Lue keskustelun säännöt.
Vanhat muistot: kun neuvostoliitto kaatui, yllätyittekö?
29.12.2018 |
Oliko suuren ja mahtavan neuvostoliiton romahtaminen yhtäkkinen juttu? Valaiskaa minua, sillä olen liian nuori enkä muista sen ajan zeitgeistiä.
Kommentit (41)
Kyllä. Muistan kun ajattelin, että tämän jälkeen en enää hämmästy mistään. Samoin Berliinin muurin murtuminen ja Ceaucescujen teloitus. Hämmästytti myös pankkien ja TVK:n kaatuminen. Olin parikymppinen ja nämä kaikki oli olleet koko elämäni ajan itsestäänselvästi. Nämä on varmaan minun sulupolven ydinkokemuksia. Tiananmenin tapahtumat järkyttivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi liian nuori muistamaan, joten kertokaa ihmeessä. Mielenkiinnosta kyselen myös, että kutsuttiinko Neuvostoliittoa siis aina ihan arkikielessäkin Neuvostoliitoksi, ei Venäjäksi? Jos niin on, tuntuiko oudolta sanoa sitä yhtäkkiä Venäjäksi?
Tuntui oudolta, koska aiemmin oli väärin sanoa sitä Venäjäksi. Venäjähän oli vain osa Neukkulaa. Vaikka vanhat ihmiset puhuivat silloinkin Venäjästä ja venäläisistä, niin se oli väärin.
Olin silloin 25 ja yllätyin ja pelästyinkin, kun oli pieni vauva synt. 1991 ja säikähdin, että nyt sota syttyy tms.
Vilnan tv-tornin tapahtumat suututtivat ja Baltian ketju ihastutti!
Vierailija kirjoitti:
Mutta silloinhan myös uutisvälitys oli luokkaa illan pääuutislähetys. Pysyisiköhän samantasoinen valtiollinen hajoaminen säilyä salaisuutena yhtä kauaa nykypäivänä, kun kaikki on saatavilla internetin ansiosta heti? Tämä on yksi nykypäivän ihmeistä, tämä internet, vaikka se nyt tuntuukin niin itsestäänselvyydeltä. Näin ei ole monessa maassa, olkaamme ylpeitä tästä ihmiskunnan saavutuksesta, jee :)
Www:tä ei tuolloin ollut olemassa, mutta internet oli kyllä. Eikä ne uutiset sinne illan pääuutislähetykseenkään tulleet mistään Neuvostoliiton uutistoimistosta. Myös Neuvostoliittoon lähetettyjen toimittajien tiedonsaanti oli erittäin vaikeaa ja rajoitettua tuolloin. Tiedot ulkomaailmalle tulivat nimenomaan internetin välityksellä aktivisteilta. Internetin avulla aktivistit olivat yhteydessä länteen, se oli uusi väline, jota viranomaiset eivät siihen aikaan pystyneet valvomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin tuolloin historiaa. Pari vuotta aiemmin meitä opiskelijoita oli jakaantunut kahtia suhteessa Neuvostoliittoon. Osa oli sitä mieltä, että elämme vähän kuin aikaa ennen I maailmansotaa, jonka jälkeen monikansallisia suurvaltoja hajosi ja toiset olivat sitä mieltä (vähän Väyrysen Paten tyyliin), että maailma on valmis eikä muutu ja Neuvostoliitto pysyy maailman loppuun. Vaikka enteet olivat selviä, ei monikaan uskonut Neuvostoliiton hajoamiseen, vaikka vierailut maassa osoittivat tavallisen ihmisen tilanteen. Syntyi kiihkeitä väittelyitä siitä, että voiko esim. Viro olla itsenäinen. Nyt jo edesmennyt professorimme vitsaili laitoksen käytävässä tupakkaa imukkeessa poltellen ihan meille riviopiskelijoille, että mikähän sosialistinen maa on tänään lakannut olemasta?
Muistan sen kun sitä yritettiin uudelleenkäynnistää ainakin kerran, ehkä parikin. Kai se oli niin vaikea uskoa että oli pelkkää kulissia koko mätä maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi liian nuori muistamaan, joten kertokaa ihmeessä. Mielenkiinnosta kyselen myös, että kutsuttiinko Neuvostoliittoa siis aina ihan arkikielessäkin Neuvostoliitoksi, ei Venäjäksi? Jos niin on, tuntuiko oudolta sanoa sitä yhtäkkiä Venäjäksi?
