Minkälainen määrä on normaalia naisen huomauttelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko oikeasti kuka tekee mitäkin? Eli miten ne kuivat pyykit päätyy kaappiin? Kuka huolehtii että lapsilla on kuivat vaatteet kun menee ulos? Että kaapista löytyy oikean kokoisia ja puhtaita vaatteita? Tiedätkö lastesi tämänhetkisen vaatekoon? Entä kun lähdetään ulos, kuka ottaa vaihtovaatteet ja varapipot ja välipalat sekä mahdolliset vaipat laukkuun jos on vaippaikäinen? Kuka kokkaa ja kuka hakee koulusta/ päiväkodista?

Kuka latoo tiskikoneen, pyykkikoneen ja herää yöllä kun lapsi huutaa?

Jos osaat vastata näihin ja nimetä metatyöntekijän ja vastaus on että vaimosi niin mieti omaa ajankäyttöäsi.

Onko vaimollasi oma tunti käytettäväksi TÄYSIN itselleen?

Huomaan ja nuo teen usein minä. Hänellä on omaa aikaa reippaasti enemmän kuin minulla. Kotitöihin ei hänen puolestaan tietysti lasketa kuin kodinhoito. Pihatyöt on esimerkiksi kaikki minun vastuullani. Puoliksi herätään yöllä, vaikka hän on kotona ja minä käyn töissä. Töistä kun pääsen siivoan keittiön ja koitan ehtiä tekemään ruokaa. Samalla pyykkikone on päällä. En jaksa alkaa lapselliseen luetteloon mitä teen. Minulla ei aika riitä enempään ja vaimollani on täysin omaa aikaa joka päivä yli tunti. On siis poissa kotoa. Täältä ei näköjään apua tule, teen niin kuin parhaaksi näen ja tällä hetkellä se vaikuttaa erolta.

Miksi sinä oletat, että työssäkäyvällä on suurempi unentarve kuin lapsia hoitavalla? Anteeksi nyt vain, vaikuttaa inhottavalta, että valitat, että vaimosi saa nukkua yhtä paljon kuin sinä, vaikka sen pitäisi olla ihan peruslähtökohta.

Minä nukuin lasten päiväunien aikaan kun olin koti-isänä. Ja se hoitaa valtaosan kodista joka on kotona. Ihme vapaamatkustajia täällä.

Ohis

Montako lasta sinulla oli? Teitkö myös kotitöitä. Ei useamman lapsen kanssa kaikki nuku yhtä aikaa, ja joskus on pakko tehdä myös kotityöt. Lisäksi moni vauva nukkuu parhaiten vaunulenkillä, ja se voi olla myös ainoa aika liikkua äidille.

Itse en ole koskaan nukkunut päiväunia.

TV neljän lapsen äiti.

(Joka on myös työssäkäyvä akateemista vaativaa työtä tekevä, joka oli tosi helpottunut, kun pääsi töihin lepäämään.)

Kaksi lasta. Miksi teit lapsia niin paljon jos niiden hoitaminen oli niin vaikeaa? Älä ainakaan valita lapsistasi, niin kuin moni täällä tuntuu tekevän.

Missä minä olen valittanut lapsistani? Ainoa mihin puutuin, oli tuo käsittämätön ajatus, ettei äiti ansaitsisi yhtä paljon unta kuin isä. Univaje on pahimpia uhkia terveydelle, enkä ymmärrä tuollaista itsekkyyttä. Enkä ajatusta, että palkkatyö olisi arvokkaampaa kuin omien lasten hoito.

Kuka on sanonut että toisen uni olisi arvokkaampaa? Ainakin meillä kotona olija on saanut nukkua aina pidempään kuin työssäkäyvä osapuoli. Ei ole itsekkyyttä jos herätään puoliksi. Ohis

Aloittaja. Hän mainitsi erikseen, että vaimo saa nukkua yhtä paljon, VAIKKA hän käy töissä. Vähän kuin sanoisi, että vaimokin saa syödä, vaikka onkin nainen. Itsestäänselvää pitäisi olla, että saa syödä ja nukkua, ja se, että mainitsee tuollaisen, ei kerro aloittajan asenteesta hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan klassinen case. Mies luulee, että naiselle pitäisi riittää, kun mies tekee kotitöitä, huolehtii talosta ja on lasten kanssa. Nainen taas kaipaa parisuhteelta tunneyhteyttä. Jos mies ei sitä älyä tarjota, niin nainen ottaa eron. Tunneyhteys on tärkeintä naiselle, jos se on kunnossa niin naista ei edes haittaa vaikka joutuisi tekemään enemmän kotitöitä kuin mies.

