Loukkaannutko jos miestäsi isketään?

Kenelle siitä pitäisi loukkaantua? Universumille kenties?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ylpeä miehestä. Kiva, että kelpaisi muillekin. 

Tätä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Miksi pitäisi iloita siitä että kelpaa muillekin? 😳

Ei kai kukaan halua, että oma puoliso on kaikkien muiden mielestä vastenmielinen?

No eipähän petä, kun ei kukaan sitä halua! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ylpeä miehestä. Kiva, että kelpaisi muillekin. 

Tätä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Miksi pitäisi iloita siitä että kelpaa muillekin? 😳

Siks että siitä tulee sille kumppanille imarreltu olo, mulle tulee sitä kautta hyvä mieli. Sitten mieluummin niin että miehestä ajatellaan että onpa kivan näköinen ja mukavan oloinen tyyppi kuin että onpa kauhee tursake ja pöllökäytöksinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ylpeä miehestä. Kiva, että kelpaisi muillekin. 

Tätä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Miksi pitäisi iloita siitä että kelpaa muillekin? 😳

Huonolla itsetunnolla varustettu todistelee omaa kelpaavuuttaan maailman tappiin... muiden ei tarvitse, koska tietävät itse oman arvonsa.

Nyt ei ihan aukea, mitä yrität sanoa. Kenellä on huono itsetunto, sillä miehellä vai hänen puolisollaan vai hänellä, joka tulee iskemään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ylpeä miehestä. Kiva, että kelpaisi muillekin. 

Tätä en ole oikein ikinä ymmärtänyt. Miksi pitäisi iloita siitä että kelpaa muillekin? 😳

Ei kai kukaan halua, että oma puoliso on kaikkien muiden mielestä vastenmielinen?

No eipähän petä, kun ei kukaan sitä halua! 

Eihän tuo petä muutenkaan, kun on minuun rakastunut.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla tosi heikko itsetunto jos pitää puolisovalintakin hyväksyttää muilla. Siis tietysti kiva jos mies on sisäisiisti mutta ei se nyt mikään näyttelyesine ole.

Nyt on kyllä niin väärin ymmärretty kuin olla ja voi. Pikimmenkin tässä on kyse vahvasta luottamuksesta parisuhteeseen ja kumppaniin eli ei koeta flirttiä uhkana. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla tosi heikko itsetunto jos pitää puolisovalintakin hyväksyttää muilla. Siis tietysti kiva jos mies on sisäisiisti mutta ei se nyt mikään näyttelyesine ole.

Mitä tarkoitat? Kenen se pitäisi hyväksyä? Eikös tässä ollut jo parisuhteessa olevasta parista kysymys?

Me kai kyllä ihan miehen kaa kerrotaan jos on ollut jotain selvää iskuyritystä baarissa ja hymistellään niille tai jos on ollut oikein suoraa toimintaa niin äimistellään. No, me luotetaan meidän liittoon, iskuyritykset ei häiritse eikä aiheuta riitaa tai närää. Ne ystävät on erikseen, heiltä odottaa lojaaliutta ja kunnioitusta.

En, vaan sellainen saa mut ihan kuumaksi.

Oltiin parikymmentä vuotta sitten risteilyllä. Mies, minä ja kolme alle kymmenvuotiasta lastamme.

Istuin lasten kanssa pöytään ja mies meni hakemaan meille tiskiltä juotavia. Joku naisihminen puristi miestäni pyllystä ja kysyi suoraan, että lähdetäänkö hyttiini panemaan.

 Mieheni totesi, että ei kiitos, olen naimisissa ja risteilyllä takanamme istuvan perheeni kanssa. Oli naikkosen ilme näkemisen arvoinen, kun kääntyi meitä katsomaan. Samainen tapaus tuli risteilyn aikana useita kertoja vastaan, toivottavasti osasi edes hävetä käytöstään. Nykyäänhän tuollaisesta varmasti joku tekisi rikosilmoituksenkin.

En, ottaisin viihteenä.

Mieheni on niin hölmö tuollaisissa jutuissa että ei taatusti tajuaisi jos joku yrittäisi iskeä. Mikäli olisin paikalla ja/tai iskuyrittäjä tietäisi mieheni olevan varattu niin totta kai puuttuisin asiaan, tai jos mieheni selvästi ei tajuaisi mitä on meneillään.

Olen kerran puuttunutkin, tosin eksän kohdalla, mutta hän oli ihan samanlainen hölmö. Joku työkaverinainen viestitteli tyhjänpäiväisyyksiä jatkuvasti ja eksällä meinasi mennä hermo eikä tajunnut mitä nainen yrittää, eikä jaksanut enää vastailla tämän viesteihin. Minä laitoin sitten naiselle viestiä että kiitos mutta emme tarvitse tyhjänpäiväisiä viestejä sinulta. Loppuihan se sitten.

Entä jos miestä iskettäisiin ja hän lähtisi touhuun mukaan. Mitä tekisitte?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos miestä iskettäisiin ja hän lähtisi touhuun mukaan. Mitä tekisitte?

Minä en jää suhteeseen jossa joutuisin kilpailemaan miehestäni tai pelkäämään vieraiden mukaan lähtemistä. Flirtti on ok hyvän maun rajoissa puolin ja toisin mutta jos vakavaksi menisi niin minä poistun takavasemmalle suosiolla. Se on joko tai.

Nainenvm83 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos miestä iskettäisiin ja hän lähtisi touhuun mukaan. Mitä tekisitte?

Minä en jää suhteeseen jossa joutuisin kilpailemaan miehestäni tai pelkäämään vieraiden mukaan lähtemistä. Flirtti on ok hyvän maun rajoissa puolin ja toisin mutta jos vakavaksi menisi niin minä poistun takavasemmalle suosiolla. Se on joko tai.

Missä menee raja? Mikä on hyvän maun raja? Mikä on vakavaa?

En. Naureskellaan tilanteille miehen kanssa jälkeenpäin.

Mies ihmettelee aina baarissa sitä, miten vientiä nykyään riittää kun minä olen vieressä. Tai käsilaukkuni jos käyn vessassa. Se on kuulemma oikea naismagneetti, ja olen sitä itsekin päässyt todistamaan. Iskuyritykset on selviä ja pari naista on hermostunut kun mies on sanonut että laukku tosiaan kuuluu tyttöystävälle. :D

Ennen minua mies sai kuulemma olla baareissa ihan totaalisen rauhassa.