Miehen sisko sai TAAS paremmat lahjat kuin minä!

Vierailija kirjoitti:

Miehen vanhemmat ja mies osti nämä lahjat mulle ja siskolle. Paitsi sen yöpaidan ja hajuveden, ne miehen sisko sai poikakaveriltaan. Mä sain mieheltä aamutossut ja tuoksukynttelin. Mies osti siskolle isomman tontun kuin mulle ja mä sain appivanhemmilta pussilakanasetin (pussilakana ja tyynyliina, yksi kumpaakin), miehen siskolle ostivat lahjakortin spaahan.

Jotenkin meni maku koko joulusta taas.

Ap

Tämä oli vähän läpinäkyvää jo...

Nyt pitäisi siis jokaise eritellä tuolta, kuinka miehen siskon poikakaveri osti paremmat lahja tyttöystävälleen, kuin ap:n mies ap:lle. Ja muuten nuo erot selittyvät sillä, että siskon vanhemmat muistavat isommin tytärtään kuin miniä(-kokelastaan)

Ja ainoaksi todelliseksi epäkohdaksi jäivät nuo erikokoiset tontut, jotka mies hankki siskolleen ja (avo-)vaimolleen... heh... (0,25/5)

Ymmärtäisin tämän jutun, jos mies ostaisi siskolleen paremmat lahjat kuin tyttöystävälleen. Se olis omastakin mielestäni outoa, mutta se taas ei tosiaan ole, että omalle lapselle ostetaan kalliimpia lahjoja kuin kenenkään lapsen puolisolle. Tietenkin!

..ja vielä korkeamman tontunkin sai! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka oli kiltti koko vuoden? Sisko taisi olla, kun noin hyvät lahjat sai.

Veljen sisko ei ole oikeesti kiltti, vaikka haluukin antaa sellaisen kuvan et on ihana pikku enkeli. Mut hän vääntelee naamaa ja puhuu pahaa takana päin.

Ap

 Veljen sisko on siis joko sun sisko tai sä itse.

Pienempi tonttu on kätevämpi haihduttaa.

Joulun paras ketju!

Ajatus aloittajasta mittailemaan tonttuja jouluaattona.

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mä sain appivanhemmilta pussilakanasetin (pussilakana ja tyynyliina, yksi kumpaakin), miehen siskolle ostivat lahjakortin spaahan.

Jotenkin meni maku koko joulusta taas.

Ap

Tietysti omalle lapselle ostetaan arvokkaampi lahja kuin jollekin vaihtuvalle miniälle

Meillä ei ihan noin mene.

Äitini ostaa aina minulle ja veljen vaimolle samanlaiset lahjat. Aina oikein korostaa sitä, että lahjat ovat täysin identtiset.

Synttärilahjojen kanssa sama juttu. Aina selittää kuinka osti veljen vaimolle ihan samanlaisen lahjan kuin minulle. (Tai jos veljen vaimon synttärit on myöhemmin kuin minun, niin kertoo että antaa sitten samanlaisen kun hänellä on synttärit)

Kukista on joskus valitellut kun eri vuodenaikoina ei välttämättä samanlaista onnistu löytämään.

Olen monta kertaa sanonut, että olis kivempi jos ei ostaisi mitään, mutta ei. Tasapuolisuuden nimissä pitää olla samanlaiset lahjat, saatana.

Siitäkin hermoilee jos saa tietää vaikka mieheni ostaneen minulle lipun konserttiin. Alkaa vaatimaan veljeäni ostamaan lippuja samaan konsettiin. Että veljen vaimo pääsee sinne myös.

Sama ilmiö toistuu silloin kun hän kutsuu koko suvun syömään. Veljen vaimon ruokatoiveita noudatetaan pilkulleen. Minä en saa ruokapöytään yleensä mitään sellaista mitä edes pystyn syömään. Joskus saattaa olla keitettyjä perunoita ja pari palaa jääkaappikylmää kurkkua kun muilla on hienot ateriat. Välillä vähän vituttaa.

Veljellä on nyt kolmas avioliitto menossa, ja äidille on edelleen tärkeintä se, ettei miniä vaan loukaannu. Se ei tunnu yhtään haittaavan että minua loukkaa mennen tullen.

Ja sitten äiti ihmettelee miksi en soittele hänelle enkä käy kylässäkään kuin pari kertaa vuodessa. Miksi kävisin kun joka kerta tulee märkää rättiä naamaan.

On vastoinkäymisiä ja on ”vastoinkäymisiä”. Ehkä ap:kin osaa joskus oikeiden vastoinkäymisten edessä suhteuttaa asioita ja ongelmia.

Täytyy sanoa, että hauskin aloitus vähään aikaan. :D

Ap taitaa olla persoonana kateellinen, hemmoteltu ja vihaan taipuvainen.

Tottakai omalle tyttärelle annetaan avokätisempi lahja kuin miniälle. Mitä oikein kuvittelit?! Miniät vaihtuu, tytär on aina perhettä.

Kitise sille ukollesi kynttilästä ja aamutossuista. Ehkä saat ensi vuonna hajuvetesi. Tai potkun p#rsuuksille.

Mitä vanhempasi ostivat miehen siskolle?

