Miksi jotkut psyykkisesti sairaat eivät halua syödä lääkkeitä?

Psyykelääkkeet muuttavat ihmiset turvonneiksi ihmisen irvikuviksi ja tuhoavat persoonallisuuden sekä aivosolut. Välillä mietin että jopa itse sairaus voi olla armollisempi kuin se lopputulos mikä tulee kun 10v lääkkeitä syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma teinityttäreni parani keskivaikeasta masennuksesta ja ahdistushäiriöstä pitkälti Seronilin ansiosta. Tämä siis on hänen oma tulkintansa, ei pelkästään minun. Terapiaa hän piti melko turhana. Ei kokenut saavansa mitään haittavaikutuksia lääkkeestä, jota söi 1,5 vuotta. Eli on tällaisiakin kokemuksia.

Seronil on niitä käytetyimpiä ja ns. lievimpiä lääkkeitä. Minulle se oli ensimmäinen lääke jota kokeiltiin ja myös ainoa, josta en saanut mitään sivuvaikutuksia. Harmi vain että se aluksi tuntuva vaikutus katoaa pian ja tuntuu että söisi vain sokeripillereitä, joten liekö lumevaikutusta.

Suuri osa masennustapauksista ei johdu serotoniinista eikä välttämättä ylipäätään aivoista. Serotoniini masennuksessa on pikemminkin yksi teoria kuin mitään kunnon tiedettä ja siksikin on kummallista, miten paljon noita lääkkeitä tuputetaan ratkaisuna masennukseen. Halutaan ronklata aivojen tasapainoa ja kemioita oikeasti ymmärtämättä mitä tekemistä niillä on ihmisen tilanteen kanssa, jos mitään.

Oma masennukseni alkoi helpottaa ruokavalion parantamisella, mikä viittaa siihen että ehkä se ongelma olikin suolistobakteereissa.

Masennus paranee usein aivan itsestään, joten voihan siitä ruokavaliotakin kiittää.

Tyttärelläni oli kyllä iso muutos Seronililla. Ja koska se aloitettiin neljä kk ennen terapiaa, ei sitä muutosta mitään muutakaan voi kiittää kuin SSRI:tä.

Se, että sinulla se ei sinulle määrätyllä annostuksella vaikuttanut ei suinkana tarkoita, etteikö siitä monelle olisi apua. Älä siis yleistä.

Omasta kokemuksestani tietenkin voin vain kirjoittaa, en missään sanonut ettei Seronil tai joku muu voisi auttaa jotakuta. Kuten myös kirjoitin, aluksi se auttoi minuakin ja lyhyellä aikavälillä lääkkeiden vaikutukset muutenkin näkyvät parhaten. Aina kun aloitin lääkkeen uudestaan lopetettuani sen turhana, se auttoi hetken ja sitten taas ei mitään, vähintään olisi pitänyt nostaa annosta koko ajan saman vaikutuksen pitämiseksi. Uskon että monella joilla lääkkeet auttavat jonkin kohtalaisen lyhyen ajan se on myös ihan vain lumevaikutusta, mutta samahan se on jos toimii.

En usko että lähes kymmenen vuoden masennus alkoi yhtäkkiä "sattumalta" paranemaan itsestään, kun vielä vuosi sitten olin pahemmassa kunnossa kuin koskaan ja suunta oli vuosien ajan ollut koko ajan pieniä nousuja lukuunottamatta alaspäin. Mitään muuta muutosta ei elämässä ole ollut kuin ruokavalio. 

Tuo mitä kirjoitin serotoniinista ja masennuksesta taas on totta. Ei ole tutkimuksia jotka yksiselitteisesti sanoisivat, että masennus johtuu serotoniinin vajeesta tai ylipäätään aivojen välittäjäaineiden huonosta toiminnasta. Sen sijaan masennuksen tutkimuksen kehittyessä on tajuttu suolistobakteerien olevan merkittävä osa myös mielen hyvinvoinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden lääkkeiden myönteinen vaikutus on pelkkää plaseboa.

On pelkkä lääketeollisuuden hypoteesi että aivoissa on "välittäjäaineiden epätasapainotila" jonka lääke muka korjaisi.

Sitä ei ole millään todistettu .

Ihmiset ajautuvat masennukseen ja ahdistukseen aina jostain syystä,oli se sitten trauma, lapsiuuuden kokemukset, burnout, parisuhde, toistuvat pettymykset, väärät ajatusmallit, ravintoainepuutokset, suoliston bakteeristo jne.

