Perunkirjoituksesta ja perimisestä kysymys: puolisisarus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elävien perinnöistä ei voi sopia etukäteen. Testamentillä voi määrätä vain omasta omaisuudestaan.

Tässä onkin (mahdollisesti) kysymys sopimuksesta, jonka A, B ja C ovat tehneet keskenään. On kyllä mahdollista tehdä sopimus, jonka mukaan C saa ennakkoperintöä ja hän ei sen takia saa enää mitään B:n kuollessa. Varsinkin, kun tässä ei ole mitään lakiosia, joita pitäisi ottaa huomioon.

Todennäköisempää kuitenkin on, että mitään sopimusta ei ole tehty, vaan asianosaiset ovat vain käsittäneet tilanteen väärin.

Tuollainen sopimus on mitätön. Vain isä voi määrätä omaisuudestaan testamentillä. Lapset voivat sopia tulevasta perinnöstä mitä vain, mutta se ei sido ketään perinnönjaossa.

Meinaatko, että jos B on antanut ennakkoperintöä C:lle (siten, että C on saanut isänsä perinnönjaossa suuremman osa kuin hänelle olisi kuulunut ja B pienemmän), niin tätä ei tarvitse ottaa mitenkään huomioon B:n perinnönjaossa, vaan C voi B:n kuoltua vaatia sen osan, joka hänelle kuuluisi ilman ennakkoperintöä? Toki tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario, mutta ei periaatteessa mahdoton.

Unohda ennakkoperinnöt, kun ei ole rintaperillisistä ja lakiosista kysymys. Sisarukset saavat lahjoittaa omaisuuttaan miten haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Kun isä on kuollut, hänen kiinteistönsä on mennyt perintönä aalle ja beelle, ja cee on saanut osuutensa rahana.

Eli se kiinteistö ei ole enää mikään "isän perintö" vaan siitä puolet on aan perintö ja puolet been perintö. Se kiinteistö on aan ja been omaisuutta, ei aikoja sitten kuolleen isän. Eli siten ei voi ajatella että cee olisi maksettu aan ja been perinnöistä ulos.

Varmasti aalla ja beellä on muutakin omaisuutta ja luultavasti myös ceellä, ja jokaisella on omat perillisensä, lapsettomalla beellä tietysti sisarukset on läheisimmät eli aa ja cee.

B2 on tilanteessa, jossa hänen omaisuutensa koostuu mitä todennäköisimmin vain suvun perintönä tulleesta kiinteistöstä, osuus muutamia kymmeniä tuhansia.

Toki on mahdollista, että C:lle jatkossakin maksetaan osuus rahana ja toki jakamaton kuolinpesäkin on yksi vaihtoehto.

ap

Kyseisessä porukassa on mukana A:han kuuluneen henkilön lapsi, joka kuvittelee omistavansa kyseisestä kiinteistöstä isomman osuuden kuin muut, koska on mielestään saanut edesmenneen vanhempansa osuuden lisäksi vanhempansa vanhemman (siis isovanhempansa) osuuden.

Ei ymmärrä, että tämä isovanhemman osa on se, joka on jaettu jo aiemmin perinnönjaossa lapsille (A+B) ja että vain tämän osuuden omistus siirtyi hänelle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun isä on kuollut, hänen kiinteistönsä on mennyt perintönä aalle ja beelle, ja cee on saanut osuutensa rahana.

Eli se kiinteistö ei ole enää mikään "isän perintö" vaan siitä puolet on aan perintö ja puolet been perintö. Se kiinteistö on aan ja been omaisuutta, ei aikoja sitten kuolleen isän. Eli siten ei voi ajatella että cee olisi maksettu aan ja been perinnöistä ulos.

Varmasti aalla ja beellä on muutakin omaisuutta ja luultavasti myös ceellä, ja jokaisella on omat perillisensä, lapsettomalla beellä tietysti sisarukset on läheisimmät eli aa ja cee.

B2 on tilanteessa, jossa hänen omaisuutensa koostuu mitä todennäköisimmin vain suvun perintönä tulleesta kiinteistöstä, osuus muutamia kymmeniä tuhansia.

Toki on mahdollista, että C:lle jatkossakin maksetaan osuus rahana ja toki jakamaton kuolinpesäkin on yksi vaihtoehto.

ap

Jos se isävainaan kiinteistö on jo jaettu moneen eri osaan, niin mitä järkeä olisi yksi osuus pitää jakamattoman kuolinpesän omaisuutena? Kuitenkin se cee omistaisi siitä yhdestä pienestä lohkosta pienen palan. 