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mä sain appivanhemmilta pussilakanasetin (pussilakana ja tyynyliina, yksi kumpaakin), miehen siskolle ostivat lahjakortin spaahan.

Jotenkin meni maku koko joulusta taas.

Ap

Tietysti omalle lapselle ostetaan arvokkaampi lahja kuin jollekin vaihtuvalle miniälle

Meillä ei ihan noin mene.

Äitini ostaa aina minulle ja veljen vaimolle samanlaiset lahjat. Aina oikein korostaa sitä, että lahjat ovat täysin identtiset.

Synttärilahjojen kanssa sama juttu. Aina selittää kuinka osti veljen vaimolle ihan samanlaisen lahjan kuin minulle. (Tai jos veljen vaimon synttärit on myöhemmin kuin minun, niin kertoo että antaa sitten samanlaisen kun hänellä on synttärit)

Kukista on joskus valitellut kun eri vuodenaikoina ei välttämättä samanlaista onnistu löytämään.

Olen monta kertaa sanonut, että olis kivempi jos ei ostaisi mitään, mutta ei. Tasapuolisuuden nimissä pitää olla samanlaiset lahjat, saatana.

Siitäkin hermoilee jos saa tietää vaikka mieheni ostaneen minulle lipun konserttiin. Alkaa vaatimaan veljeäni ostamaan lippuja samaan konsettiin. Että veljen vaimo pääsee sinne myös.

Sama ilmiö toistuu silloin kun hän kutsuu koko suvun syömään. Veljen vaimon ruokatoiveita noudatetaan pilkulleen. Minä en saa ruokapöytään yleensä mitään sellaista mitä edes pystyn syömään. Joskus saattaa olla keitettyjä perunoita ja pari palaa jääkaappikylmää kurkkua kun muilla on hienot ateriat. Välillä vähän vituttaa.

Veljellä on nyt kolmas avioliitto menossa, ja äidille on edelleen tärkeintä se, ettei miniä vaan loukaannu. Se ei tunnu yhtään haittaavan että minua loukkaa mennen tullen.

Ja sitten äiti ihmettelee miksi en soittele hänelle enkä käy kylässäkään kuin pari kertaa vuodessa. Miksi kävisin kun joka kerta tulee märkää rättiä naamaan.

Onkohan sun äidillä traumoja omasta kohtelustaan oman anoppinsa osalta? Se tuli heti mieleen.

Kurjaa, ettei sun toiveita huomioida joulupöydässä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen vanhemmat ja mies osti nämä lahjat mulle ja siskolle. Paitsi sen yöpaidan ja hajuveden, ne miehen sisko sai poikakaveriltaan. Mä sain mieheltä aamutossut ja tuoksukynttelin. Mies osti siskolle isomman tontun kuin mulle ja mä sain appivanhemmilta pussilakanasetin (pussilakana ja tyynyliina, yksi kumpaakin), miehen siskolle ostivat lahjakortin spaahan.

Jotenkin meni maku koko joulusta taas.

Ap

Tämä oli vähän läpinäkyvää jo...

Nyt pitäisi siis jokaise eritellä tuolta, kuinka miehen siskon poikakaveri osti paremmat lahja tyttöystävälleen, kuin ap:n mies ap:lle. Ja muuten nuo erot selittyvät sillä, että siskon vanhemmat muistavat isommin tytärtään kuin miniä(-kokelastaan)

Ja ainoaksi todelliseksi epäkohdaksi jäivät nuo erikokoiset tontut, jotka mies hankki siskolleen ja (avo-)vaimolleen... heh... (0,25/5)

No tuolla alussahan jengi kyseli ap:lta keltä hän oli mitäkin saanut!

Kyl mua ainakin kiinnosti ostiko mies aamutossut vai pussilakanan :D

Oma lapsi on aina oma lapsi. Niitä suuttuisia miniöitä sen sijaan tulee ja menee, mutta pakkohan niillekin on jotain pientä hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen materiaa vinkuva naislapsi sitten taas kerran

Kyllä SINULLE on kerrottu riittävän monen kapakkaillan jälkeen, että tontun pituudella ON merkitystä.

ohis

Tähän vielä selvennyksenä se et mä oon 23 vuotta ja miehen sisko 31. Se saa ihania lahjoja ja mä jotain mummojuttuja.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Joo ja jouluvauvatkin oli eri kokoa!

Minun: 47 cm

Miehen siskon: 53 cm

Ei ole reilua eikä tasapuolista!!

Tämä oli todella hauska!

Vierailija kirjoitti:

Tähän vielä selvennyksenä se et mä oon 23 vuotta ja miehen sisko 31. Se saa ihania lahjoja ja mä jotain mummojuttuja.

Ap

Vai olitko kuitenkin 10 vuotias? Kuka aikuinen viitsisi kitistä jostain lahjoista. 

😅 .......

Oletpa aikuinen... Ei jukran pujut 🤔 nyt pitää vetää miehesi siskoa kuonoon... Oivoi

Ne aamutossut oli siis sellaset vaaleenpunaiset reinot. 34.95 prismassa. Googlasin juuri. Mies tykkää et ne on makeet

Ap