Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävää, kun äitini kysyy usein lasta jonnekin mun "selän takana"
01.01.2019 |
Lapsi on jo 10, joten sinänsä se pystyy itse tietämään, haluaisiko lähteä jonnekin vai ei. Mutta käytännössä joutuu kysymään kuitenkin multa luvan. Nytkin mummu oli kuulemma kysynyt, haluaisiko lapsi lähtee katselemaan raketteja jonnekin! Ei halunnut, mutta mä kuulin tästä vasta tänään. Mikä saa aikaan tuollaisen käytöksen? Tai mitä mieltä te olette tästä, onko ok ja miten teidän lasten isovanhemmat tekee?
Kommentit (81)
Mun mielestä kymmenvuotias saa puhua ja suunnitella mummon,papan, serkkujen ja kavereiden kanssa juttujaan yms. ihan vapaasti. Lapsi tietää että hänen täytyy kumminkin sopia minun tai isän kanssa ennenkuin suunnitelmat toteutuu. Esim. kaverikyläilyt ja jopa kaverimökkeilyt on suunniteltu lasten kesken aika pitkälle ennenkuin sotkevat asiaan aikuiset. Välillä sitten onnistuu ja välillä aikataulu saattaa siirtyä jokusen viikon eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävää ajattelua / kommentointia. Itselleni ainakin suhteet isovanhempiin oli lapsuuden tärkein asia. En ymmärrä miksi joku kieltäisi mummon kanssa menemistä ellei ole jotain tärkeää syytä? Rakastin käydä mammojen ja mummien luona enkä todellakaan olisi ymmärtänyt, jos vanhemmillani olisi ollut jotain sitä vastaan. Matkusteltiin myös yhdessä ja käytiin mökillä yms.
Kyllä se mummon ja mamman pitää osata kunnioittaa lapsen vanhempia ja tehdä sopimiset asiallisesti.
Ensinnäkin on väärin että tuossa äiti joutuu olemaan aina se pettymyksen tuottaja.
Toisekseen vain se äiti tietää mikä on kokonaisuus. Eli mikä riento sopii minnekin.
Kolmanneksi myös perheellä on oikeus laatia suunnitelmia, eikä ne lapset ole kuin herneet palossa poimimisra odottamassa.
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä minun äitini sopi lapseni luokseen muuttoavuksi eri päivinä keskellä heinäkuuta. Tiesi että oli meidän loma, mutta ei tullut edes mieleen kysyä minulta käykö ja milloin kävisi.
Just. Mummo tarjosi kesätöitä muuttoapuna ja äiti veti melonin sieraimeensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää ajattelua / kommentointia. Itselleni ainakin suhteet isovanhempiin oli lapsuuden tärkein asia. En ymmärrä miksi joku kieltäisi mummon kanssa menemistä ellei ole jotain tärkeää syytä? Rakastin käydä mammojen ja mummien luona enkä todellakaan olisi ymmärtänyt, jos vanhemmillani olisi ollut jotain sitä vastaan. Matkusteltiin myös yhdessä ja käytiin mökillä yms.
Kyllä se mummon ja mamman pitää osata kunnioittaa lapsen vanhempia ja tehdä sopimiset asiallisesti.
Ensinnäkin on väärin että tuossa äiti joutuu olemaan aina se pettymyksen tuottaja.
Toisekseen vain se äiti tietää mikä on kokonaisuus. Eli mikä riento sopii minnekin.
Kolmanneksi myös perheellä on oikeus laatia suunnitelmia, eikä ne lapset ole kuin herneet palossa poimimisra odottamassa.
Joo, mutta nyt on kyse jo isosta lapsesta, kyllä 10-vuotiaalla saa olla jo omat mielipiteet ja saa pitää itse yhteyttä isovanhempiin. Toki menemiset sitten sovitaan viime kädessä aikuisten kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä minun äitini sopi lapseni luokseen muuttoavuksi eri päivinä keskellä heinäkuuta. Tiesi että oli meidän loma, mutta ei tullut edes mieleen kysyä minulta käykö ja milloin kävisi.
Just. Mummo tarjosi kesätöitä muuttoapuna ja äiti veti melonin sieraimeensa.
Just. Eli meidän olisi pitäntt ravata edestakaosin mökiltä se ainoa kaksiviikkoinen lomamme. Helsingissä helvetinmoinen helle vielä.
