Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ketä ei saanut lahjoja kuin itseltään?
27.12.2018 |
Onko muita? Ymmärrän jos elää yksin, mistä tahansa syystä. Onko kaltaisiani ydinperheellisiä, joka ei saanut lahjoja?
Aviopuoliso ilmoitti hyvissä ajoin ennen joulua yksipuolisesti ettei halua lahjaa eikä aio minulle hankkia mitään. Siitä huolimatta minä kuitenkin ostin hänelle jotakin sopivaa ja tarpeellista koska lahjat ovat joulun tärkeimpiä asioita nimenomaan ajatuksella annettuna aikuisten tai isojen lasten kanssa, kun krääsä- ja pukkiaika on ohi. Ylipäänsä tykkään ilahduttaa ja osoittaa välittämistä sekä saada sitä.
Kyllähän puoliso kyseli sitten alusviikolla lahjatoiveitani ja jotain osasinko sanoa. Ajattelin jo että sittenkin sillä heräsi halu ilahduttaa. Vaan ei, aatonaattona ilmoitti ettei ole mitään hankkinut joten minun on varmistettava itse että mullekin on paketti pukin säkissä, jotta ei mene maine (tutun) pukin silmissä perheeltämme. Jippii. Onnistui tuottamaan pettymyksen kahdesti samalla asialla.
En ole ollenkaan materian perään ja pelkkä sukkapari olisi olllut oikein hyvä lahja. Mutta se, että toinen ei jaksa eikä koe tarpeelliseksi ajatella sen vertaa, vähän nyppii. No kai tuo on yksi signaali sitten parisuhteen tilasta tuokin.
Kommentit (25)
Lahjojen merkitys on muuttunut, kun keski-ikäluokka lanseerasi lahjoista "itsestäänselvyyksiä" ja vei merkityksen koko lahjojen annolta. Itse en halua lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen KETÄ? En ymmärrä vaikka suomi on äidinkieleni.
Kieli ei vielä takaa ymmärrystä.
Perussana on "ken", joka on joissain murteissa synonyymi toisten murteiden sanalle "kuk".
Sana taipuu seuraavasti, ohessa myös rinnakkainen kuk-sanan taivutus:
ken ______ kuk
ketä _____ kuka
kenestä __ kusta
keneksi __ kuksi
jne
Noita sanoja on käytetty eri murteissa rinnan ja toisiaan korvaten ja nykyinen Agricolan väsäämä keinotekoinen fuusio-kirjakieli sekoittaa kumpaakin sanaa, kuten sekoittaa eri murteiden ominaisuuksia muutenkin. Agricolahan oli myöhäiskeskiaikainen ruotsinkielinen pappi, eikä moderni lingvistikko, hän vaan keräili sanoja ja päätti itsekseen niiden merkityksen, osin myös kieliopinkin.
AP
Siis tosissasi syytät Argicolaa siitä, että et itse osaa puhua ja kirjoittaa suomea? Murteet ovat murteita ja Agricola kuoli yli 450 vuotta sitten. Nyt puhutaan yleiskieltä, jossa sanalla ketä ei ole sen murteellista merkitystä, vaan tarvittava kysymyspronomini on kuka. Jos ehdottomasti haluat käyttää sanaa ketä, niin silloin sinun tulee käyttää partitiivia eli kysymyslauseesi voisi olla esim. "Ketä etsit?".
En syytä ketään mistään, vastasin vain ymmärtämättömän ihmettelyihin.
Murteiden käyttö ei ole kiellettyä. Voin myös kysyä esimerkkilauseesi toisenmurteisesti "Kuta etsit?"
Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät aina tajua kaikkia eri murreilmaisuita, mutta turha siitä on aggressiiviseksi ryhtyä kuitenkaan tai yrittää kieltää murteet. Tämä palstakin on täynnä yleisuusimaalaista mä, sä, mä, sä -puhekielisoopaa kaikkialla. Mäsätys ärsyttää minua, mutta ymmärrän sitä, koska en ole lukkiutunut yhteen ainoaan oikeaan puhetapaan ja ymmärrän myös erilaisuutta, sekä hyväksyn rennomman ilmaisun varsinkin tällaisessa epämuodollisessa keskustelukontekstissa. En siis jaksa ääneen pahastua kellekään asiasta. Muotoon takertuminen asian kustannuksella on hölmöjen heikkomielisten itsepönkitystä.
AP, mie ite.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen KETÄ? En ymmärrä vaikka suomi on äidinkieleni.
Kieli kehittyy kaiken aikaa; se on väistämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "ketä" on tietty aika ärsyttävä aloitus, mutta itse asiasta:
Jos puoliso on noin törppö, olisin ostanut omaan lahjapakettiini niin kalliin korun kuin rahat olisi riittäneet (- kotiinkuljetuksella, jos nyt aatonaattona olisi ehtinyt tai postilaatikkoon pudotettuna) sekä varustanut kortilla, jossa olisi ollut intohimoinen rakkausruno tai muu kuuman rakkauden ilmaus - eri käsialalla kirjoitettuna, allekirjoituksena "nimen" ensimmäinen kirjain.
Sitten yllättyneen näköisenä ja punastellen olisin pakettini kaikkien läsnäollessa avannut. Ja hymyillyt onnellisenä silmät säihkyen koko loppuillan...
Ketällä huomiota, kiitos kun jaksoit ohittaa sen suuttumatta. :D
Olisin hankkinutkin itselleni tietyn arvokkaamman lahjan, jollaista olen pitkään halunnut, vaan en ole raaskinut ostaa, mutta ilmoitus tuli liian myöhään kesken jouluvalmistelukiireiden, joten ei nyt pystynyt. Suunnittelin sitä aiemmin mutta sitten lykkäsin hankintaa joulun yli, jottei lopu rahat. Tuossa vaiheessa se ei olisi enää ehtinyt. Niitä kun ei ihan läheltä saa.
En tiedä olisinko kehdannut tuollaisia salarakas-naamiointeja tehdä, muutenkin kun olen jatkuvan mustasukkaisen epäilyksen kohteena. Ketä ;) milloinkin epäillee salarakkaakseni, jos nyt esim. juttelen juhlissa tai pikaviestimillä vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, tai ylipäänsä olen esim. fabossa kirjautuneena, varsinkin puolison ollessa nukkumassa tai eri paikassa.
AP
No, salarakas-feikkaus olikin hieman arveluttava överiehdotus, mutta (kostonhimoisena) ajatuksena heitin. Tosin jos puolisosi on jo tyhjästä mustasukkainen, ei kannata lietsoa hänen mielikuvitustaan enempää siihen suuntaan - jos nyt siis haluat hänet pitää.
Toisaalta luulisi, että hän yrittäisi ilahduttaa lahjoilla tai pitää edes tyytyväisenä, jos pelkää sinun katselevan vieraisiin pöytiin. - Onneksi joulu alkaa olla suoritettu tältä erää :)
Alue: Aihe vapaa
Siis tosissasi syytät Argicolaa siitä, että et itse osaa puhua ja kirjoittaa suomea? Murteet ovat murteita ja Agricola kuoli yli 450 vuotta sitten. Nyt puhutaan yleiskieltä, jossa sanalla ketä ei ole sen murteellista merkitystä, vaan tarvittava kysymyspronomini on kuka. Jos ehdottomasti haluat käyttää sanaa ketä, niin silloin sinun tulee käyttää partitiivia eli kysymyslauseesi voisi olla esim. "Ketä etsit?".