Montako perillistä niitä nyt on isävainaalla yhteensä? Kun näillä nykyisillä omistajilla on osalla lapsia niin seuraavan sukupolven aikana sen kiinteistön omistus menee yhä pienenpiin osiin ja käy aika vaikeaksi sen kiinteistön hallinta. Miksi nämä nykyiset omistajat eivät tee vaan sitä ratkaisua että yksi heistä ostaa siitä muut osakkaat ulos, niin on helpompi hallita sitä että kiinteistö jää sukuun.

Kiinteistön nykyisten omistajien lapset perivät sen kiinteistön osia ja ne omistajat joilla ei ole lapsia voivat testamentata oman osuutensa kenelle vaan tai sitten se jaetaan kaikkien muiden sisarusten kesken, niin kiinteistön osakkaiden kuin ceenkin. 

Jos ajatellaan että nyt kiinteistöä omistaa vaikka A1, A2, B1 ja B2, eli neljä ihmistä. Kun he kaikki kuolevat voi kiinteistöä omistaa A1:n perilliset 1/2 ja 2/2, A2:n perilliset 1/3, 2/3 ja 3/3 ja ceen mahdolliset perilliset... vaikeaksi menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elävien perinnöistä ei voi sopia etukäteen. Testamentillä voi määrätä vain omasta omaisuudestaan.

Tässä onkin (mahdollisesti) kysymys sopimuksesta, jonka A, B ja C ovat tehneet keskenään. On kyllä mahdollista tehdä sopimus, jonka mukaan C saa ennakkoperintöä ja hän ei sen takia saa enää mitään B:n kuollessa. Varsinkin, kun tässä ei ole mitään lakiosia, joita pitäisi ottaa huomioon.

Todennäköisempää kuitenkin on, että mitään sopimusta ei ole tehty, vaan asianosaiset ovat vain käsittäneet tilanteen väärin.

Tuollainen sopimus on mitätön. Vain isä voi määrätä omaisuudestaan testamentillä. Lapset voivat sopia tulevasta perinnöstä mitä vain, mutta se ei sido ketään perinnönjaossa.

Meinaatko, että jos B on antanut ennakkoperintöä C:lle (siten, että C on saanut isänsä perinnönjaossa suuremman osa kuin hänelle olisi kuulunut ja B pienemmän), niin tätä ei tarvitse ottaa mitenkään huomioon B:n perinnönjaossa, vaan C voi B:n kuoltua vaatia sen osan, joka hänelle kuuluisi ilman ennakkoperintöä? Toki tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario, mutta ei periaatteessa mahdoton.

en, puhuin isän perinnöstä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elävien perinnöistä ei voi sopia etukäteen. Testamentillä voi määrätä vain omasta omaisuudestaan.

Tässä onkin (mahdollisesti) kysymys sopimuksesta, jonka A, B ja C ovat tehneet keskenään. On kyllä mahdollista tehdä sopimus, jonka mukaan C saa ennakkoperintöä ja hän ei sen takia saa enää mitään B:n kuollessa. Varsinkin, kun tässä ei ole mitään lakiosia, joita pitäisi ottaa huomioon.

Todennäköisempää kuitenkin on, että mitään sopimusta ei ole tehty, vaan asianosaiset ovat vain käsittäneet tilanteen väärin.

Tuollainen sopimus on mitätön. Vain isä voi määrätä omaisuudestaan testamentillä. Lapset voivat sopia tulevasta perinnöstä mitä vain, mutta se ei sido ketään perinnönjaossa.

Meinaatko, että jos B on antanut ennakkoperintöä C:lle (siten, että C on saanut isänsä perinnönjaossa suuremman osa kuin hänelle olisi kuulunut ja B pienemmän), niin tätä ei tarvitse ottaa mitenkään huomioon B:n perinnönjaossa, vaan C voi B:n kuoltua vaatia sen osan, joka hänelle kuuluisi ilman ennakkoperintöä? Toki tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario, mutta ei periaatteessa mahdoton.

Unohda ennakkoperinnöt, kun ei ole rintaperillisistä ja lakiosista kysymys. Sisarukset saavat lahjoittaa omaisuuttaan miten haluavat.