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää ajattelua / kommentointia. Itselleni ainakin suhteet isovanhempiin oli lapsuuden tärkein asia. En ymmärrä miksi joku kieltäisi mummon kanssa menemistä ellei ole jotain tärkeää syytä? Rakastin käydä mammojen ja mummien luona enkä todellakaan olisi ymmärtänyt, jos vanhemmillani olisi ollut jotain sitä vastaan. Matkusteltiin myös yhdessä ja käytiin mökillä yms.
Kyllä se mummon ja mamman pitää osata kunnioittaa lapsen vanhempia ja tehdä sopimiset asiallisesti.
Ensinnäkin on väärin että tuossa äiti joutuu olemaan aina se pettymyksen tuottaja.
Toisekseen vain se äiti tietää mikä on kokonaisuus. Eli mikä riento sopii minnekin.
Kolmanneksi myös perheellä on oikeus laatia suunnitelmia, eikä ne lapset ole kuin herneet palossa poimimisra odottamassa.
Joo, mutta nyt on kyse jo isosta lapsesta, kyllä 10-vuotiaalla saa olla jo omat mielipiteet ja saa pitää itse yhteyttä isovanhempiin. Toki menemiset sitten sovitaan viime kädessä aikuisten kesken.
Kaikki kolme kohtaa on valideja edelleen ihan iästä riippumatta.
Asiallista on aloittaa sopiminen äidin kanssa. Tämä vi sitten jo esim suoraan sanoa, että ei kannata mennä torstaina Lintsille mummon kanssa kun äiti tietää, että lauantaille on jo luvassa se Lintsi. Tai äiti tuetää että siellä on hammaslääkäri tai pitää olla maalla likakaivoa valvomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä minun äitini sopi lapseni luokseen muuttoavuksi eri päivinä keskellä heinäkuuta. Tiesi että oli meidän loma, mutta ei tullut edes mieleen kysyä minulta käykö ja milloin kävisi.
Just. Mummo tarjosi kesätöitä muuttoapuna ja äiti veti melonin sieraimeensa.
Just. Eli meidän olisi pitäntt ravata edestakaosin mökiltä se ainoa kaksiviikkoinen lomamme. Helsingissä helvetinmoinen helle vielä.
Kyllähän tässä on laitettu vanhemmat vaikeaan asemaan. Joko joutuu nähdä hieman kohtuuttoman vaivan teinin kuskaamiseen, tai kestämään teinin harmin (?) kun joutuu luopumaan tarjotusta tienestistä. Koko ongelman ois kuitenkin voinut välttää kysymällä vanhempien lomasuunnitelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Ja sinsuta mummo on ”lapsen kaveri”?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää ajattelua / kommentointia. Itselleni ainakin suhteet isovanhempiin oli lapsuuden tärkein asia. En ymmärrä miksi joku kieltäisi mummon kanssa menemistä ellei ole jotain tärkeää syytä? Rakastin käydä mammojen ja mummien luona enkä todellakaan olisi ymmärtänyt, jos vanhemmillani olisi ollut jotain sitä vastaan. Matkusteltiin myös yhdessä ja käytiin mökillä yms.
Kyllä se mummon ja mamman pitää osata kunnioittaa lapsen vanhempia ja tehdä sopimiset asiallisesti.
Ensinnäkin on väärin että tuossa äiti joutuu olemaan aina se pettymyksen tuottaja.
Toisekseen vain se äiti tietää mikä on kokonaisuus. Eli mikä riento sopii minnekin.
Kolmanneksi myös perheellä on oikeus laatia suunnitelmia, eikä ne lapset ole kuin herneet palossa poimimisra odottamassa.
Joo, mutta nyt on kyse jo isosta lapsesta, kyllä 10-vuotiaalla saa olla jo omat mielipiteet ja saa pitää itse yhteyttä isovanhempiin. Toki menemiset sitten sovitaan viime kädessä aikuisten kesken.
Kaikki kolme kohtaa on valideja edelleen ihan iästä riippumatta.
Asiallista on aloittaa sopiminen äidin kanssa. Tämä vi sitten jo esim suoraan sanoa, että ei kannata mennä torstaina Lintsille mummon kanssa kun äiti tietää, että lauantaille on jo luvassa se Lintsi. Tai äiti tuetää että siellä on hammaslääkäri tai pitää olla maalla likakaivoa valvomassa.
