Miksi opettajat luulevat, ettei heidän työnsä pitäisi tuntua työltä?

Ok. Oliko muuta?

No eivätkä luule, paitsi varmaan jotkut laiskurit, joita löytyy kyllä joka ammatista. Eivätköhän toivo, että työmäärä olisi sellainen, että työt ehtii tehdä kunnolla.

Millaisen työn tekemisen mallin oppilaat saavat, kun opettaja tulee parhaimmillaan töihin ainoastaan lukujärjestyksen tuntien mukaan, esim. 10-14. Tyhjien tuntien aikana opettaja voi käydä kotonaan. Yksittäisen oppitunnin voi perua vain opettajan päätöksellä. Opettaja voi tehdä suuren osan työstään kotona.

Kokonaisuutena kaikessa työelämässä vain pieni osa työntekijöistä voi elää näin. On sellaiseen mahdollisuus muuallakin kuin koululaitoksessa, mutta ei useimmat työntekijät pysty tällaiseen. Sitten kun oppilaat luulevat sitä normaaliksi, niin he ensimmäisissä työpaikoissaan kysyvät hölmöjä, "voisinko lähteä tunnin aikaisemmin, jos teen erityisen tehokkaasti". No et voi, kun sinun pitää aina tehdä erityisen tehokkaasti ja koko työajan verran. Teetkö sitten yleensä pienemmällä teholla koko työajan, mitä? Pitäisi muistaa, että vanhempien lisäksi opettajat ovat suuri työn tekemisen malli lapsille ja nuorille.

Kauanko ap:n kouluajoista onkaan? Ootko nyt ihan yläkoulussa vai olitko oppikoulussa 50 vuotta sitten? Näiltä ikäryhmiltä eli teineiltä ja vanhoilta ymmärtäisin tuon ulinan ja avautumisen, muille sanoisin, että tervetuloa kokeilemaan, niin ei tarvii höpöjä jutella pitkin palstoja.

Antiikin Kreikassa orjat pantiin poimimaan oliiveja jos joku orja putosi puusta ja vammautui eikä siis pystynyt tekemään mitään oikeaa työtä niin sanottiin että nyt tuli tuosta uusi pedagogi.

Vierailija kirjoitti:

Millaisen työn tekemisen mallin oppilaat saavat, kun opettaja tulee parhaimmillaan töihin ainoastaan lukujärjestyksen tuntien mukaan, esim. 10-14. Tyhjien tuntien aikana opettaja voi käydä kotonaan. Yksittäisen oppitunnin voi perua vain opettajan päätöksellä. Opettaja voi tehdä suuren osan työstään kotona.

Kokonaisuutena kaikessa työelämässä vain pieni osa työntekijöistä voi elää näin. On sellaiseen mahdollisuus muuallakin kuin koululaitoksessa, mutta ei useimmat työntekijät pysty tällaiseen. Sitten kun oppilaat luulevat sitä normaaliksi, niin he ensimmäisissä työpaikoissaan kysyvät hölmöjä, "voisinko lähteä tunnin aikaisemmin, jos teen erityisen tehokkaasti". No et voi, kun sinun pitää aina tehdä erityisen tehokkaasti ja koko työajan verran. Teetkö sitten yleensä pienemmällä teholla koko työajan, mitä? Pitäisi muistaa, että vanhempien lisäksi opettajat ovat suuri työn tekemisen malli lapsille ja nuorille.

Suurimman osan työelämässä ei laiskuutta katsota, joten ei opettajienkaan pitäisi näyttää laiskuutta tavouteltavana.

Vierailija kirjoitti:

No eivätkä luule, paitsi varmaan jotkut laiskurit, joita löytyy kyllä joka ammatista. Eivätköhän toivo, että työmäärä olisi sellainen, että työt ehtii tehdä kunnolla.

Ja varmaan toivovat, että voisivat keskittyä siihen ensisijaiseen tehtäväänsä eli opettamiseen. Kasvatus, kuten peruskäytöstapojen ja kanssaihmisten kunnioittamisen opetus kuuluisivat vanhemmille. Erotuomarina toimiminen ja itsepuolustus ei myöskään varsinaisesti toimenkuvaan kuulu.

Haistan aloituksessa porvoolaisen sellutehtaan käryä, mutta menköön.

En ole opettaja, eikä kukaan läheisistäni, eli mulla ei ole oikeaa tietoa työmääristä, mutta kyllähän aloitus oli käsittämättömän puusilmäinen avautuminen alueesta, josta ap ei ilmeisesti tiedä hölkäsen pöläystä. Mikä ihmeen tarve ihmisillä on parjata ja väheksyä milloin ketäkin? Tuleeko turvallinen olo vain muita sättimällä ja väheksymällä?

