Tekeekö ketään muuta mieli jättää kaikki ja aloittaa uusi elämä jossain muualla?
Olen 45-v. mies ja kyllästynyt suunnilleen kaikkeen. Mulla on lapsia (täysi-ikäisiä), maksettu asunto jne. Olen eronnut. En usko että tästä maasta sopivaa naista löydän koskaan. On tullut mieleen että lähden kokonaan pois ja aloitan uuden elämän esim. Yhdysvalloissa tai jossain muualla. Onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia?
Kommentit (32)
Eipä kaikilla ole niitä turvaverkkoja Suomessakaan. Onpahan edes sitten uusi ja erilainen maa missä mököttää yksin, jos muuttaa.
Tekee todellakin. Ikää saman verran, nainen, olen valmis jättämään kaiken. Elämäni vaikein vuosi takana, luopumisia, omaehtoisia ja pakotettuja.
Mullakin varmaan ainakin jotkut ongelmat seuraisi perässä, mutta olisipa ainakin uusi paikka jossa paremmat ilmat ja edes niitä joitain asioita voisi aloittaa alusta täysin tuntemattomien ihmisten keskellä. Tukiverkkoja ei tosiaankaan ole edes Suomessa joten olen aina ajatellut että henkisesti lähtö olisi aika helppo.
Joka viikko on sellainen olo, että voisin vain kadota jonnekin. Onko ap:lla myös traumatausta?
Miksi ei löydy sopivaa naista Suomesta?
Vierailija kirjoitti:
Eipä kaikilla ole niitä turvaverkkoja Suomessakaan. Onpahan edes sitten uusi ja erilainen maa missä mököttää yksin, jos muuttaa.
Joo en minäkään voi sanoa oikeastaan etteikö kannattaisi ainakin kokeilla. Jos itse en olisi kokeillut, ja jäänyt vaan Suomeen niin olisin luultavasti sitä kovasti harmitellut ja katunut myöhemmin, että miksi jäin tänne mätänemään ankeaan elämään. Mun tapauksessa maisemanmuutos ei ollut ratkaisu lopullisesti mutta joillekin se voi olla, ja toisaalta mitä sillä väliä jos ei olekaan lopullinen ratkaisu ja palaa muutaman vuoden päästä Suomeen - no harm done, niin kuin sanotaan.
- 1
Ei vaan löydy. Baareja en harrasta, nettideiteissä olin. Kukaan ei vastannut mitään. ;)
Juu, uutta elämää varten tässä kartutetaan varoja parhaillaan.
Mä olen sovussa itseni kanssa ja rakastan tätä elämääni täällä, missä olen.
Kotona rakkaitteni kanssa.
Itsekin voisin lähteä minne vaan. Minua ei jäisi kukaan kaipaamaan. Hullultahan tämä kuulostaa. Terveisin nuori nainen.
Kyllästynyt kirjoitti:
Ei vaan löydy. Baareja en harrasta, nettideiteissä olin. Kukaan ei vastannut mitään. ;)
Mitä etsit?
Voisihan se pelkän paikkakunnan vaihtaminenkin auttaa, kun täällä minua pidetään suurinpiirtein jonain homohiipparina kun naisia ei ole kainalossa näkynyt (eikä kyllä miehiäkään). Mutten tiedä mikä siinäkin on niin vaikeaa olevinaan, kai sitä on niin jämähtänyt ja tottunut kurjuuteensa tai jotain.
Kyllä se ajatus välillä houkuttaa. Kaikkea en kuitenkaan malttaisi jättää taakseni - rakastan lapsiani ja heidän ystäviään liian paljon.
Oma unelmani on kaupunkerakoitua Hkiin. Ensin ajattelin että johonkin erämaakämppään, mutta sitten mietin että pidemmän päälle en ehkä jaksaisi nin totaalista eristäytymistä ja kaupunkierakkona näkee ihmisiä pinnallisesti ja samalla voi vetäytyä omaan pikku pesäkoloon.
Etsin ihan tavallista mukavaa naista pk-seudulta, mutta tämä nyt aivan helvetin vaikeaa verrattuna 20 vuotta sitten ;) Ehkä joskus natsaa
AP--- kirjoitti:
Etsin ihan tavallista mukavaa naista pk-seudulta, mutta tämä nyt aivan helvetin vaikeaa verrattuna 20 vuotta sitten ;) Ehkä joskus natsaa
Varmasti👍🏼
AP--- kirjoitti:
Etsin ihan tavallista mukavaa naista pk-seudulta, mutta tämä nyt aivan helvetin vaikeaa verrattuna 20 vuotta sitten ;) Ehkä joskus natsaa
Näen tarotkorteistani tumman mukavan naisen. Onnea teille 😉
Se on: KELLÄÄN MUULLA. Sattuu silmiin niin prkleesti tuo otsikko :D
Mä oon tehnyt tuon kahdesti. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan, että se vanha minä seuraa mukana ja sen mukana kaikki vanhat ongelmat. Hetken aikaa ympäristön muutos auttaa, niin kauan kuin on pakko hyvin intensiivisesti keskittyä ns. pärjäämiseen eli kielen oppimiseen, virastoasioiden hoitoon, muuttoon, uuteen työpaikkaan tottumiseen. Sitten kun arki alkaa, alkaa taas samat vanhat ongelmat. Sitten sitä toteaa että onko se sen hienompaa olla ahdistunut Firenzessä tai Sunnyvalessa, ja kaupan päälle yksinäinen vailla tukiverkkoja, kuin Suomessa... Itse totesin että ei ja palasin kahden ulkomaankeikan jälkeen Suomeen.