Nyt on kyse 10-vuotiaasta, kyllä meillä tuonkäiset tietää ihan itse onko launtaille sovittu Lintsille meno tai jotain muuta. Ja jos eivät ole varmoja niin kysyvät. Perusongelma on kai siinä saako lapsi kommunikoida ja suunnitella tekemisiään muiden kanssa suoraan vai pitääkö äidin olla kaikessa välikätenä. Useimpien mielestä 10 v pystyy jo itsekin ilmaisemaan mielipiteitään ja kysymään vanhemmiltaan sen jälkeen asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä minun äitini sopi lapseni luokseen muuttoavuksi eri päivinä keskellä heinäkuuta. Tiesi että oli meidän loma, mutta ei tullut edes mieleen kysyä minulta käykö ja milloin kävisi.
Just. Mummo tarjosi kesätöitä muuttoapuna ja äiti veti melonin sieraimeensa.
Just. Eli meidän olisi pitäntt ravata edestakaosin mökiltä se ainoa kaksiviikkoinen lomamme. Helsingissä helvetinmoinen helle vielä.
Kyllähän tässä on laitettu vanhemmat vaikeaan asemaan. Joko joutuu nähdä hieman kohtuuttoman vaivan teinin kuskaamiseen, tai kestämään teinin harmin (?) kun joutuu luopumaan tarjotusta tienestistä. Koko ongelman ois kuitenkin voinut välttää kysymällä vanhempien lomasuunnitelman.
Ko mummolle oli jo tarjottu erilaisia mahdollisuuksia miten voisimme häntä muutossa auttaa. Oli tarjottu myös muuttokuorman ajamista ja oli tarjottu ilmaista varastotilaa, jonne vain viedä kaikki loput tavaransa ja jossa sitten lajitella tavaransa ja hakea kun ehtii.
Ei. Piti ruveta säätämään teinien kanssa erikseen ja ihan hyvin tietäen, että oltiin odotettu sitä yhteistä lomaa kuin kuuta nousevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Ja sinsuta mummo on ”lapsen kaveri”?
No miksei myös mummo voisi samaan tapaan kysyä lapsenlapselta että kiinnostaisiko tämä leffa, haluaisitko mennä katsomaan? Kyllä meillä mummot ja lapsenlapset soittelevat ja tekstailevat toisilleen ihan keskenäänkin ja sitten puhutaan vanhempien kanssa käytännön asiat jos on tuollaisia suunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää ajattelua / kommentointia. Itselleni ainakin suhteet isovanhempiin oli lapsuuden tärkein asia. En ymmärrä miksi joku kieltäisi mummon kanssa menemistä ellei ole jotain tärkeää syytä? Rakastin käydä mammojen ja mummien luona enkä todellakaan olisi ymmärtänyt, jos vanhemmillani olisi ollut jotain sitä vastaan. Matkusteltiin myös yhdessä ja käytiin mökillä yms.
Kyllä se mummon ja mamman pitää osata kunnioittaa lapsen vanhempia ja tehdä sopimiset asiallisesti.
Ensinnäkin on väärin että tuossa äiti joutuu olemaan aina se pettymyksen tuottaja.
Toisekseen vain se äiti tietää mikä on kokonaisuus. Eli mikä riento sopii minnekin.
Kolmanneksi myös perheellä on oikeus laatia suunnitelmia, eikä ne lapset ole kuin herneet palossa poimimisra odottamassa.
Joo, mutta nyt on kyse jo isosta lapsesta, kyllä 10-vuotiaalla saa olla jo omat mielipiteet ja saa pitää itse yhteyttä isovanhempiin. Toki menemiset sitten sovitaan viime kädessä aikuisten kesken.
Kaikki kolme kohtaa on valideja edelleen ihan iästä riippumatta.
Asiallista on aloittaa sopiminen äidin kanssa. Tämä vi sitten jo esim suoraan sanoa, että ei kannata mennä torstaina Lintsille mummon kanssa kun äiti tietää, että lauantaille on jo luvassa se Lintsi. Tai äiti tuetää että siellä on hammaslääkäri tai pitää olla maalla likakaivoa valvomassa.