Jos nuo "lääkkeet " jotain tekee niin kroonistaa masennuksen ja sysää nimenomaan sen alunperin normaalin/itsekseen tai terapialla palautuvan aivokemian lopullisesti pois raiteiltaan.

On ilmeisesti tutkittukin, että lääkkeitä käyttäneet ovat pitkällä tähtäimellä niitä jotka ovat vuosien kuluttua edelleen masentuneita tai työkyvyttömiä. Näin olen ymmärtänyt.

Tutkimuksissa lääkkeistä voi olla hyötyä ekat 8-10 viikkoa, sen jälkeen ei enää.

Ssri tuhoaa tunne-elämän ja seksuaalisuuden, joillakin pysyvästi.

Tämä ainakin minun kokemukseni.

En olisi ikinä aloittanut näitä myrkkyjä vaikeaan elämäntilanteeseen ja huonoon , koulukiusatun itsetuntoon jos joku "lääkäri" olisi viitsinyt mainita haitoista. Muustakin kuin "seksuaalisuus voi laimentua"

Niin, LOPPUELÄMÄKSI.

Ymmärrän, että jos joku on todella itsetuhoinen ja vaikeasti masentunut, niin voi olla pakko aloittaa nämä ensiapuna, mutta se, että niitä tarjotaan joka oireeseen väsymyksestä kipuihin ja vääristyneisiin ajatusmalleihin jotka tulisi hoitaa terapialla, niin se on iso ongelma.

Ja se, että lääketutkimukset ovat lääkeyhtiöiden itse tekemiä ja rahoittamia, on täysin naurettavaa.

Huokaus. Sinulla on oikeus omiin käsityksiisi, mutta lopeta niiden tuputtaminen muka faktoina. Todellisuudessa SSRI-lääkitys toimii monilla hyvin, osana kokonaisuutta. Ja todellisuudessa masennukseen ei välttämättä OLE mitään traumaattista kokemusta tai olosuhteita syynä. Juuri siksi tällaisilla potilailla lääkitys toimii hyvin.

Jotkut saavat lääkkeistä sivuoireita, ja siksi lääkevalvontaa ainakin nuorilla tehdään tarkasti. Mutta ei kalliita lääkkeitä nyt aikuisten oikeasti turhaan syötetä ihmisille!

Pysyvistä haittavaikutuksista on niukasti jos lainkaan tutkimusevidenssiä. Masennus sen sijaan itsessään on helposti toistuva ja monisyinen sairaus, joten yhtä hyvin pysyvissä haittavaikutuksissa voi olla todellisuudessa kyse ihan vaan masennuksesta, joka olisi olemassa lääkityksestä huolimatta. Vai oletko tosissaan niin tietämätön, ettet tiedä orgasmivaikeuksien, tunneapatian ja väsymyksen olevan masennusoireita?

On niukasti tutkimusevidenssiä, koska sitä ei juuri haluta tutkia tai osata edes yhdistää oireita lääkkeen käyttöön. Pakkausselosteissa on kyllä lueteltu liuta mahdollisia sivuvaikutuksia ja siltikään psykiatrit ja lääkärit eivät välttämättä usko kun potilas kertoo sivuvaikutuksistaan, jotka täsmäävät lueteltuihin. 

Miksei "kalliita lääkkeitä" syötettäisi turhaan ihmisille? Niitähän nimenomaan kannattaa syöttää kun niistä lääkefirmat saavat enemmän rahaa, miksi firmoja liikuttaisi yhteiskunnan kulut. Minullekin on lähes väkisin yritetty antaa ihan uutta ja siis käytännössä vähän testattua lääkettä, joka tietenkin oli uutuuden vuoksi todella kallista.

Masennuslääkkeet ovat lähinnä spekulaatiota ilman puolueetonta näyttöä. Masennus lisääntyy vuosi vuodelta vaikka lääkkeitä syödään enemmän kuin koskaan ennen. Nykyaikaan liittyy sattumoisin myös helposti saatavilla oleva, entistä huonompi ravinto. Miksei masennusta potevalta edes ensin selvitetä onko ruokavalio niin yksipuolinen/prosessoitua sapuskaa täynnä, että jo se voisi selittää paljon? Tuntuu hullulta että ihmisellä on yhtäkkiä masennus, eikä sen syitä välttämättä viitsitä selvitellä kunnolla vaan läiskäistään vain resepti kouraan lievittämään oireita. Pelkästään vitamiinien ja muiden tärkeiden ravintoaineiden puute aiheuttaa jo kaikenlaisia oireita, myös masennusta. Vaikkei se olisikaan ainoa syy, kannattaisi sekin puoli hoitaa kuntoon.

