Onko mieheni käytös teistä epäreilua vai kiukuttaako turhaan?
Muutimme mieheni kanssa yhteen noin 5 kk sitten, koska saamme pian lapsen.
Mies oli ennen yhteenmuuttoa erittäin tarkka siisteydestä yms.
Yhteenmuuttomme jälkeen miehestä tuli laiska isolla ällällä.
Mies ei ikinä laita astioita koneeseen, hyvänä päivänä saattaa viedä ne keittiöön, muttei ikinä koneeseen asti. Kun mies tekee ruokaa, on keittiö ylösalaisin, mausteet lattioilla yms eikä siivoa pois. Pyykkikorin eteen heittää aina likapyykkinsä, mutta koriin asti laittaminen on tietenkin hirmu vaivalloista. Mies ei ole tällähetkellä töissä eikä koulussa, joten energiaa ei mene niihinkään. Päivät makaa sohvalla ja huudattaa telkkaria, ei käy edes kaupassa ellen minä lähde mukaan. Nukkuu myös monet päikkärit päivässä ja silloin pitäisi olla hiljaa. En siis saa olla koskaan yksin kotona.
Mies myös pyytää noin 5 kertaa viikossa ystäviään pelaamaan pleikkaria ja huutavat täällä illat pitkät, tietenkin vielä jälkiään siivoamatta.
Kahden viikon päästä on laskettu aikani ja olen aivan loppu, haluaisin vaan olla rennosti viimeiset viikot ja kaipaisin omaa aikaa vielä kun sitä saan. Käyn lähes joka päivä keskustassa pyörimässä, että saan edes hetken rauhaa, mutta silloinkin mies soittelee perään ja pyytää tulemaan kotiin/käymään kaupassa jne.
Kommentit (25)
Kuinka kauan olette olleet yhdessä ennnen yhteen muutta? Mitä tarkoittaa että mies ennen oli tarkka siisteydestä? Siivosiko hän itse vai joku muu hänen puolestaan?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs otit porvoolaisen?
Keksi uusi vitsi..
Tämä se on seuraus kun lapset tekee lapsia. Miten ajattelit tuon yhtälön toimivan kun lapsi syntyy? Onko sulla muuta tukiverkostoa kuin tuo tulevan lapsen lapsi-isä? Nyt olisi jo aika kiirus järjestää asiat siihen malliin, että lapsen on hyvä syntyä. Jollei sulla ole sukulaisia tai ystäviä joihin turvautua, niin ota yhteyttä vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijään, heillä on varmasti ainakin tietoa, mistä voisit saada tukea, jollei heillä ole sitä antaa. Tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy, kunhan vaan et jää ns. tuleen makaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan olette olleet yhdessä ennnen yhteen muutta? Mitä tarkoittaa että mies ennen oli tarkka siisteydestä? Siivosiko hän itse vai joku muu hänen puolestaan?
Oltiin yhdessä ennen muuttoa noin 2 vuotta. Ja siivosi siis itse.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tää ei taida olla ihan totta...
Niin, epäsiistejä miehiähän ei siis ole olemassa.. Haloo
Kannattaa jättää sika välittömästi ja hakea ikioma kämppä, johon muuttaa sitten suoraan laitokselta. Turha tollasta teinix elättiä on katsella kotona.
Voi herra ihme.
Ilmeisesti mies on sairastunut raskaudenaikaiseen masennukseen. Tai jotenkin regressoitunut yhteenmuutettuanne lapseksi jälleen, kuvittelee että sinä olet hänen äitinsä.
Mitäs jos palaisitte asumaan omiin asuntoihinne? Eihän tuosta mitään tule.
Puhu sen miehen kanssa ja jos ei skarppaa niin muuta erilleen (kunnes skarppaa). Et sä mitään mieslasta jaksa oikean lapsen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä se on seuraus kun lapset tekee lapsia. Miten ajattelit tuon yhtälön toimivan kun lapsi syntyy? Onko sulla muuta tukiverkostoa kuin tuo tulevan lapsen lapsi-isä? Nyt olisi jo aika kiirus järjestää asiat siihen malliin, että lapsen on hyvä syntyä. Jollei sulla ole sukulaisia tai ystäviä joihin turvautua, niin ota yhteyttä vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijään, heillä on varmasti ainakin tietoa, mistä voisit saada tukea, jollei heillä ole sitä antaa. Tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy, kunhan vaan et jää ns. tuleen makaamaan.