Kuvitteletko, että ennakkoperintöä voi antaa ainoastaan rintaperillisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elävien perinnöistä ei voi sopia etukäteen. Testamentillä voi määrätä vain omasta omaisuudestaan.

Tässä onkin (mahdollisesti) kysymys sopimuksesta, jonka A, B ja C ovat tehneet keskenään. On kyllä mahdollista tehdä sopimus, jonka mukaan C saa ennakkoperintöä ja hän ei sen takia saa enää mitään B:n kuollessa. Varsinkin, kun tässä ei ole mitään lakiosia, joita pitäisi ottaa huomioon.

Todennäköisempää kuitenkin on, että mitään sopimusta ei ole tehty, vaan asianosaiset ovat vain käsittäneet tilanteen väärin.

Tuollainen sopimus on mitätön. Vain isä voi määrätä omaisuudestaan testamentillä. Lapset voivat sopia tulevasta perinnöstä mitä vain, mutta se ei sido ketään perinnönjaossa.

Meinaatko, että jos B on antanut ennakkoperintöä C:lle (siten, että C on saanut isänsä perinnönjaossa suuremman osa kuin hänelle olisi kuulunut ja B pienemmän), niin tätä ei tarvitse ottaa mitenkään huomioon B:n perinnönjaossa, vaan C voi B:n kuoltua vaatia sen osan, joka hänelle kuuluisi ilman ennakkoperintöä? Toki tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario, mutta ei periaatteessa mahdoton.

en, puhuin isän perinnöstä

Isän perintöhän on jo jaettu. Tässä on nyt kysymys siitä, onko A:lla, B:llä ja C:llä jokin keskinäinen sopimus (esim. ennakkoperinnöstä), joka vaikuttaa perinnönjakoon B:n kuoltua. Osa ketjuun kirjoittajista on väittänyt, että mitään tällaista sopimusta ei voi pätevästi kirjoittaa ennen B:n kuolemaa, minä väitän, että kyllä voi, vaikka en pidäkään sopimuksen olemassaoloa todennäköisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun isä on kuollut, hänen kiinteistönsä on mennyt perintönä aalle ja beelle, ja cee on saanut osuutensa rahana.

Eli se kiinteistö ei ole enää mikään "isän perintö" vaan siitä puolet on aan perintö ja puolet been perintö. Se kiinteistö on aan ja been omaisuutta, ei aikoja sitten kuolleen isän. Eli siten ei voi ajatella että cee olisi maksettu aan ja been perinnöistä ulos.

Varmasti aalla ja beellä on muutakin omaisuutta ja luultavasti myös ceellä, ja jokaisella on omat perillisensä, lapsettomalla beellä tietysti sisarukset on läheisimmät eli aa ja cee.

B2 on tilanteessa, jossa hänen omaisuutensa koostuu mitä todennäköisimmin vain suvun perintönä tulleesta kiinteistöstä, osuus muutamia kymmeniä tuhansia.

Toki on mahdollista, että C:lle jatkossakin maksetaan osuus rahana ja toki jakamaton kuolinpesäkin on yksi vaihtoehto.

ap

Jos se isävainaan kiinteistö on jo jaettu moneen eri osaan, niin mitä järkeä olisi yksi osuus pitää jakamattoman kuolinpesän omaisuutena? Kuitenkin se cee omistaisi siitä yhdestä pienestä lohkosta pienen palan. 

Montako perillistä niitä nyt on isävainaalla yhteensä? Kun näillä nykyisillä omistajilla on osalla lapsia niin seuraavan sukupolven aikana sen kiinteistön omistus menee yhä pienenpiin osiin ja käy aika vaikeaksi sen kiinteistön hallinta. Miksi nämä nykyiset omistajat eivät tee vaan sitä ratkaisua että yksi heistä ostaa siitä muut osakkaat ulos, niin on helpompi hallita sitä että kiinteistö jää sukuun.

Kiinteistön nykyisten omistajien lapset perivät sen kiinteistön osia ja ne omistajat joilla ei ole lapsia voivat testamentata oman osuutensa kenelle vaan tai sitten se jaetaan kaikkien muiden sisarusten kesken, niin kiinteistön osakkaiden kuin ceenkin. 

Jos ajatellaan että nyt kiinteistöä omistaa vaikka A1, A2, B1 ja B2, eli neljä ihmistä. Kun he kaikki kuolevat voi kiinteistöä omistaa A1:n perilliset 1/2 ja 2/2, A2:n perilliset 1/3, 2/3 ja 3/3 ja ceen mahdolliset perilliset... vaikeaksi menee.