Tuntui oudolta, koska aiemmin oli väärin sanoa sitä Venäjäksi. Venäjähän oli vain osa Neukkulaa. Vaikka vanhat ihmiset puhuivat silloinkin Venäjästä ja venäläisistä, niin se oli väärin.
Kyllä normikielenkäytössä puhuttiin monesti Venäjästä. Tallinnassa vierailleet saattoivat sanoa käyneensä Venäjällä eikä kukaan ihmetellyt. Neuvostoliitosta puhujat olivat monesti sinne päin poliittisesti kallellaan.
Niille, jotka Neuvostoliitossa olivat käyneet, ei tullut yllätyksenä, että se systeemi ei voi kestää ikuisesti. Muutoksen nopeus sen sijaan yllätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle Neuvostoliiton kaatuminen tuli kyllä järisyttävänä yllätyksenä, vaikka olin maassa asunutkin (ensin venäjän kielen opiskelijana ja sittemmin kääntäjänä vientiyrityksissä) ja tunsin sen olot erinomaisesti. Eivätkä venäläiset tuttavani sitä osanneet odottaa edes vielä perestroikan (joka sekin oli ihan mykistävää aikaa) alettua.
Muistan silloin nuorena ajatelleeni, että Berliinin muuri ja Neuvostoliitto säilyvät ikuisesti ja historia sotineen ja vallankumouksineen on menneisyyttä. Tapahtumien vyöry oli sitten ihan mykistävä, kun Neuvostoliitto sortui, koko itäblokki hajosi, ja uusia maita nousi kartalle kuin sieniä sateella.
Neuvostoliittoa tosiaan nimitettiin Neuvostoliitoksi (joku sitä täällä kysyi), puhekielessä mentiin "Neukkuihin" ja oltiin "Neukuissa". Oli hämmentävää, kun yhtäkkiä tulivatkin Venäjä ja Pietari, joka ennen oli Leningrad. Tuli opittua kantapään kautta, että historiaa tapahtuu joka päivä.
Kyllä silloin puhuttiin 'Neuvostoliitosta. ´Oli neuvostourheilijoita, neuvostotiedemiehiä, neuvostopoliitikkoja, neuvostovaltuuskuntia', neuvostolentokoneita ja -panssareita, neuvostojoukkoja ja -sotilaita , neuvostovalmisteisia tuotteita, neuvostosuhteita, neuvostotasavaltoja jne. Työväenlehdetkin käyttivät aina sanaa Neuvostoliitto.
Puhekielessä (varsinkin nuoret) saatettiin käyttää ilmaisuja 'neukut, tai 'neukkula'. ja Leningradia sanottiin joskus lyhyemmin 'Lenskiksi'(mutta kukaan ei käyttänyt siitä enää nimitystä Pietari, sillä se kuului enää vain historian oppikirjoihin ja siellä aikaan ennen vuoden 1917 vallankumousta.
Se 'neuvosto' niissä oli sama kuin se maan nimessä oleva 'soviet' (> 'Soviet Union').
Joissain yhteyksissä saatettiin puhua neuvostovaltiosta tai neuvostomaasta (myös itse Neuvostoliitossa näin saatettiin tehdä, siellä varsinkin kirjallisuudessa ja runoudessa), mutta täällä sanaa 'Venäjä' (koko silloista Neuvostoliittoa siis sillä tarkoittaen) käyttivät ehkä korkeintaan vain jotkut (jo hyvin vanhat) mummot, romanihenkilöt ym . vähemmälle koulutukselle elämässään jääneet, tai yleensäkin vähän ns. yksinkertaiset ihmiset .
Eivät ketkään muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta silloinhan myös uutisvälitys oli luokkaa illan pääuutislähetys. Pysyisiköhän samantasoinen valtiollinen hajoaminen säilyä salaisuutena yhtä kauaa nykypäivänä, kun kaikki on saatavilla internetin ansiosta heti? Tämä on yksi nykypäivän ihmeistä, tämä internet, vaikka se nyt tuntuukin niin itsestäänselvyydeltä. Näin ei ole monessa maassa, olkaamme ylpeitä tästä ihmiskunnan saavutuksesta, jee :)
Mitä ihmeen hyvää ja hyötyä netistä on? Ei yhtään mitään. Kyllä se tieto ihan riittävän nopeasti meidät saavutti. Ei ollut oma elämä kiinni siitä millään lailla.
