henkisen vapauden ja itsenäisyyden. Rahan tärkein tehtävä onkin itsenäisyyden takaaminen yksilölle. Et ole riippuvainen muista. Ei ole näkyvissä aikaa, jolloin palattaisiin yhteiskunnallisen solidaarisuuden aikaan, kuten 1970-80- luvuilla. Erot kärjistyvät vielä paljon kaikilla rintamilla: henkinen ja fyysinen terveys, koulutuksen saatavuus, työpaikoista puhumattakaan.
Minkä ihmeen veronalennusten muodossa. Suomessa on progressio niin palkka kuin pääomatuloissakin, pääomatuloissa tosin maltillisempi.
Pääomatulojen veroprosentti on naurettavan pieni ansiotuloihin verrattuna. Ansiotulojenkin veronalennukset ovat prosenttimääräisinä anteliaita suurituloisille pienituloisiin verrattuna.
Mitkä Veronoalennukset ansiotuloista. Oli oikein kiva "alennus" joulukuun palkasta. Siitä vietiin vain 52% ennen nettopalkka tilille tipahti...
Syyttömiä me muut sille olemme, että tyh.mä ei ole osannut nostaa veroprosenttiaan jo aiemmin vuoden aikana oikealle tasolle ja sitten joulukuussa joutuu maksamaan isoa prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Todelliset menestyjät ymmärtävät lähteä pois Suomesta. Kurjistukaa vain keskenänne.
Minne menet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin paikkakunnan uutisen, kuinka eräs menestynyt tyyppi valittiin entistä parempaan paikkaan viisivuotiskaudelle. Valinnassa painotettiin etenkin miehen teknologia- ja dititalisaatio-osaamista.
Niihin parempiin paikkoihin edellytetään että on näyttöä siitä että on aiemmin toiminut menestyksekkäästi. Kuka valitsee mihinkään semmoisen joka on sössinyt aiemmat hommansa tai ei ole edes yrittänyt? Näin maailma vain toimii, osaaminen ja sen myötä raha kerääntyy ja kasvaa korkoa korolle.
Näinpä. Olen nykyisessä työpaikassani aloittanut ns.pohjalta, eli määräaikaisessa työsuhteessa vaatimattomalla palkalla. Nyt 10 vuotta myöhemmin vaativissa tehtävissä hyvällä palkalla. On tarvinnut heittäytymistä, eli ensin lähteä satojen kilometrien päähän töihin määräaikaisella sopimuksella, ilman että käteen on juurikaan tukia enempää tullut, sitten rohkeutta hakea vaativimpiin tehtäviin ja jälleen muuttamista uuteen paikkaan jne. Mutta täällähän olemme oppineet että minä olen toiminut typerästi. Ei kannata määräaikaisia duuneja huonolla palkalla ottaa....
Sun avainsana on tuo muuttaminen. Minä jos menen johonkin paikkaan, saan painaa sanaa duunia sen 10 vuotta, ellen tajua itse lähteä. Hyville "suorittajille" on tarvetta, miksipä päästää sellaista ylenemään... Eipä tarvi sen tilallekaan ketään perehdyttää, kun otetaan talon ulkopuolelta vaativampiin tehtäviin.
Jos putoaa vähän, putoaa helposti lisää.
Esimerkiksi minä: otin kerran vastaan opiskelupaikan korkeakoulusta, mutta huomasin, ettei ala ole yhtään sitä mitä piti enkä vain opi tarpeeksi. Myös terveydentila huononi, joten oli pakko lopettaa.
Siitä eteenpäin en enää ole ensikertalaiskiintiössä, vaikka en viettänyt koulussa lukukauttakaan. Joihinkin paikkoihin otetaan jopa vain yksi ei-ensikertalainen opiskelemaan, joten nyt kouluun pääsy on huomattavasti hankalampaa ja olen roikkunut tyhjän päällä pari vuotta.
