Onko teini-ikäisten seurustelu vähentynyt rajusti?

Vierailija kirjoitti:

Oikein hyvä.

Näin on. Teinit ovat vielä ihan lapsia. Kannattaa käydä ensin koulut loppuun ja harkita sitä seurustelua kun vähän kypsempi ja täysi-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumiehenä jaksaa ihmetyttää miksi monet ihmiset, etenkin ne parisuhteessa olevat, miettivät sinkuista, että miksei tuo seurustele. Miksi pitää seurustella? Eihän se ole mikään elämän päämäärä tai itsestäänselvyys. En minä ole ainakaan koskaan ajatellut, että joku seurusteleva olisi parempi ihminen tms. Ihmiset on erilaisia. Ei parisuhde ole kaikille. Monesti ei edes niille, joilla semmonen on....

Ehkä ne pariskunnat, jotka ihmettelevät eniten jonkun sinkun seurustelemattomuutta, ovat juuri niitä seurustelun ammattilaisia,  jotka eivät osaa olla yksin omissa oloissaan vaan heillä on aina ollut joku tyttö- tai poikakaveri jostain 15-vuotiaasta lähtien. Jos entinen suhde loppuu syystä tai toisesta, niin kaipa heillä on vähän katsottuna kun on se seuraava "rakas" pitkässä ketjussa.

Tämän päivän teinit eivät edes osaa kirjoittaa virheettömästi tuskin laskeakaan. Kun katsoo kaupungilla teinejä ainut tärkeä on kännykkä.

Monen mielestä tämä on hyvä kehityssuunta, minun mielestäni ei. Vakavaan seurusteluun tai seksiin ei ole mielestäni nuorilla kiire, en sitä tarkoita. Mutta lienee selvää, että älypuhelinaikakautena kaikenlainen flirttailu ja romantiikka on jäänyt nuorten elämästä. Minusta he jäävät paljosta paitsi. Nuoruuden pitäisi olla ainutlaatuinen seikkailu. Mitä nämä nykyteinit muistelevat nuoruudestaan vanhoina? Vanhempi polvi muistaa kutkuttavan jännittävän silmäpelin koulun käytävillä ihastuksen kanssa. Kesäloman ensimmäiset lauantait, kun kavereiden kanssa pidettiin uimarannalla hauskaa myöhään yöhön asti, ja joukko samalla rannalla hengailleita kivoja vastakkaisen sukupuolen edustajia tuli juttelemaan. Ja myös ne katkeransuloiset, ehkä jopa angstiset arki-illat, kun helmikuisessa pakkasessa istuttiin tuntitolkulla puiston penkillä tilittämässä ystävälle sydänsuruja sormet jäässä, mutta lähteä ei malttanut.

Mitä nykyteinit tosiaan muistelevat? "Makoilin illat sängyllä stalkkaamassa rinnakkaisluokkalaisia tyttöjä ja ehkä joitain vloggaajia. Kerran sydämessäni läikähti, kun joku söpö poika alkoi seurata Instassa."

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä tämä on hyvä kehityssuunta, minun mielestäni ei. Vakavaan seurusteluun tai seksiin ei ole mielestäni nuorilla kiire, en sitä tarkoita. Mutta lienee selvää, että älypuhelinaikakautena kaikenlainen flirttailu ja romantiikka on jäänyt nuorten elämästä. Minusta he jäävät paljosta paitsi. Nuoruuden pitäisi olla ainutlaatuinen seikkailu. Mitä nämä nykyteinit muistelevat nuoruudestaan vanhoina? Vanhempi polvi muistaa kutkuttavan jännittävän silmäpelin koulun käytävillä ihastuksen kanssa. Kesäloman ensimmäiset lauantait, kun kavereiden kanssa pidettiin uimarannalla hauskaa myöhään yöhön asti, ja joukko samalla rannalla hengailleita kivoja vastakkaisen sukupuolen edustajia tuli juttelemaan. Ja myös ne katkeransuloiset, ehkä jopa angstiset arki-illat, kun helmikuisessa pakkasessa istuttiin tuntitolkulla puiston penkillä tilittämässä ystävälle sydänsuruja sormet jäässä, mutta lähteä ei malttanut.

