Miten manipuloiva ihminen muuttuu kun hän huomaa, että uhri ei toimikkaan hänen oletuksensa mukaan?

Oli pakko kaivaa vanha aihe esiin kun en uutta halua aloittaa.

Mun läheinen sukulainen on kiero manipuloija ja kun olen vihdoinkin oppinut laittamaan rajaa hän on ottanut etäisyyttä ja on selvästi loukkaantunut. Aiemmin oli yhteydessä aina kun tarvitsi jotain, kaikista eniten hoitopaikkaa lapsilleen. Muuten ei mitään yhteyttä. Minä kiltti hoidin ja paapoin lapsia vuosia, jopa kokonaiset viikonloput, joiden jälkeen olin aivan loppu. Jos joskus en kyennyt hoitamaan tämä sukulainen oli selvästi näreissään ja loukkaantunut ja piti pientä taukoa.

Nyt lapset teinejä ja vaikeuksia riittää. Minun pitäisi nyt tukea. Kantaa taas vastuuta. On kuulemma tädin velvollisuus. Mutta kun en jaksa. Omassa elämässä paljon solmuja ja raskas työ.

Olen laittanut rajaa ja saanut aikamoisen kakkamyrskyn päälleni. Koska tämä sukulaiseni on korkeasti koulutettu ja omasta mielestään älykäs, hän käyttää erilaisia keinoja saadakseen tahtonsa läpi. Nyt vaan en enää suostu. Mut on haukuttu nyt moneen kertaan meidän toiselle sukulaiselle ja valehdeltukin ihan höpöhöpöä ja mulla alkaa keittämään toden teolla.

Mitään ei tämä ihminen koskaan vastavuoroisesti anna minulle, ei edes kahvipakettia tuo vaikka olen hänen lapsiaan hoitanut kymmenet kerrat.

Miten toimisitte?

Onko jollain ajatuksia aiheesta. Mun kiukun tunne on aika iso kun harmittaa miksi olen suostunut tämän sukulaisen vaatimuksiin. Minä duunari hän akateeminen nainen, jotenkin vaan Tilanteet ajautuivat siihen että hän osasi kieroilla ja saada kaipaamansa minulta. Enää en suostu. Kirjavinkkejä tms?