Sitten taas hyvillä suhteilla ja olemalla hyvässä paikassa saa lisää hyviä mahdollisuuksia ja näin myös sitä menestystä. Minulla ei ole suhteita, ei opiskelupaikkaa, ei työpaikkaa, ei mielenterveyttä, ei tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin paikkakunnan uutisen, kuinka eräs menestynyt tyyppi valittiin entistä parempaan paikkaan viisivuotiskaudelle. Valinnassa painotettiin etenkin miehen teknologia- ja dititalisaatio-osaamista.
Niihin parempiin paikkoihin edellytetään että on näyttöä siitä että on aiemmin toiminut menestyksekkäästi. Kuka valitsee mihinkään semmoisen joka on sössinyt aiemmat hommansa tai ei ole edes yrittänyt? Näin maailma vain toimii, osaaminen ja sen myötä raha kerääntyy ja kasvaa korkoa korolle.
Näinpä. Olen nykyisessä työpaikassani aloittanut ns.pohjalta, eli määräaikaisessa työsuhteessa vaatimattomalla palkalla. Nyt 10 vuotta myöhemmin vaativissa tehtävissä hyvällä palkalla. On tarvinnut heittäytymistä, eli ensin lähteä satojen kilometrien päähän töihin määräaikaisella sopimuksella, ilman että käteen on juurikaan tukia enempää tullut, sitten rohkeutta hakea vaativimpiin tehtäviin ja jälleen muuttamista uuteen paikkaan jne. Mutta täällähän olemme oppineet että minä olen toiminut typerästi. Ei kannata määräaikaisia duuneja huonolla palkalla ottaa....
Itse aloitin myös urani vuokratyöfirman kautta todella huonoilla ehdoilla. Nyt saan n. 70 000€/vuosi samalta uralta. Jostain se on lähdettävä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin paikkakunnan uutisen, kuinka eräs menestynyt tyyppi valittiin entistä parempaan paikkaan viisivuotiskaudelle. Valinnassa painotettiin etenkin miehen teknologia- ja dititalisaatio-osaamista.
Niihin parempiin paikkoihin edellytetään että on näyttöä siitä että on aiemmin toiminut menestyksekkäästi. Kuka valitsee mihinkään semmoisen joka on sössinyt aiemmat hommansa tai ei ole edes yrittänyt? Näin maailma vain toimii, osaaminen ja sen myötä raha kerääntyy ja kasvaa korkoa korolle.
Näinpä. Olen nykyisessä työpaikassani aloittanut ns.pohjalta, eli määräaikaisessa työsuhteessa vaatimattomalla palkalla. Nyt 10 vuotta myöhemmin vaativissa tehtävissä hyvällä palkalla. On tarvinnut heittäytymistä, eli ensin lähteä satojen kilometrien päähän töihin määräaikaisella sopimuksella, ilman että käteen on juurikaan tukia enempää tullut, sitten rohkeutta hakea vaativimpiin tehtäviin ja jälleen muuttamista uuteen paikkaan jne. Mutta täällähän olemme oppineet että minä olen toiminut typerästi. Ei kannata määräaikaisia duuneja huonolla palkalla ottaa....
Itse aloitin myös urani vuokratyöfirman kautta todella huonoilla ehdoilla. Nyt saan n. 70 000€/vuosi samalta uralta. Jostain se on lähdettävä!
Monen mielestä 70000 vuodessa ei ole mitään, vaan pitää saada lisää ja lisää. Edes tuplana tuo palkka ei ole vielä mitään, eikä sillä elä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin paikkakunnan uutisen, kuinka eräs menestynyt tyyppi valittiin entistä parempaan paikkaan viisivuotiskaudelle. Valinnassa painotettiin etenkin miehen teknologia- ja dititalisaatio-osaamista.
Niihin parempiin paikkoihin edellytetään että on näyttöä siitä että on aiemmin toiminut menestyksekkäästi. Kuka valitsee mihinkään semmoisen joka on sössinyt aiemmat hommansa tai ei ole edes yrittänyt? Näin maailma vain toimii, osaaminen ja sen myötä raha kerääntyy ja kasvaa korkoa korolle.