Mitä nykyteinit tosiaan muistelevat? "Makoilin illat sängyllä stalkkaamassa rinnakkaisluokkalaisia tyttöjä ja ehkä joitain vloggaajia. Kerran sydämessäni läikähti, kun joku söpö poika alkoi seurata Instassa."

Kulttuuri nuorten keskuudessa nykyisin on täysin erilainen kuin pari sukupolvea sitten. Se mistä ei tiedä, sitä ei osaa kaivata, viitaten tuohon kommenttiisi romantiikasta. Kerkeää sitä kokeilla myöhemminkin. Omista teinivuosistani muistan vain kesän 9 luokan jälkeen, kun päristeltiin mopolla pitkin kyliä mutta siitäpä sitten voidaan hypätä suoraan 5 vuotta eteenpäin kun tapahtui seuraavan kerran elämässä jotain mainitsemisen arvoista.

M23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkumiehenä jaksaa ihmetyttää miksi monet ihmiset, etenkin ne parisuhteessa olevat, miettivät sinkuista, että miksei tuo seurustele. Miksi pitää seurustella? Eihän se ole mikään elämän päämäärä tai itsestäänselvyys. En minä ole ainakaan koskaan ajatellut, että joku seurusteleva olisi parempi ihminen tms. Ihmiset on erilaisia. Ei parisuhde ole kaikille. Monesti ei edes niille, joilla semmonen on....

Ehkä ne pariskunnat, jotka ihmettelevät eniten jonkun sinkun seurustelemattomuutta, ovat juuri niitä seurustelun ammattilaisia,  jotka eivät osaa olla yksin omissa oloissaan vaan heillä on aina ollut joku tyttö- tai poikakaveri jostain 15-vuotiaasta lähtien. Jos entinen suhde loppuu syystä tai toisesta, niin kaipa heillä on vähän katsottuna kun on se seuraava "rakas" pitkässä ketjussa.

No ei sitä ymmärräkään ihminen, jonka oma maailma eroaa sinkun maailmasta noinkin radikaalisti. He eivät käsitä, että joku voi olla yksin, omissa oloissaan, nauttia rauhasta, hiljaisuudesta ja syventyä omiin puuhiin kuten mielekkäisiin harrastuksiin. Seurustelevilla on kova tarve olla koko ajan toisen ihmisen seurassa ja he ovatkin usein luonteeltaan ekstovertimpiä.

Intovertikoille yksinolo on elinehto, ja he kaipaavat omaa rauhaa eivätkä jaksa jatkuvaa päälleliimattua ja väkinäistä sosialisointia. He eivät tarvitse parisuhteelta mitään, se ei tuo heidän elämäänsä mitään järisyttävää lisäarvoa. Seksiäkin saa jos haluaa, itsetyydytys on kova juttu, on olemassa kaiken maailman seksileluja ja vempaimia, jos vaihtelua kaipaa. Tarve ihmiskontaktiin täyttyy muunlaisten sosiaalisten suhteiden kuten tuttujen, kaverien, ystävien ja perheen muodossa.

Sinkuilla ei ole jatkuvaa tarvetta fyysiselle läheisyydelle eivätkä he välttämättä koe sen suurempaa tarvetta jakaa elämänsä jokainen asia jonkun toisen ihmisen kanssa. Jos ei halua lapsia, silloin etenkään ei ole mikään kiire etsiä kumppania. Voi olla ihan rentona ja rauhassa, ympärille katsellen että löytyisikö se oma kumppani. On toki sinkkuja, jotka eivät aktiivisesti ketään etsikään.

Tässä tulee esiin mielipide-erot ja erilainen maailmankuva/katsomus. Ei voida ymmärtää ihmisiä, jotka haluavat elämältä erilaisia asioita kuin mitä itse halutaan.