Opettajilla ei ole psykiatrin, poliisin tai järjestyksenvalvojan koulutusta. Kunpa riittäisikin opettaminen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat luulevat, ettei heidän työnsä pitäisi tuntua työltä?

Eivät luulekaan.

Vierailija kirjoitti:

Opettajilla ei ole psykiatrin, poliisin tai järjestyksenvalvojan koulutusta. Kunpa riittäisikin opettaminen.

Maailma muuttuu, ihmiset sen mukana, ja sen myötä vaatimukset eri ammateissa. On naiivia kuvitella, että joku ammattikunta pysyisi muutosten ulkopuolella.

Kyllä omassa työssäni on itsestään selvää, että koko ajan kouluttaudutaan lisää. "Ei kuulu toimenkuvaan" - ajattelu on suoraan jostain 90 -luvulta.

Mistä käsitys että oppitunnin voisi noin vain jättää pitämättä tai päästää puoli tuntia aiemmia pois? Ei voi, ei ainakaan alaikäisten kohdalla. Opettajalla on vastuu oppilaista oppitunnin aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajilla ei ole psykiatrin, poliisin tai järjestyksenvalvojan koulutusta. Kunpa riittäisikin opettaminen.

Maailma muuttuu, ihmiset sen mukana, ja sen myötä vaatimukset eri ammateissa. On naiivia kuvitella, että joku ammattikunta pysyisi muutosten ulkopuolella.

Kyllä omassa työssäni on itsestään selvää, että koko ajan kouluttaudutaan lisää. "Ei kuulu toimenkuvaan" - ajattelu on suoraan jostain 90 -luvulta.

Tuskinpa juuri mikään muu ammattiryhmä kuin opettajat kouluttautuu yhtä paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat olisivat jokin erityisryhmä, jonka jokaisen (työ)päivän pitäisi olla mukavaa ja rasittamatonta. Kauhea valitus, miten on paljon kokeita laadittavana ja korjattavana, opetettavaa sisältöä on niin paljon, oppilaita on liikaa. Jos työpäivä lopetetaan klo 14, jaksetaan silti valittaa kun töitä pitää tehdä kotonakin. No voi kun kauheaa! Joskus pidetään oppilaille tunteja, joista ei ole opettajalle mitään vaivaa, kuten jotain videoiden katselua (jouluna) tai ryhmätöitä. Tunnin kestosta saatetaan noin vain leikata puolet. Opettaja laahustaa kulttuurikaavussaan kiireisenä kahvikupilliselle kun oppilaat on päästetty kotiin puoli tuntia aikaisemmin, sitten kahvit juotuaan opettaja voisikin vaikka lähteä kotiin. Mutta voi kun sielläkin pitää työskennellä. Normaalit työläisetkin tekee palkkansa eteen jotain, koulu ei ole mikään opettajien majatalo.

Provohan tämä on, mutta toisaalta jos henkilö onkin oikeasti näin tietämätön, niin kai tähän sitten on vastattava. 

Joo, kyllä jaksetaan valittaa. Näet kun kaikkinensa voi hyvin olla, että esim. 8 h päivässä ei riitä. Toiseksi mikään työ ei ole itseltäni vaatinut niin paljon kuin opettajan työ. Opettajan työssä tekee jatkuvasti ihmisten kanssa työtä, ihmiset ovat riippuvaisia sinusta, haluavat sinusta jotakin, ja jokainen tulisi kohdata yksilöllisesti. Yksi ryhmä voi viedä suhteettoman paljon energiaa, mutta seuraava ryhmä jo odottaa tarmokasta opettajaa. Työstä pitää voida palautua, jotta seuraavana päivänä jaksaa taas mennä töihin. Usein se ei ole silti edes mahdollista. 

Monessa työssä homma menee niin, että töitä tehdään, mutta ovi aukeaa ja se menee kiinni. Työt eivät seuraa kotiin. Eikä työ ole luonteeltaan niin intensiivistä.

En tiedä, mikä on kulttuurikaapu, enkä myöskään tiedä, missä koulussa voi järjestelmällisesti päästää oppilaita pois 30 min ennen päivän päättymistä.

Ryhmätyöt eivät todellakaan ole mitään helppoja juttuja, vaan niitä pitää suunnitella, miettiä ohjeistus, toteutus ja purku. 

Vierailija kirjoitti:

Millaisen työn tekemisen mallin oppilaat saavat, kun opettaja tulee parhaimmillaan töihin ainoastaan lukujärjestyksen tuntien mukaan, esim. 10-14. Tyhjien tuntien aikana opettaja voi käydä kotonaan. Yksittäisen oppitunnin voi perua vain opettajan päätöksellä. Opettaja voi tehdä suuren osan työstään kotona.