OMG...... :D
Huomaatko missä nytkin olet?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin puhuttiin 'Neuvostoliitosta. ´Oli neuvostourheilijoita, neuvostotiedemiehiä, neuvostopoliitikkoja, neuvostovaltuuskuntia', neuvostolentokoneita ja -panssareita, neuvostojoukkoja ja -sotilaita , neuvostovalmisteisia tuotteita, neuvostosuhteita, neuvostotasavaltoja jne. Työväenlehdetkin käyttivät aina sanaa Neuvostoliitto.
Puhekielessä (varsinkin nuoret) saatettiin käyttää ilmaisuja 'neukut, tai 'neukkula'. ja Leningradia sanottiin joskus lyhyemmin 'Lenskiksi'(mutta kukaan ei käyttänyt siitä enää nimitystä Pietari, sillä se kuului enää vain historian oppikirjoihin ja siellä aikaan ennen vuoden 1917 vallankumousta.
Se 'neuvosto' niissä oli sama kuin se maan nimessä oleva 'soviet' (> 'Soviet Union').
Joissain yhteyksissä saatettiin puhua neuvostovaltiosta tai neuvostomaasta (myös itse Neuvostoliitossa näin saatettiin tehdä, siellä varsinkin kirjallisuudessa ja runoudessa), mutta täällä sanaa 'Venäjä' (koko silloista Neuvostoliittoa siis sillä tarkoittaen) käyttivät ehkä korkeintaan vain jotkut (jo hyvin vanhat) mummot, romanihenkilöt ym . vähemmälle koulutukselle elämässään jääneet, tai yleensäkin vähän ns. yksinkertaiset ihmiset .
Eivät ketkään muut.
En nyt pitäisi joitakinmfanaattisia kommunisteja ja 8nnokkaimpia p..seennuolijoita paljoa muina kuin yksinkertaisia ihmisinä, vaikka puhuvatkin Neuvostoliitosta. Sitäpaitsi suurin neuvostotasavalta oli Venäjä. Puhutaanjhan Virosta, Hollannista, Englannista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirpparilta löytyi suomeksi toimitettuja Neuvostoliitto-lehtiä 1970-luvulta. Nopeasti selailtuna aika hyytävää kamaa: edistys etenee suurin harppauksin ja tuuheakulmakarvaiset neuvostotiedemiehett ratkaisevat kaikki ongelmat ennen länmsivaltoja. Oliko ko.lehti uskottava aikoinaan vai tihkuiko se rivien läpi propagandan hajua?
No ei se Neuvostoliitto-lehti millään journalistisella argumentilla uskottava ollut silloinkaan. Suomettumisen aikoina tätä ei vain sanottu ääneen, vaikka lehdelle toki kulissien takana naurettiinkin. Kyllä se tietenkin propagandavälineeksi tajuttiin jo silloin.
t. 70-luvun nuori
Olin nippanappa täysi-ikäinen NL:n hajotessa, mutta jo peruskoulun kasilla ymmärsin että ko maa/järjestelmä on niin absurdi että se hajoaa omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin. Yllätys oli siinä, kuinka nopeasti se loppujen lopuksi kävikään.
Ja Suomessa on vieläkin niitä jotka ovat katkeria siitä ettei Suomen Sosialistinen Neuvostotasavalta realisoitunut koskaan...hyi stana.
Jälkiviisaus on tunnetusti sitä parasta viisautta...
Enpä usko, että Suomesta löytyy ketään, jolle Neuvostoliiton romahdus EI olisi ollut yllätys. Se tapahtui niin nopeasti ja niin äkillisten käänteiden jälkeen. Kyllä siinä oltiin kaikki ihan suu auki. Putin ilmestyi kuin salama kirkkaalta taivaalta, täysin tuntematon mies myös venäläisille itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin puhuttiin 'Neuvostoliitosta. ´Oli neuvostourheilijoita, neuvostotiedemiehiä, neuvostopoliitikkoja, neuvostovaltuuskuntia', neuvostolentokoneita ja -panssareita, neuvostojoukkoja ja -sotilaita , neuvostovalmisteisia tuotteita, neuvostosuhteita, neuvostotasavaltoja jne. Työväenlehdetkin käyttivät aina sanaa Neuvostoliitto.