Ryhmä A: A1 (lapsia), A2 (naimisissa, tehnyt ainakin osittaisen testamentin), A3 (peri A:han kuuluneen vanhempansa osuuden viime vuonna)

Ryhmä B: B1 ja B2

C (puolisisarus)

B2 asuu kyseisessä kiinteistössä.

A1, A2, A3 sekä B1 maksavat joka kuukausi tietyn, aiemmin sovitun summan kiinteistön ylläpitämiseen.

Aiemmin on sovittu, että B2 saa asua kiinteistössä niin kauan kuin haluaa.

A3 haluaisi, että A1, A2, B1 ja B2 yhdessä tai joku heistä lunastaisi hänen osuutensa kiinteistöstä, mutta muut eivät kuulemma halua eikä heillä ole rahaa...

Ulkopuoliselle ei voida myydä, koska B2 haluaa yhä asua kiinteistössä.

ap

Onko C ollut lain edessä virallisesti tunnustettu isänsä lapsi? Jos ei, niin automaattisesti hänellä ei ole oikeutta edes isänsä lakiosaan, puhumattakaan sisaruspuolten perinnöstä, oli heillä lapsia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Onko C ollut lain edessä virallisesti tunnustettu isänsä lapsi? Jos ei, niin automaattisesti hänellä ei ole oikeutta edes isänsä lakiosaan, puhumattakaan sisaruspuolten perinnöstä, oli heillä lapsia tai ei.

Tuskinpa olisi maksettu pesästä ulos ellei olisi ollut tunnustettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun isä on kuollut, hänen kiinteistönsä on mennyt perintönä aalle ja beelle, ja cee on saanut osuutensa rahana.

Eli se kiinteistö ei ole enää mikään "isän perintö" vaan siitä puolet on aan perintö ja puolet been perintö. Se kiinteistö on aan ja been omaisuutta, ei aikoja sitten kuolleen isän. Eli siten ei voi ajatella että cee olisi maksettu aan ja been perinnöistä ulos.

Varmasti aalla ja beellä on muutakin omaisuutta ja luultavasti myös ceellä, ja jokaisella on omat perillisensä, lapsettomalla beellä tietysti sisarukset on läheisimmät eli aa ja cee.

B2 on tilanteessa, jossa hänen omaisuutensa koostuu mitä todennäköisimmin vain suvun perintönä tulleesta kiinteistöstä, osuus muutamia kymmeniä tuhansia.

Toki on mahdollista, että C:lle jatkossakin maksetaan osuus rahana ja toki jakamaton kuolinpesäkin on yksi vaihtoehto.

ap

Ei sillä ole väliä onko omaisuus duunipalkoilla hankittu tai joskus peritty

Kiinteistöllä on nyt jo 5 omistajaa. Paras olisi tehdä testamenttejä, ettei omistajien määrä tarpeettomasti lisäänny.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun isä on kuollut, hänen kiinteistönsä on mennyt perintönä aalle ja beelle, ja cee on saanut osuutensa rahana.

Eli se kiinteistö ei ole enää mikään "isän perintö" vaan siitä puolet on aan perintö ja puolet been perintö. Se kiinteistö on aan ja been omaisuutta, ei aikoja sitten kuolleen isän. Eli siten ei voi ajatella että cee olisi maksettu aan ja been perinnöistä ulos.

Varmasti aalla ja beellä on muutakin omaisuutta ja luultavasti myös ceellä, ja jokaisella on omat perillisensä, lapsettomalla beellä tietysti sisarukset on läheisimmät eli aa ja cee.

B2 on tilanteessa, jossa hänen omaisuutensa koostuu mitä todennäköisimmin vain suvun perintönä tulleesta kiinteistöstä, osuus muutamia kymmeniä tuhansia.

Toki on mahdollista, että C:lle jatkossakin maksetaan osuus rahana ja toki jakamaton kuolinpesäkin on yksi vaihtoehto.

ap

Ei sillä ole väliä onko omaisuus duunipalkoilla hankittu tai joskus peritty

Ei olekaan, mutta jos B2:n omaisuudesta suurin osa koostuu ko. kiinteistöstä, voidaan monen mutkan kautta olla tilanteessa, jossa C tulee perimään pienen siivun kiinteistöstä.

ap