Olemme kyllä ohittaneet teinivuodet jo aikoja sitten. Enkä tiedä miten tämä tulee toimimaan kun lapsi syntyy, varsinkin ensimmäisinä kuukausina kun on äidistään niin riippuvainen enkä omista kuin 2 kättä. En osannut varautua tällaiseen, sillä mies oli aivan kuin eri ihminen ennen yhteenmuuttoa.
ap
Sinusta tulee äiti ja mies erheellisesti kuvittelee että myös hänelle eikä vain lapselle. Miehillä tämä on geeneissä, ei lähde kasvattamallakaan tuo harhaluulo. Sopeudu tai heitä pihalle, ei tule muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä se on seuraus kun lapset tekee lapsia. Miten ajattelit tuon yhtälön toimivan kun lapsi syntyy? Onko sulla muuta tukiverkostoa kuin tuo tulevan lapsen lapsi-isä? Nyt olisi jo aika kiirus järjestää asiat siihen malliin, että lapsen on hyvä syntyä. Jollei sulla ole sukulaisia tai ystäviä joihin turvautua, niin ota yhteyttä vaikka seurakunnan diakoniatyöntekijään, heillä on varmasti ainakin tietoa, mistä voisit saada tukea, jollei heillä ole sitä antaa. Tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy, kunhan vaan et jää ns. tuleen makaamaan.
Olemme kyllä ohittaneet teinivuodet jo aikoja sitten. Enkä tiedä miten tämä tulee toimimaan kun lapsi syntyy, varsinkin ensimmäisinä kuukausina kun on äidistään niin riippuvainen enkä omista kuin 2 kättä. En osannut varautua tällaiseen, sillä mies oli aivan kuin eri ihminen ennen yhteenmuuttoa.
ap
Niin ne on aina, siksi ei pitäisi tehdä loppuelämään vaikuttavia päätöksiä ennen kuin on asunut yhdessä muutaman vuoden, siinä ajassa väsyvät esittämään muuta kuin ovat ja totuus paljastuu. Olen pahoillani!
Porvoolaiselle paikallinen vastaus: kun lapsi on syntynyt, jätä se synnärille ja häviä. Muista pakata matkalaukku.
Mitä mies on sanonut kun olet huomauttanut tästä että hän on muuttunut näin erilaiseksi ihmiseksi?
Oletko ajatellut että muutto erilleen olisi kuitenkin parempi ratkaisu, olisit rauhassa lapsen kanssa eikä sun tarvisi rasittaa itseäsi miehen jälkien siivouksella, pieni lapsi kun ei vielä edes sotke niin olisi ihanan rauhallinen ja leppoisa se alkuvaihe lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sinusta tulee äiti ja mies erheellisesti kuvittelee että myös hänelle eikä vain lapselle. Miehillä tämä on geeneissä, ei lähde kasvattamallakaan tuo harhaluulo. Sopeudu tai heitä pihalle, ei tule muuttumaan.
Ei ole geeneissä, vaan vanhemmat kasvattaneet väärin.
En uso pätkääkään sepustuksetasi ap.Ihminen ihminen, joko on siisti tai ei.
Kukaan ei muutu sen takia,että muuttaa asumaan rakkaansa kanssa.
Taitaa ollakkin niin,että itse sotket ja kumppani ei siivoakkaan jälkiäsi.
Minullekin tuli mieleen, että voisi olla masentunut, mutta luulisi että jotain merkkejä olisi näkynyt jo aiemmin. Ehkä mies vaan kuvittelee, että nyt kun hän asuu kanssasi, ei hänen enää tarvitse hoitaa asioita, olethan sinä nyt äiti = hoidat kaiken. Kannattaisi ehkä muuttaa erilleen, ettet pala loppuun ja masennu tuollaisen miehen kanssa eläessä.
Työttömän mieslapsen kanssa lisää lapsia? No joo.. Nyt ei varmaan ole hyvä aika muuttaa kun olet viimeisillään raskaana. Ei varmaan auta kuin yrittää sietää sotkua. Siivoat omat jälkesi ja jätät miehen roskat ja vaatteet siihen missä ovat. Peset vain omat pyykit jne. Ja kerrot siis myös miehelle tämän, että et jaksa enää hänen sotkuja siivota tässä vaiheessa raskautta, eli voit omat astiasi laittaa koneeseen ja omat pyykit pestä, mutta et tässä kohtaa jaksa ylimääräistä. Käykää yhdessä kaupassa, älä mene yksin.
Mitäs otit porvoolaisen?