Nyt on kyse 10-vuotiaasta, kyllä meillä tuonkäiset tietää ihan itse onko launtaille sovittu Lintsille meno tai jotain muuta. Ja jos eivät ole varmoja niin kysyvät. Perusongelma on kai siinä saako lapsi kommunikoida ja suunnitella tekemisiään muiden kanssa suoraan vai pitääkö äidin olla kaikessa välikätenä. Useimpien mielestä 10 v pystyy jo itsekin ilmaisemaan mielipiteitään ja kysymään vanhemmiltaan sen jälkeen asiasta.
Ei meillä edes lukiolaiset aina tiedä mitä on minnekin tulossa. Ja mitä on kyseltu ja mikä se perheen kokonaistilanne on.
Mummo ei ole lapsen kaveri, vaan sen vanhemman vanhempi. Aika hullua, että hänelle riittää alakoululaiselta odotettu käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Ja sinsuta mummo on ”lapsen kaveri”?
No miksei myös mummo voisi samaan tapaan kysyä lapsenlapselta että kiinnostaisiko tämä leffa, haluaisitko mennä katsomaan? Kyllä meillä mummot ja lapsenlapset soittelevat ja tekstailevat toisilleen ihan keskenäänkin ja sitten puhutaan vanhempien kanssa käytännön asiat jos on tuollaisia suunnitelmia.
Miksi sen mummon pitäisi toimia kuin lapsi? Miksei hän voi toimia kuin aikuinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Ja sinsuta mummo on ”lapsen kaveri”?
No mitä eroa kysyykö mummo vai kaveri, että haluaako lapsi nähdä jonkun leffan? Lapsi kertoo mielipiteensä ja sitten sovitaan jatko aikuisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Ja sinsuta mummo on ”lapsen kaveri”?
No miksei myös mummo voisi samaan tapaan kysyä lapsenlapselta että kiinnostaisiko tämä leffa, haluaisitko mennä katsomaan? Kyllä meillä mummot ja lapsenlapset soittelevat ja tekstailevat toisilleen ihan keskenäänkin ja sitten puhutaan vanhempien kanssa käytännön asiat jos on tuollaisia suunnitelmia.
Miksi sen mummon pitäisi toimia kuin lapsi? Miksei hän voi toimia kuin aikuinen?
Mummoko ei saisi kysyä 10-vuotiaan omaa mielipidettä? Ei 10 v ole mikään taapero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt vähän liian kiinni lapsessasi? Tuntuu että olet mustasukkainen jos lapsi viettää aikaa muiden kanssa.
Ei ole siitä kyse. Lapsen kummitäti hiljattain kysyi, että haluisko lapsi lähteä hänen kanssa päiväreissuun lomalla ja olin tästä oikein iloinen. Myös oli kiva, että kysyi multa eikä lapselta, että sopiiko tietty pvm. Ap
Entä jos lapset kaverit kysyy vaikka leffaan? Pitäisikö silloinkin mielestäsi kysyä aina ensin sinulta aikuisten kesken?
Ja sinsuta mummo on ”lapsen kaveri”?
No miksei myös mummo voisi samaan tapaan kysyä lapsenlapselta että kiinnostaisiko tämä leffa, haluaisitko mennä katsomaan? Kyllä meillä mummot ja lapsenlapset soittelevat ja tekstailevat toisilleen ihan keskenäänkin ja sitten puhutaan vanhempien kanssa käytännön asiat jos on tuollaisia suunnitelmia.
Miksi sen mummon pitäisi toimia kuin lapsi? Miksei hän voi toimia kuin aikuinen?
Miksi 10 v ei saa kertoa omaa mielipidettä, miksi äidin pitää puhua hänen puolestaan? Missä iässä se lapsi saa kommunikoida suoraan isovanhemman kanssa, 12 v , 15 v, 18 v?
Ikävää ajattelua / kommentointia. Itselleni ainakin suhteet isovanhempiin oli lapsuuden tärkein asia. En ymmärrä miksi joku kieltäisi mummon kanssa menemistä ellei ole jotain tärkeää syytä? Rakastin käydä mammojen ja mummien luona enkä todellakaan olisi ymmärtänyt, jos vanhemmillani olisi ollut jotain sitä vastaan. Matkusteltiin myös yhdessä ja käytiin mökillä yms.