En sattumoisin tunne ketään lääkkeitä syövää masennuksesta parantunutta. Annostuksia ja lääkkeiden määrää on joillain lisätty aina silloin tällöin että pysyisi edes samassa kunnossa kuin on ollut aemmin eli pahimmat tunnekuohut tasoitetaan, mutta käännöstä parempaan ei ole ollut. Uskoin itsekin lääkkeisiin vuosia, mutta pakko se on jossain vaiheessa uskoa mieluummin omia kokemuksiaan ja silmiään. 

Nokkosrokon sain masennuslääkkeistä. Koko vartalo täynnä erikokoisia, turvonneita länttejä, kädet sormet turvonneet ranteesta alkaen. Käsissä ei pysy mikään, kun sormet ei taivu turvotuksen takia. Kutina ei lähde millään. Oli raskaampaa psyykeelle, kuin itse keskivaikea masennus, jota hoitamaan ne pillerit oli tarkoitettu. Lisäksi pieni tokkura ja väsymys, kun ei saa olla rauhassa omassa kehossaan ja viettää vain unettomia öitä. Helvetillinen kutina ympäri kehoa, eikä raapiminen auta ollenkaan. Kutina on kuin ihon alla...tämä kaikki masentuneisuuden päälle. Oli raskaimmat pari kuukautta koko elämässäni! Sitten huomattiin, "Oho! Ootkin varmaan allerginen antihistamiinille. Lopetetaas nää lääkkeet." Onneksi! Kiitos lääkäri :) Nyt tietääkin vältellä antihistamiinia, jota on hyvin monissa allergialääkkeissä esim ^^

Siksi en käytä lääkkeitä, vaikka olenkin sairas.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap yhtä aivopesty kuin lääkärit? 

No huh huh. Sinä koet fantasioissasi olevasi viisaampi / kuin 12 vuotta alaa opiskelleet erikoislääkärit?

Itselläni keskivaikea masennus ja uupumus, mutta koska mielestäni koko tilanne puhkesi yleisen stressin myötä, en halunnut heti auttaa tilannetta lääkkeillä. Sen sijaan hankin keskusteluapua ja olen kokeillut erilaisia stressinhallintakeinoja. Nyt vuotta myöhemmin tilanne on ainakin tältä erää parantunut.

En halunnut heti turvautua lääkkeisiin, koska en voi koko elämääni niiden varaan kuitenkaan perustaa. Jossain vaiheessa olisi kuitenkin tarkoitus pärjätä ilman niitä.

Monia lääkkeitä ei ole testattu kuin lyhyellä aikavälillä. Ei ole riittävää tutkimuksellista näyttöä siitä, mitä saavat aikaan pitkällä käytöllä. Etsikää tietoa tutkimuksista niin huomaatte, että ei löydy kuin jotain 8 viikon tutkimustuloksia.

Niitä ei ole tarkoitettu vuosien käyttöön. Sivuvaikutuksia ei uskota eikä kerrota, koska muutenhan lääkkeet eivät menisi kaupaksi ja lääkärit eivät saisi provikkaa.

Kannattaisi selvittää mikä osuus tulee lääkärille siitä, että hän määrää l

ääkettä, niin selviää motiivi miksi niitä määrätään kertomatta sivuvaikutuksista.

Ei varmaan ole ihan tuulesta temmattua, että useat kertovat epämieluisista vaikutuksista. Eihän niitä tiedä kuin ne, jotka käyttäneet niin miten jokin lääkäri voi väittää, että ei tule mitään, jos hän ei ole itse popsinut niitä.

Yhdysvalloissa on tiettyjä lääkefirmoja haastettu oikeuteen näistä. Ei kannattaisi sokeasti uskoa lääkäreiden puheita vaan hankkia tietoa eri lähteistä.

Vierailija kirjoitti:

Lihoin 7 kiloa kahdessa kuukaudessa syödessäni Sertralinia, en enää ikinä koske noihin mömmöihin. Ja siis kun en edes syönyt mitenkään tavallisesti poikkeavasti, kilot vain tupsahtivat ja kaikki tohon vyötärölle. Oon mielummin kuollut kuin lihava.