Tämä on niin totta! Tunneyhteys on kaiken a ja o. Mäkin huomaan tuntevani tarvetta valittaa miehelle vain, jos tunneyhteys on kärsinyt.

T.se nainen joka tekee suuremman osan polttopuista

Miten tämä tunneyhteys on näköjään pelkästään miehen vastuulla? Eikö jatkuva huomauttelu ole naisen vastuulla ja naisen tulee korjata tämä henkisen väkivallan käyttö ennen kuin mitään tunneyhteyttä voi muodostua?

Nalkutus on seurausta tunneyhteyden katoamisesta. 

Eli nalkutus on miehen syytä? Eikö naiset voi ottaa myös vastuuta omasta käytöksestään ennen kuin turvautuvat henkiseen väkivaltaan?

Ei siinä otettu mitään kantaa siihen, että kenen SYY on tunneyhteyden katoaminen. Voi olla naisen syy, voi olla miehen syy, voi olla molempien syy. Mutta siitä huolimatta nalkutus on seurausta tunneyhteyden katoamisesta.

Monet fyysiset pahoinpitelyt ovat seurausta nalkuttamisesta. Kun otamme huomioon että molemmat ovat väkivaltaa (henkinen jopa pahempaa), niin saako ap vedellä muijjaansa turpaan?

Mitähän sinä nyt sekoilet.

Että tuo nalkutus on tuomittavaa ja ennen sen lopettamista ei parannusta voi tapahtua. Ei nalkuttaminen ole mikään oikeus.

Edelleenkään se nalkuttajaksi väitetty ei ole mukana tässä keskustelussa, joten sitä nyt on turha tuomita. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan toimintaansa. Emmekä me tiedä, miten aloittajan vaimo kokee tilanteen.

Aloittaja voisi tietää, jos joskus ihan oikeasti kuuntelisi, mitä vaimo sanoo, eikä tulkitsisi kaikkea puhetta nalkutukseksi.

Ei ole, mutta ap on kertonut kuinka yrittää tehdä perheensä eteen, minun mielestäni hyvin paljon. Tässä on asetelma että ap on mielestäsi kaikkeen syyllinen vaikka ainakin tekee niitä asioita mitä hänen puolisonsa toivoo. Hän kysyy mikä on normaali määrä huomauttelua, ja alituinen huomauttelu ei ole normaalia, vaan henkistä väkivaltaa toista kohtaan.

Niin. Tuohon on aika vaikea ottaa kantaa, kun ei kuule toisen osapuolen näkemystä. Kuka ikinä on sitä mieltä, että itse tekee liian vähän?

Ap katosi keskustelusta kun ei saanut itseään miellyttäviä neuvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan klassinen case. Mies luulee, että naiselle pitäisi riittää, kun mies tekee kotitöitä, huolehtii talosta ja on lasten kanssa. Nainen taas kaipaa parisuhteelta tunneyhteyttä. Jos mies ei sitä älyä tarjota, niin nainen ottaa eron. Tunneyhteys on tärkeintä naiselle, jos se on kunnossa niin naista ei edes haittaa vaikka joutuisi tekemään enemmän kotitöitä kuin mies.

Tämä on niin totta! Tunneyhteys on kaiken a ja o. Mäkin huomaan tuntevani tarvetta valittaa miehelle vain, jos tunneyhteys on kärsinyt.

T.se nainen joka tekee suuremman osan polttopuista

Miten tämä tunneyhteys on näköjään pelkästään miehen vastuulla? Eikö jatkuva huomauttelu ole naisen vastuulla ja naisen tulee korjata tämä henkisen väkivallan käyttö ennen kuin mitään tunneyhteyttä voi muodostua?

Nalkutus on seurausta tunneyhteyden katoamisesta. 

Eli nalkutus on miehen syytä? Eikö naiset voi ottaa myös vastuuta omasta käytöksestään ennen kuin turvautuvat henkiseen väkivaltaan?

Ei siinä otettu mitään kantaa siihen, että kenen SYY on tunneyhteyden katoaminen. Voi olla naisen syy, voi olla miehen syy, voi olla molempien syy. Mutta siitä huolimatta nalkutus on seurausta tunneyhteyden katoamisesta.