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä tämä on hyvä kehityssuunta, minun mielestäni ei. Vakavaan seurusteluun tai seksiin ei ole mielestäni nuorilla kiire, en sitä tarkoita. Mutta lienee selvää, että älypuhelinaikakautena kaikenlainen flirttailu ja romantiikka on jäänyt nuorten elämästä. Minusta he jäävät paljosta paitsi. Nuoruuden pitäisi olla ainutlaatuinen seikkailu. Mitä nämä nykyteinit muistelevat nuoruudestaan vanhoina? Vanhempi polvi muistaa kutkuttavan jännittävän silmäpelin koulun käytävillä ihastuksen kanssa. Kesäloman ensimmäiset lauantait, kun kavereiden kanssa pidettiin uimarannalla hauskaa myöhään yöhön asti, ja joukko samalla rannalla hengailleita kivoja vastakkaisen sukupuolen edustajia tuli juttelemaan. Ja myös ne katkeransuloiset, ehkä jopa angstiset arki-illat, kun helmikuisessa pakkasessa istuttiin tuntitolkulla puiston penkillä tilittämässä ystävälle sydänsuruja sormet jäässä, mutta lähteä ei malttanut.

Mitä nykyteinit tosiaan muistelevat? "Makoilin illat sängyllä stalkkaamassa rinnakkaisluokkalaisia tyttöjä ja ehkä joitain vloggaajia. Kerran sydämessäni läikähti, kun joku söpö poika alkoi seurata Instassa."

Nykyisin hyvin monet vanhemmat ovat aiempaa välittävämpiä ja suojelevampia. Heidän lapsensa ei saa olla myöhään yöhön ulkona edes kesälomalla. Lapsilla on hyviä harrastuksia osittain juuri siksi, ettei lapsilla olisi tarvetta notkua iltaisin ja öisin missä sattuu ja kenen kanssa tahansa. Harrastuksia on useampana iltana viikossa ja niihinkin vanhemmat kuljettavat autolla. Jos teini menee kavereiden kanssa leffaan, sinnekin jonkun vanhemmat vievät ja hakevat autolla. Päiväsaikaan ystäviä ja kavereita voi tavata kauppakeskuksissa ja kahviloissa, viikonloppuna illalla voidaan olla jonkun kotona (missä myös vanhemmat ovat paikalla). Ulkona iltaisin ja öisin maleksivat nuorisoporukat koetaan uhkaaviksi ja omille lapsille mahdollisesti vaarallisiksikin. Ainakin huonoksi seuraksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin ysiluokkalaiseni kanssa ja hän sanoi että tuntuisi tosi oudolta jos joku kaveri seurustelisi, hänen tietääkseen kukaan hänen luokaltaan ei seurustele, eikä tiedä rinnakkaisluokiltakaan kenenkään seurustelevan.

Se seurustelu ei välttämättä näy koulussa millään tavoin.

Ennen ne seurustelukumppanit oli samasta koulusta tai edes paikkakunnalta. Nykyisin voidaan olla tiiviissä yhteydessä somen välityksellä kaukaakin. Seurustelu tapahtuu somessa.

Onko se seurustelua jos ei nähdä livenä?

Kyllä se yläasteikäiselle voi olla. Yrittäkää nyt ymmärtää, ettei yläasteikäiset ole aikuisia eikä heidän seurustelunsakaan tarvitse olla aikuismaista.

Vierailija kirjoitti:

Hirveä hinku jollain on todistaa, ettei ongelmaa muka olisi ollenkaan, miksi?

Onko feministien vaikea ymmärtää tai myöntää, että pojilla ei mene hyvin ja että juuri feminismi on yksi syy poikien ja tyttöjen segrekaatioon. Ei se ainakaan yhdistävä voima ole.

Höpsis. Monissa kaveriporukoissa on sekä tyttöjä että poikia. Tytöt voivat olla poikien ystäviä ja pojat tyttöjen ilman, että heti joku alkaa nälviä, että tyttö olisi ihastunut poikaan tai poika tyttöön. Tämä nimenomaan estää segrekaatiota. 

Vierailija kirjoitti:

On vähentynyt. Nykyään Tinder-aikakautena ei tarvitse tyytyä oman koulun poikiin vaan voi seuloa parempaa eikä tarvitse seurustella että pääsee panemaan.

Just tää.