Puhekielessä (varsinkin nuoret) saatettiin käyttää ilmaisuja 'neukut, tai 'neukkula'. ja Leningradia sanottiin joskus lyhyemmin 'Lenskiksi'(mutta kukaan ei käyttänyt siitä enää nimitystä Pietari, sillä se kuului enää vain historian oppikirjoihin ja siellä aikaan ennen vuoden 1917 vallankumousta.
Se 'neuvosto' niissä oli sama kuin se maan nimessä oleva 'soviet' (> 'Soviet Union').
Joissain yhteyksissä saatettiin puhua neuvostovaltiosta tai neuvostomaasta (myös itse Neuvostoliitossa näin saatettiin tehdä, siellä varsinkin kirjallisuudessa ja runoudessa), mutta täällä sanaa 'Venäjä' (koko silloista Neuvostoliittoa siis sillä tarkoittaen) käyttivät ehkä korkeintaan vain jotkut (jo hyvin vanhat) mummot, romanihenkilöt ym . vähemmälle koulutukselle elämässään jääneet, tai yleensäkin vähän ns. yksinkertaiset ihmiset .
Eivät ketkään muut.
En nyt pitäisi joitakinmfanaattisia kommunisteja ja 8nnokkaimpia p..seennuolijoita paljoa muina kuin yksinkertaisia ihmisinä, vaikka puhuvatkin Neuvostoliitosta. Sitäpaitsi suurin neuvostotasavalta oli Venäjä. Puhutaanjhan Virosta, Hollannista, Englannista jne.
Niin että Viro ,Alankomaat ja Britannia olivatkin siis kaikki sitä yhtä ja samaa länsi-Eurooppaa ja poliittista 'länttä' silloin 1970-luvulla ? ?
Tuo on kyllä jotain 'ihan uutta ja ihmeellistä' tietoa !
Eiköhän tässä ollutkin puhe silloisista (ei siis nykyisistä) poliittisista realiteeteista ,joiden mukaan puhuttiin ja asioita nimitettiin . Olisiko mielestäsi sitten ollut parempi vaihtoehto se, jos Suomen johto ei olisi hävityn sodan jälkeen lainkaan tunnustanut sen nimistä valtiota kuin Neuvostoliitto naapurikseen vaan olisi koko muusta maailmasta poiketen puhunut vain Venäjästä ?
Kansalaistemme suhtautuminen (poliittisissa mielipiteissään ja jossain keskinäisissä jutuissaan) Neuvostoliittoon oli sitten eri asia, mutta Neuvostoliitto oli kyllä Neuvostoliitto ja sen maan nimi niin uutisissa kuin koulukirjoissakin.
Sitä taas joka ei uutisia seuraa,eikä koulukirjojen lukemisestaan mitään muista, voi hyvällä syyllä nimittää melko yksinkertaiseksi
Vierailija kirjoitti:
Jo pari vuotta ennen merkit olivat selvät. Muistan, kun Viron sini-musta-valkea lippu liehui Jukolan viestin ja Fin5- rastiviikon lipputankorivistössä jo ennen virallista uudelleenitsenäistymistä ja se tuntui hienolta. Paljoa en vielä maailmasta parikymppisenä ymmärtänyt, mutta sen tajusin, että on tapahtumassa jotain todella historiallista ja se jäi todella mieleen. Virolaisia oli mukana jo aika paljon ja he ottivat mielellään puhekontaktia suomalaisiin, ja muistan kuinka suomalaiset suunnistajat keräsivät heille ajanmukaisia varusteita surkeiden neukkuajan kamppeiden tilalle.
Hyvä, suunnistajat! 💪🏻
Jo pari vuotta ennen merkit olivat selvät. Muistan, kun Viron sini-musta-valkea lippu liehui Jukolan viestin ja Fin5- rastiviikon lipputankorivistössä jo ennen virallista uudelleenitsenäistymistä ja se tuntui hienolta. Paljoa en vielä maailmasta parikymppisenä ymmärtänyt, mutta sen tajusin, että on tapahtumassa jotain todella historiallista ja se jäi todella mieleen. Virolaisia oli mukana jo aika paljon ja he ottivat mielellään puhekontaktia suomalaisiin, ja muistan kuinka suomalaiset suunnistajat keräsivät heille ajanmukaisia varusteita surkeiden neukkuajan kamppeiden tilalle.