Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä johtuu että ystävän lapset ovat kovia itkemään aina, huutavat myöskin suoraa huutoa...

Vierailija
02.01.2019 |

...ja kärsivät kovasta eroahdistuksesta. Eivät nuku eivätkä syö kunnolla, joka asiasta täytyy hangoitella vastaan. Mitään fyysistä vikaa ei ole lapsista löytynyt, heitä on kolme ja kaikki ovat tosi itkuisia. Onko kokemusta? Ihan mielenkiinnosta vain mietin että mikäköhän niillä lapsilla oikein on?! Ja siis vain tämän yhden ystävän lapset ovat tuollaisia, omani ja muut tuntemani lapset ovat olleet aivan tyytyväisiä.

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
02.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni itki paljon vauvana ja taaperona koliikkiaikoina, vierastusvaiheissa, flunssassa, pimeässä, kuullessa kovia ääniä, uutta ruokaa tai makua maistaessaan, joutuessaan vieraaseen tilaan esim pankit, kirjastot...

Eroahdistus oli suurta. Viihtyi aikuisen lähellä eikä ottanut kontaktia vieraisiin.

Aidosti mietin, että millainenkohan tulee lapsen elämästä, kun pelkää kaikkea ja kaikkia.

Kävimme tutuissa perhekerhoissa ja muskareissa, joissa olosta lapsi nautti, kunhan sai olla sylissäni kaikki ajat. 2,5- vuotiaana alkoi ottaa kontaktia muihin lapsiin ja aikuisiin.2v ja10 kk iässä puhua pulputti jokaiselle puolitutulle eikä vierastanut ketään.

Kolmevuotiaana meni päiväkotiin, kun palasin töihin. Pari kuukautta meni ja sain palautetta päiväkodista: " Lapsi rohkeasti kokeilee kaikkea uutta, leikkii kaikkien kanssa myös villeimpien esikoululaisten kanssa, joita osa pienistä pelkää, ottaa pienemmät huomioon, luottaa jokaiseen päiväkodin aikuiseen, on avoimimpia, järkevällä tavalla rohkeimpia lapsia, mitä ovat kohdanneet..."

Koulumaailmassa rohkeus ja itseluottamus on vain kasvanut: Jännittää joskus kovastikin julkisia esiintymisiä, puheita koko koululle tai naapurikouluille yms, mutta ei anna jännityksen tai pelon rajoittaa tekemisiään.

Tuo kuulostaa täysin SI-häiriöltä, josta mainitsin aiemmin tässä ketjussa!

Vierailija
22/24 |
02.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Si-häiriö? Aika yleinen, sekoitetaan usein käytöshäiriöön tai siihen, että kuvitellaan vanhemmilla/perheellä olevan ongelmia. Tiedän yhdet veljeksekset, joilla molemmilla tuo ja ovat hyvin samankaltaisia mitä ap:n kaverin lapset.

Varmasti aika näyttää, kenties rauhoittuvat kun ikää tulee lisää. Ovat kyllä ravanneet lääkäreillä ja vyöhyketerapeuteilla jne, mutta mitään ei ole löytynyt eikä mikään auttanut.

Ap

No tuota ei jostain syystä usein tunnisteta, tutun vanhempi lapsi sai diagnoosin vasta 7-vuotiaana, vaikka vauvasta asti oli ollut ”hankala”.

Voi että, no ainakin perheen vanhin lapsi on jo vähän rauhoittumaan päin, mutta on kyllä edelleen itkuinen ja hänellä on vähän outoja tapoja...

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
02.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinun nähtesi vaikuttaa kiltiltä ja siltä että vastaa jokaiseen inahdukseen, mutta mistä tiedät mitä suljettujen ovien takana tapahtuu? Oman huomioni mukaan lapset jotka kiukuttelevat ja itkevät paljon ovat joko vailla vanhempien huomiota tai joutuvat todistamaan vanhempien riitelyä.

Moni vanhempi ei tajuakaan miten herkkiä lapset ovat vaistoamaan pieniäkin muutoksia vanhempien mielentilassa. Jokin pieni väittely vanhempien kesken saattaa saada pienen lapsen hyvin herkästi pois tolaltaan, vaikkei siinä vanhempien mielestä olisi ollut mitään ihmeellistä.

Sitten jos tommoista tapahtuu joka päivä, kierre on valmis. Lapsi muuttuu kiukkuiseksi ja itkuiseksi. Ja pahimmassa tapauksessa vanhemmat hankkivat lapselle adhd- diagnoosin sen sijaan että katsoisivat peiliin.

Ei adhd-diagnoosia hankita eikä sitä saa itkuisuuden perusteella.

Apua mitä tietämättömyyttä!

Ei itkuisuuden tietenkään. Mutta jos lapsi raivoaa ja kiukuttelee, ei tottele ja ole läsnä, mitkä kaikki yleensä johtuvat reagoinnista vanhempien huomion puutteeseen tai kireään riitaisaan ilmapiiriin kotona, niin näille lapsille usein hankitaan se adhd diagnoosi jotta ovat rauhassa ja vanhemmat voivat jatkaa elämäänsä kuten ennenkin.

Vierailija
24/24 |
02.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä jaa tuota mielipidettä, että itkuisuudesta esim. 1-vuotiaana voisi kovinkaan hyvin päätellä kiintymyssuhteen laadun, vaikka toki siinäkin voi ongelmia olla ap:n ystävän tapauksessa. Esim. Vajaa 1,5-vuotiaana alkaa ns. uudelleen lähentymisen vaihe (suomeksi eroahdistuskauden alku, joka on huipussaan 2-vuotiaana). Temperamentista ja elämäntilanteessa johtuen tuo aika voi olla todella kiukkuinen ja itkuinen. Esim. muutokset tuossa iässä, sisaruksen syntymät jne. pahentavat aina näitä itsenäisyyskriisejä.. Ja kun tuosta on selvitty, niin alkaakin se 2-3v uhma, joka todellakin voi olla hyvin itkuinen ja äänekäs vaihe - eikä lapsi tai sen vanhempi ole silti yhtään huonompi kuin muut.

Ap sanoit että kaikki kolme lasta ovat alle 5-vuotiaita. Tällöin vähintään yksi elää sitä dramaattisinta uhmaikää (2-3v) ja yhdellä saattaa olla eroahdistuskausi ihan kunnolla. Jos äiti on vastannut lasten tarpeisiin asianmukaisesti ja lasten temperamentit ovat vähän ärsytysherkempiä ja ulospäinsuuntautuneisempia, niin kyllä nuo vaiheet näkyvät ja kuuluvat.

Kilteimmät uhmaikäiset ovat hyvin usein (mutulla) niitä, joiden tarpeisiin on kyllä vastattu mutta tunteisiin ei. Tämä on kahdenkin tutkimuksen mukaan yleisin kiintymyssuhdemalli Suomessa, eli välttelevä kiintymyssuhdemalli. Eli siis juuri se lasten ja vanhempien vuorovaikutustapa, jota näemme eniten lähipiirissä ja katukuvassa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä neljä