Monet fyysiset pahoinpitelyt ovat seurausta nalkuttamisesta. Kun otamme huomioon että molemmat ovat väkivaltaa (henkinen jopa pahempaa), niin saako ap vedellä muijjaansa turpaan?

Mitähän sinä nyt sekoilet.

Että tuo nalkutus on tuomittavaa ja ennen sen lopettamista ei parannusta voi tapahtua. Ei nalkuttaminen ole mikään oikeus.

Edelleenkään se nalkuttajaksi väitetty ei ole mukana tässä keskustelussa, joten sitä nyt on turha tuomita. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan toimintaansa. Emmekä me tiedä, miten aloittajan vaimo kokee tilanteen.

Aloittaja voisi tietää, jos joskus ihan oikeasti kuuntelisi, mitä vaimo sanoo, eikä tulkitsisi kaikkea puhetta nalkutukseksi.

Ei ole, mutta ap on kertonut kuinka yrittää tehdä perheensä eteen, minun mielestäni hyvin paljon. Tässä on asetelma että ap on mielestäsi kaikkeen syyllinen vaikka ainakin tekee niitä asioita mitä hänen puolisonsa toivoo. Hän kysyy mikä on normaali määrä huomauttelua, ja alituinen huomauttelu ei ole normaalia, vaan henkistä väkivaltaa toista kohtaan.

Niin. Tuohon on aika vaikea ottaa kantaa, kun ei kuule toisen osapuolen näkemystä. Kuka ikinä on sitä mieltä, että itse tekee liian vähän?

ei kai kukaan, mutta toisen ihmisen tekemisistaä jatkuva huomauttelu ei ole mitenkään hyväksyttävää. Sitä ei voi oikeuttaa millään syyllä. Kuten täälläkin on moni todennut, ap:n kannattaisi erota ihmisestä joka ei hänen panostaan selvästi arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Ap katosi keskustelusta kun ei saanut itseään miellyttäviä neuvoja.

En minäkään näe täällä kuin kaksi hyvää neuvoa. Keskustelu näkökulmasta mitä Meidän tulisi tehdä ja ero. Kaikki muut on ap:n tekemisien kyseenalaistamista. Mitä jos ap halusi vain hetkisen purkaa tuntojaan ja saada vertaistukea, niinhän ainakin monet monet naiset täällä tekevät ja se ymmärretään ja heti syytetään miestä. On ihmeen kylmä suhtautuminen ihmuseen joka kertoo yrittävänsä, mutta aika ei riitä. Missä empatia on, vai onko se varattu vain muille kuin miehille. Toisaalta miehen tulee kait vieläkin kestää kuin mies. Ihmetyttää myös asenne kuinka nalkuttaminen olisi jotenkin oikeutettua vain siksi että henkinen yhteys takkuilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaatko oikeasti kuka tekee mitäkin? Eli miten ne kuivat pyykit päätyy kaappiin? Kuka huolehtii että lapsilla on kuivat vaatteet kun menee ulos? Että kaapista löytyy oikean kokoisia ja puhtaita vaatteita? Tiedätkö lastesi tämänhetkisen vaatekoon? Entä kun lähdetään ulos, kuka ottaa vaihtovaatteet ja varapipot ja välipalat sekä mahdolliset vaipat laukkuun jos on vaippaikäinen? Kuka kokkaa ja kuka hakee koulusta/ päiväkodista?

Kuka latoo tiskikoneen, pyykkikoneen ja herää yöllä kun lapsi huutaa?

Jos osaat vastata näihin ja nimetä metatyöntekijän ja vastaus on että vaimosi niin mieti omaa ajankäyttöäsi.

Onko vaimollasi oma tunti käytettäväksi TÄYSIN itselleen?

Huomaan ja nuo teen usein minä. Hänellä on omaa aikaa reippaasti enemmän kuin minulla. Kotitöihin ei hänen puolestaan tietysti lasketa kuin kodinhoito. Pihatyöt on esimerkiksi kaikki minun vastuullani. Puoliksi herätään yöllä, vaikka hän on kotona ja minä käyn töissä. Töistä kun pääsen siivoan keittiön ja koitan ehtiä tekemään ruokaa. Samalla pyykkikone on päällä. En jaksa alkaa lapselliseen luetteloon mitä teen. Minulla ei aika riitä enempään ja vaimollani on täysin omaa aikaa joka päivä yli tunti. On siis poissa kotoa. Täältä ei näköjään apua tule, teen niin kuin parhaaksi näen ja tällä hetkellä se vaikuttaa erolta.