Nuorillahan voi olla vaikka mitä kaukosuhteita ja haaveillaan jostain julkkiksista instassa, joihin ei ole oikeasti mitään tsäänssejä.

Nykyään saa helposti sen fiiliksen, että on koko ajan jotai parempaa tarjolla.

Itse kun oli tuossa 24-vuotiaana Tinderissä ja netissä, kukaan ei tuntunut haluavan mitään. Ei varsinkaan mitään vakavaa. Seksiseuraa olisi ollut tarjolla, mutta en sitten pystynyt pelkästään siihen.

Sain yllättäen Tinderistä jopa kavereita, mutta en seuraa.

Musta tuntui, että vastapuolen kiinostus lopahti parissa viikossa, kun oli tullut jo liuta uusia pareja ja ilmeisesti paremman näköisiä.

Ei sillä. Itsekin menin tähän ansaan ja luulin saavani aina vaan parempaa. Onneksi tiedostin asian.

Löysin sitten muuta kautta oman kumppanini.

Vierailija kirjoitti:

Suuri on kyllä muutos näinkin lyhyessä ajassa. Liekö sitten viihdeteollisuudella ja trendeillä osuutta asiaan.  

Ainakin heterosuhteita tunnutaan nykyään pidettävän vähän vanhanaikaisina ja takapajuisina, ja esikuvana nähdään voimakas sinkkunainen, joka harrastaa seksiä monien kumppanien kanssa samaan aikaan ilman minkäänlaisia sitoumuksia tai tunteita.

Olenkin monesti miettynyt, että miksi voimaantuneen naisen malli tuntuu niin monilta osin usein olevan otettu ns. 'kusipää'-miehiltä?  Niiltä narsistisilta öykkäreiltä, jotka ei muista välitä ja jotka ottaa itselleen sen mitä haluaa, milloin haluaa. 

Tuli tästä mieleen viihdeteollisuuddn osuuddn kautta tää edelleen jatkuva japsi/manga/jpop/kpop/cossaus trendi.

Päinvastainen vahvan naisimagon kanssa.

Ihaillaan söpöstelyä ja toisten tyttöjen kanssa olemista. Miesihanteet tulee joltain japanilaisilta poppareilta, jollaisilta täällä nyt ei näytä kukaan. Haaveillaan siloposkisista poitsuista.

Tää alkoi silloin kun olin itse teini, 10 vuotta sitten. Tähän päivään asti tuntuu vaan lisääntyneen. Oisko tällä mitään vaikutusta joissain piireissä?

Seksi on eriasia kuin seurustelu. Panemaan kyllä pääsee helposti ja nopeasti. Helpompi päästä sekstailemaan kuin parisuhteeseen.

Totta tämä :D

Itse pari vuotta sitten lukiosta valmistuneena ja useampaa koulua käyneenä voin sanoa että ns paremmalla alueella olevassa, korkeamman keskiarvon koulussa oikeastaan lähes kukaan ei seurustellut, ikinä en edes nähnyt kenenkään pussaavan ketään.

Toisessa koulussa, lukiossa johon vaihdoin, näitä pareja oli sit jonkin verran. Koulu tosin oli 'ei-niin-hyvämaineinen'ja sijaitsi huonommalla alueella. Sosioekonomiset erot selittävät paljon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi on eriasia kuin seurustelu. Panemaan kyllä pääsee helposti ja nopeasti. Helpompi päästä sekstailemaan kuin parisuhteeseen.

Mutta kun ei teinit edes paneskele enää.

Kyllä muuten paneskelee, mutta ei välttämättä keskellä koulupäivää. Vastahan tässä oli pari kuukautta sitten juttua lehdissä, kun pari poikaa oli kuvanneet alaikäisen panemista teinien kotibileissä. Seksi kun on nykyisin vaan seksiä ja irtosuhteet lähinnä juhlimisen aihe, niin sitä harrastetaan ilman mitään näkyviä parisuhdekuvioita.