Näinpä. Olen nykyisessä työpaikassani aloittanut ns.pohjalta, eli määräaikaisessa työsuhteessa vaatimattomalla palkalla. Nyt 10 vuotta myöhemmin vaativissa tehtävissä hyvällä palkalla. On tarvinnut heittäytymistä, eli ensin lähteä satojen kilometrien päähän töihin määräaikaisella sopimuksella, ilman että käteen on juurikaan tukia enempää tullut, sitten rohkeutta hakea vaativimpiin tehtäviin ja jälleen muuttamista uuteen paikkaan jne. Mutta täällähän olemme oppineet että minä olen toiminut typerästi. Ei kannata määräaikaisia duuneja huonolla palkalla ottaa....
Itse aloitin myös urani vuokratyöfirman kautta todella huonoilla ehdoilla. Nyt saan n. 70 000€/vuosi samalta uralta. Jostain se on lähdettävä!
Monen mielestä 70000 vuodessa ei ole mitään, vaan pitää saada lisää ja lisää. Edes tuplana tuo palkka ei ole vielä mitään, eikä sillä elä.
Ero on siinä, että 70000 euron palkasta ei viedä solidaarisuusveroa. 140000 palkasta viedään. Eli nettona se ei ole lähellekään kaksinkertainen. Itseasiassa verotus huolehtii, että 140000 palkka ei ole juurikaan parempi kuin 70000 palkka.
Menestys on vähän niin kuin peruskoulu. Se perustuu AINA edellišlle onnistumiselle. Jotkut kuvittelevat, että pitäisi heti saada päästötodistus ja osata derivoida, mutta oikeasti on aloitettava ekaluokalta ja opeteltava ensin yhteenlaskua ja sitten kertolaskua ja sittenyhtälöitä ja toisen asteen yhtälöitä ja sitten vasta voi ymmärtää derivointia. Samalla tavalla työelämässä ensin opetellaan helpommissa hommissa ja sitten siirrytään vaativampiin ja vaativampiin kunnes ollaan huipulla ja yritetään hypätä vielä sieltäkin ylöspäin.
Mutta jos on fiksu , laskee vain onnistumiset. Minä epäonnistun joka päivä monta kertaa, mutta yritän uudedtaan vähän toisin, tai jotain muuta, ja etenen sitten siitä onnistumisesta eteenpåin. Onnistumiset osoittavat suunnan, jonne jatkaa. Miksi suotta vääntää väkisin sellaista, mikä ei ehkä edes voi onnistua?
Siksi koska menestyvä ajattelee ja toimii eri tavalla. Ei-menestyvät ajattelee usein ”en minä kuitenkaan sitä saa/pysty tehdä sitä yms.” Toinen uskoo onnistuvansa ja toinen ei.
Menestyjät menestyvät koska ovat tehneet kovasti työtä menestyksensä eteen ja keräävät nyt työnsä satoa. Ne jotka eivät menesty vaan "kurjistuvat" ovat laiskotelleet ja hätiköineet. Satoa ei kannata kerätä ja tuhlata ennen kuin se on kypsä. Osa sadosta kannattaa nimittäin jättää siemen viljaksi jolloin seuraavana syksynä sato on entistä isompi. Kun sadonkorjuu on ohi, on menestys kiinni siitä kuinka hyvin osaa työnsä satoa käyttää. Toiset säästävät ja sijiittavat sen. Toiset tuhlaavat sen surutta ja näkevät nälkää. Jos haluaa menestyä, kannattaa ottaa mallia Runebergin Saarijärven Paavosta.
Jaa se mikää saaa ihmisen hulllantumaaan tuotteeeesta on seee että ihminen kulluttaja vaikuttuu siiitä ja see hyväksytäään josssakin yhteisösssä yhteeisymmmärrryksesssä.