Miksi sinä oletat, että työssäkäyvällä on suurempi unentarve kuin lapsia hoitavalla? Anteeksi nyt vain, vaikuttaa inhottavalta, että valitat, että vaimosi saa nukkua yhtä paljon kuin sinä, vaikka sen pitäisi olla ihan peruslähtökohta.

Minä nukuin lasten päiväunien aikaan kun olin koti-isänä. Ja se hoitaa valtaosan kodista joka on kotona. Ihme vapaamatkustajia täällä.

Ohis

Tuo riippuu kyllä niin lapsista että voiko vanhempi nukkua päikkärit silloin kun lapsikin nukkuu. Meillä on lapsilla 2 vuotta ikäeroa ja 1.5 ensimmäistä vuotta en saanut niitä nukkumaan samaan aikaan. Puoli yötä valvoneena joskus pistin telkun vanhemmalle lapselle nuoremman nukkuessa ja otin itse samalla kynäpäikkärit, mutta ei viidellä minuuutilla korvata huonoja yöunia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap katosi keskustelusta kun ei saanut itseään miellyttäviä neuvoja.

En minäkään näe täällä kuin kaksi hyvää neuvoa. Keskustelu näkökulmasta mitä Meidän tulisi tehdä ja ero. Kaikki muut on ap:n tekemisien kyseenalaistamista. Mitä jos ap halusi vain hetkisen purkaa tuntojaan ja saada vertaistukea, niinhän ainakin monet monet naiset täällä tekevät ja se ymmärretään ja heti syytetään miestä. On ihmeen kylmä suhtautuminen ihmuseen joka kertoo yrittävänsä, mutta aika ei riitä. Missä empatia on, vai onko se varattu vain muille kuin miehille. Toisaalta miehen tulee kait vieläkin kestää kuin mies. Ihmetyttää myös asenne kuinka nalkuttaminen olisi jotenkin oikeutettua vain siksi että henkinen yhteys takkuilee.

Et ole tainnut ikinä avata niitä ketjuja, missä naiset hakevat vertaistukea moittimalla anoppia, kälyä, naapuria, kaveria jne. Aloittajan näkökulma kyseenalaistetaan aina. Se on ihan luonnollinen reaktio, koska ihminen luonnostaan puolustaa mustamaalauksen uhria, joka ei itse pysty kommentoimaan.

Itselleni tuli mieleen että onkohan ap paljon älylaitteiden parissa. Musta ainakin on tosi ärsyttävää että mies vielä illallakin tekee töitä sähköposteja lukien ja niihin vastaten. Se on siis poissaoleva sillä lailla. Olisi kiva että voitaisiin hoitaa ne iltatoimet tai ruokailut ilman pling ääntä. Eli ajattelin että vaikka ap tekeekin paljon kotona niin onko hän oikeasti silloin läsnä.

Vasta nyt kun lapset on lähemmäs kaksi ja neljä, koen että pystyn ottamaan omaa aikaa päivälläkin. Eli vasta nykyään hoidan melkein kaikki kotityöt. Kyllä niin kauan kuin heräsin 7 krt yössä ja lapset nukkui päikkärit eri aikaan koin tarvitsevani apua siivoomisessa yms. Ei se kotiäitiys/isyys tarkoita sitä että ihminen pärjää ilman unta ja lepoa. Ja pieni ihminen vaatii todella paljon huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Kertomasi perusteella sanoisin että sinun tulisi tehdä VÄHEMMÄN, ja keskittyä enemmän itseesi. Tai ainakin teet sitä mistä itse pidät. Sehän voi olla myös siivousta jos niin päätät, mutta ei vaimosi ehdoilla ja säännöillä. Sinä olet mies talossa ja vaimo voi mussuttaa sen aikaa kun siihen kykenee.

Päinvastoin kuin monet aviomiehet luulevat, vaimon voi ja välillä pitääkin suututtaa. Suututtaminen on monesti parempi vaihtoehto kuin miellyttäminen. Jos yrität miellyttää naista, menetät hänen kunnioituksensa. Muistat vain pitää pään kylmänä, olla provosoitumatta MISTÄÄN. Älä osallistu riitelyyn mutta pidä pääsi. Jos menetät malttisi, olet automaattisesti hävinnyt.