Kokonaisuutena kaikessa työelämässä vain pieni osa työntekijöistä voi elää näin. On sellaiseen mahdollisuus muuallakin kuin koululaitoksessa, mutta ei useimmat työntekijät pysty tällaiseen. Sitten kun oppilaat luulevat sitä normaaliksi, niin he ensimmäisissä työpaikoissaan kysyvät hölmöjä, "voisinko lähteä tunnin aikaisemmin, jos teen erityisen tehokkaasti". No et voi, kun sinun pitää aina tehdä erityisen tehokkaasti ja koko työajan verran. Teetkö sitten yleensä pienemmällä teholla koko työajan, mitä? Pitäisi muistaa, että vanhempien lisäksi opettajat ovat suuri työn tekemisen malli lapsille ja nuorille.

Ap näköjään jatkoi tässä. Tämähän on ihan sakeeta tekstiä.

Onko sut esim. jättänyt opettaja tai oletko jotenkin muuten erityisen traumatisoitunut opettajista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajilla ei ole psykiatrin, poliisin tai järjestyksenvalvojan koulutusta. Kunpa riittäisikin opettaminen.

Maailma muuttuu, ihmiset sen mukana, ja sen myötä vaatimukset eri ammateissa. On naiivia kuvitella, että joku ammattikunta pysyisi muutosten ulkopuolella.

Kyllä omassa työssäni on itsestään selvää, että koko ajan kouluttaudutaan lisää. "Ei kuulu toimenkuvaan" - ajattelu on suoraan jostain 90 -luvulta.

Tuskinpa juuri mikään muu ammattiryhmä kuin opettajat kouluttautuu yhtä paljon. 

🤣 Oletko nyt ihan varma? Päivän parhaimpia mutuja..

Olen 44-vuotias. Siirryin 1,5 vuoden lisäopiskelulla opetusalalla 38-vuotiaana eli olen nyt tehnyt 6 vuotta peruskoulussa töitä. Voin sanoa, että työ on TODELLA kuormittavaa verrattuna aiempaan työhöni. Ei se alussa heti tuntunut, mutta nyt olen tajunnut sen, mitä tarkoittaa opettajan työn raskaus. Valmistuin yliopistosta aikanaan 22-vuotiaana ja pääsin jo graduvaiheessa alani töihin. Olin asiantuntija, pikkupomo yms. Todellakin työskentelin yksityisellä sektorilla yhteensä 15 vuotta tulosvastuullisessa työssä. Palkkani oli aivan toista kuin opettajana. Silti olen paljon uupuneempi nykyään työpäivän jälkeen kuin toimistotyössä, vaikka yt-neuvotelut hyöri jatkuvasti niskassa, tuloksia mitattiin rahassa jne. Toki sitten kääntöpuolena on nämä lomat... Sanotaanko nyt, että jos tällä intensiteetillä pitäisi painaa töitä 5 viikon vuosilomalla, tuskin kukaan suostuisi enää olemaan opettaja.

No minä olen opettaja ja voin sanoa, että aloittajalla ei tunnu olevan käsitystä opettajan työstä. Opettajat puhuvat kotitöistään lähinnä silloin, kun heitä kadehditaan ”lyhyistä” työpäivistä. toinen työpäivä odottaa kotona, sillä tunnit pitää etukäteen suunnitella ja materiaalit valmistaa. Tätä ei aina oteta huomioon, kun puhutaan opettajan kivoista työajoista. Itselläni esimerkiksi sunnuntait ovat harvoin vapaita perheelle.

Näissä opettajaketjuissa on sellainen hauska puoli, että jos on jotain ikävää teini-iän kokemusta koulusta (harva oppilas nyt varmaan aina murrosikäisenä koulussa on viihtynyt) niin se yleistetään koskemaan koko koululaitosta. Jos jollakin on yläasteeajaltaan ikävä kokemus kampaajasta, joka leikkasi ihan toisin, kuin oli tarkoitus, tuskin sitä yleistetään koskemaan koko Suomen kaikkia kampaajia. Ja näissä koulukeskusteluissahan ei myöskään ole aikuisten mielipiteitä asiasta, muistot ovat jostain lapsuus-ja nuoruusvuosilta, jolloin koulua on käyty, eli aina siitä ikävinkkelistä.

Tervemenoa vaan opettajan työtä tekemään - tai siis ei tekemään edes työtä!

Terveisin alaa jo vaihtanut ex-ope