Ennen pukeuduttiin löysiin ja peittäviin vaatteisiin, mutta sukupuolten välinen kanssakäynti oli vilkasta. Nykypukeutuminen ja -poseeraaminen olisi entisajan kriteereillä kelvannut pornolehtien sivuille. Onko seksikäs selfiekulttuuri syntynyt läheisyyden ja seurustelun puutetta täyttämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi on eriasia kuin seurustelu. Panemaan kyllä pääsee helposti ja nopeasti. Helpompi päästä sekstailemaan kuin parisuhteeseen.

Mutta kun ei teinit edes paneskele enää.

Kyllä muuten paneskelee, mutta ei välttämättä keskellä koulupäivää. Vastahan tässä oli pari kuukautta sitten juttua lehdissä, kun pari poikaa oli kuvanneet alaikäisen panemista teinien kotibileissä. Seksi kun on nykyisin vaan seksiä ja irtosuhteet lähinnä juhlimisen aihe, niin sitä harrastetaan ilman mitään näkyviä parisuhdekuvioita.

Minä jotenkin epäilen että joku känninen kotibileissä paneva lapsi ei oikein edusta nuorten enemmistöä, vaikka asiaa selvästi toivotkin.

Itse aloin seurustelemaan vähän vajaa 17 vuotiaana nykyisen avopuolisoni kanssa, tällä hetkellä olen 19, joten kyllä me "nykynuoretkin" seurustellaan, ja monelta kumppani löytyy. Mutta itse en ole koskaan halunnut tehdä siitä isoa numeroa, ja ajattelen sen niin että ne jotka tietää niin tietää ja ne jotka saavat sen tietää niin yleensä kuulevat sen jostain muualta. Toki jos joku kysyy niin vastaan. En nää syytä hehkuttaa kyseistä asiaa että hei kattokaa kaikki mulla on kumppani! Seurustelu/avoliitto on kuitenkin minun ja minun kumppanin välinen asia ja se ei kuulu muille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Seksi on eriasia kuin seurustelu. Panemaan kyllä pääsee helposti ja nopeasti. Helpompi päästä sekstailemaan kuin parisuhteeseen.

Ei teinejä seksi kiinnosta, kun sitä tulee joka tuutista, eikä siinä ole mitään salattavaa.

Ja missä ne edes harrastaisi seksiä, kun ovat kotona omassa huoneessaan ja vanhempien silmien alla.

Ja tämän päivän nuoriso on kaikin puolin niin nuhteetonta, kuin koskaan aikaisemmin, eikä kukaan tiedä miksi.

Kyllä, sillä meille on kasvamassa aivan toisenlainen sukupolvi, jotka ovat hyvin perhekeskeisiä, empatiakykyisiä, kilttejä, eivät kiusaa toisiaan, eivät tupakoi ja käytä alkoholia, väkivalta ja muut rikokset vähentyneet jne. ja myös ensimmäinen sukupolvi, joka ei ole saanut ruumiillista kuritusta, vaan paljon huomiota ja rakkautta, toisin kuin aikaisemmat sukupolvet.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/139190

Ihan kuule sillon kun kotona asuin niin miehen kans ihan minun kotikotonani seksiä harrastettiin. En siitä vanhemmilleni kertonut, mutta kyllähän ne asian tajusi. Muistan vaan kun äiti tuli käymään minun huoneessa, ja näki kondomin kääreen yöpöydällä, ja sano vain että teidän touhuilut ei minulle kuulu, eikä niistä tarvitse kertoa ne on teidän kahden välisiä asioita, mutta arvostan teissä sitä että ehkäisyä käytätte. Nykyisen kumppanini kanssa olen seurustellut kohta 2 ja puoli vuotta, ja hän oli se kenelle neitsyyteni menetin, ja hän on ollut ainoa kenen kanssa olen seksiä harrastanut. Vielä silloin kun olin neitsyt niin olin sitä mieltä että neitsyyteni menetän vasta ensimmäiselle kumppanilleni, ja se meni niinkuin olin ajatellut ja olen siitä erittäin tyytyväinen, etten kelle tahansa edes antanut, vaan oikeasti sellaiselle ihmiselle kenestä olin varma että hälle sen haluan menettää. Kerättiin silloin olla yhdessä 4kk kun hänelle neitsyyteni menetin, ja tässä sitä edelleen ollaan, nykyään avoliitossa.