Uusivuosi lähestyy. Yksinäiselle vaikein juhla. Koska kysytään mitä teit.

Minä sanon aina ihan reippaasti, etten tehnyt mitään. Tosin en tiedä lasketaanko minua yksinäiseksi, sillä olen kotona ”päivystämässä” teinejä. Mihinkään uv-juhliin en ole saanut kutsua vuosikausiin eikä meillä käy vieraita.

No tee jotain. Vai oletko neliraajahalvaantunut? Lähde Tallinnaan, mene baariin, mene johonkin paikalliseen uudenvuodenjuhlaan. Kukaan ei pakota olemaan yksin.

En jaksa välittää siitä, mitä jotkut toiset ihmiset miettivät rauhallisesta tyylistäni viettää uutta vuotta. Tai vappua. Tai juhannusta jne...

Eikä minua liiemmin kiinnosta miten muut viettivät oman juhlansa. :)

Kyllä mä sinkkuaikoinani osasin vastata että otin rennosti yksin kotosalla. Ihan minkä tahansa juhlan, joulusta juhannukseen, vapusta uuteenvuoteen.

Ihme nyhveröitä sitä onkin. Jos ei tee mitään, voi sanoa ettei tehnyt mitään. Tai voi valehdella jos haluaa. Kävin New Yorkissa, olin lumikenkäilemässä ja yövyin kelomökissä, neuloin sukkia tai olin kaverin bileissä.

Mikä siinä on vaikeaa?

Kuka kysyy? Ei mulla ole ketään joka kyselisi tekemisistäni.

Ei minulta ole pitkään aikaan uudesta vuodesta kysytty, mitä tein. Ja jos kysytään, voin sanoa, että tein hyvää ruokaa kotona ja katsoin elokuvan ja kävin kävelyllä. Ei siihen mitään bilehässäkkää tarvita. 

Mä vastasin aina rehellisesti silloin kun olin töissä, etten tehnyt mitään/en vietä uutta vuotta/nukuin. En käsitä, miksei niin voisi sanoa. Vähän itsetuntoa nyt kehiin!