Öööh... ei tosiaankaan pidä tarkoituksellisesti suututtaa, mutta ei myöskään saa olla tahdoton riepukasa. Monesti nainen kaipaa ideoiden pallottelua, mielipiteitä ja keskustelua, jonka jälkeen löydettäisiin yhteinen päätös asiasta.

Ei ole normaalia naiselta eikä mieheltä. Vain kontrollifriikeiltä. Onko elämäsi muutenkin sellaista kuin naisesi määrittelee? Onko hänellä yksi elämän malli jota ajaa muillekkin? Vaatiiko hän muilta palveluita että oma elämä sujuu? Jotkut vaan on sen kaltaisia että kontrolloi ja vaatii muilta kokoajan jotain että oma elämä olisi hohdokasta. Eivät selviä yksin vaan tarvivat hovin palvelemaan.

Jokin aika sitten mieheni kertoi ystävälleni tehneensä meillä aina kaikki. Outo homma, kun ottaa huomioon että oli pulet vuodesta viikot poissa. 2 lasta, ok-talo, mulla kokopäivä työ.

Pian saakin tehdä kaikki, oikeasti.

Ittu päivässä miehen tiellä pitää. Rouvan pelko on viisauden alku.

1-2 huomautusta per pv

Vierailija kirjoitti:

Hoidan kotitöistä puolet ja käyn töissä. Hoidan lapsia ja huollan taloamme. Silti vaimoni on alkanut huomauttelemaan minulle alituiseen että minun pitäisi tehdä enemmän. Tämän lisäksi saan huomauttelua kun en vietä aikaa hänen kanssaan. Omaa aikaa on tunti viikossa, jonka käytän lenkkeilyyn ja tästä vaimoni on huomauttanut useasti että olen itsekäs. Onko normaalia että naiset piikittelevät alituiseen?

En tiedä mikä on normaali määrä kaikkien naisten mielestä, muta minä joudun huomauttelemaan aivan liikaa silloin kun miehen lapset ovat täällä. Mikä siinä on että kun 10 ja 12-vuotiaat tulevat meille, niin miehestä tulee sohvalla makaava idio-otti???!!! Yhtäkkiä ei pysy enää kädessä luutu, vessaharja, lumikola, eikä imuri, vaan ollaan vain ja makoillaan, kun pitäisi kulkea lasten perässä siivoamassa niiden jälkiä. Sitä varmaan vit tu-ttaa kun minä en tee silloin mitään siivoushommia, koska en murusta keittiön lattiaa kymmentä kertaa päivässä, en pyyhi paskhaisia käsiä valkoisiin pyyhkeisiin, enkä töhrää hammastahnaa pitkin vessan seiniä ja hanoja ja valokatkaisijoita. Hän ei myöskään viitsi opastaa lapsiaan, eikä kasvattaa, vaan makaa vain. Minä joudun joka ikinen kerta käskyttämään miestä, joka sitten käskyttää lapsia, muuten mitään ei tapahdu!! Tämän joululoman jälkeen on perusteellinen keskustelu, ja mikäli asia ei muutu sekunnissa kokonaan niin ettei minun tarvitse jatkuvasti nostaa pöydältä lämmenneitä maitoja, levitteitä, juustoja jääkaappiin, ja sotkea itseäni pask kaan jota on vaikka vessanpöntön istuinosalla tai vetonupissa, niin talo menee myyntiin, ja ak-ka vaihtaa maisemaa!!!

Naiset tarvitsevat miehiä enemmän unta.

voi luoja tätä miesvihapalstaa. harvinaista kyllä, tässä ketjussa on muutama fiksukin nainen(?)

Ihme vastauksia kun kukaan ei usko miehen tekevän saman verran tai enemmän töitä kodissa ja lasten kanssa.

Onhan se harvinaista mutta niitäkin löytyy.

Itse olisin onnellinen jos mieheni tekis edes pienen osan kotitöitä tai viettäisi aikaa lasten kanssa.

Tietysti kannattaa saada puhuttua asiasta joka vaivaa, mut jos ihan syyttä valittaa kun teet jo enemmän niin ei todellakaan tarvitse mielistellä häntä.