Minulle sanottiin , että syöt vain liikaa ja hampurilaisia vaikka ruokatottumukset eivät mitenkään muuttuneet. Kukaan ei ymmärrä tai halua ymmärtää, että psyykelääkkeet jo itsessään lihottavat ja turvottavat. Eihän normaalipainoinen ihminen liho muutamassa kuukaudessa uaeita kymmeniä kiloja vaikka säusikin vähän enenmän.

osastolla jos ei ota lääkettä, voivat piikittää

En tiedä. Itse olen jopa raskaana käyttänyt lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Itse olen jopa raskaana käyttänyt lääkitystä.

voi tulla kaksipäinen vauva...

eikös ruskeassa talossa hakattu ne jotka ei syöny lääkkeitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Itse olen jopa raskaana käyttänyt lääkitystä.

voi tulla kaksipäinen vauva...

Kärsitkö harhaisista ajatuksista? Ehkä voisit kokeilla lääkitystä.

Koska kaikki psyykenlääkkeet ovat myrkkyjä.

Onneksi nykyään on paljon tehty tutkimuksia psyykelääkkeistä. Mutta toisaalta onhan se jopa pelottavaa ajatella kuinka vakavia ongelmia ne aiheuttavat. Varmasti on täälläkin tullut esille se suomalainen tutkimus, jonka mukaan lapsen aivoissa tulee häikkää jos hän altistuu ssri lääkkeille jo vatsassa. Yleisin sairaus taitaa olla ADHD jonka äidin ssri lääkitys puhkaisee, mutta tottakai voi tulla ihan mitä tahansa käyttäytymis oireita. Äitejä en missään nimessä tästä syytä, vaikka he ovat suostuneet aivojen toimintaa muuttaviin lääkkeisiin, kyllä se vastuu on näissä tapauksissa hoitavassa lääkärissä.

Linkki uutiseen: https://www.apteekkari.fi/uutiset/naytto-masennuslaakkeiden-haitoista-s…

Toinen tutkimus, jonka mukaan ssri lääkkeet voivat aiheuttaa 33% mahdollisuuden ennenaikaiseen kuolemaan on myös suhteellisen pelottava, jos potilas on valmiiksi jo henkisesti huonossa kunnossa niin en usko, että tieto siitä, että lääke jota syö voi tappaa ennenaikaisesti.

Linkki: https://www.medicalnewstoday.com/articles/319462

Kolmantena pointtina nostaisin nuorten (alle 21v) alttiuden itsemurhaan, aggressiivisuuteen tai muuten vaan käytöshäiriöön. 2003 kun tuli tietoon, että ssri lääkkeet voivat olla todella haitallisia nuorille, tuli FDA:lta vaatimus, että lääkkepakkaukseen tulee merkitä "black box warning" jotta ihmiset varmasti ymmärtävät, että nuorilla on iso riski itsetuhoisuuteen. Tästäkin huolimatta 16 000 nuorta lääkkeitä syö. Tämä on ainoa asia, mistä nuorten vanhemmat saavat multa kritiikkiä. Vaikka moni varmasti ajattelee, että kyseessä on minun lapseni ja hän niitä lääkkeitä syö ja sivuutetaan mahdollisuus aggressiivisuuteen muita lapsia kohtaan. Mielestäni on todella vastuutonta, että muut lapset joutuvat kokemaan pelkoa ssri lapsen takia. Vaikka yleisesti lääkäri onkin syyllinen ssri lääkitykseen niin on hyvin tärkeää myös ajatella muitakin lapsia ja tästä on vastuussa lapsen vanhemmat.

Loppu yhteenvetona voisin sanoa, että kovasti ihmettelen ssri lääkkeitä syövien ajattelutapaa. Vaikka tutkimuksissa paljastuu kokoajan vakavampaa ja vakavampaa tietoa ssri lääkkeiden haitoista, niin mikä saa ihmisen silti niitä syömään. Syrjäytyminen, vaikutuksen lisääntymiseen, vaikutukset seksuaallisuuteen, tyhjyyden tunne jne.. miksi ihmiset haluavat sitä?

Unnamed-user404 kirjoitti:

Onneksi nykyään on paljon tehty tutkimuksia psyykelääkkeistä. Mutta toisaalta onhan se jopa pelottavaa ajatella kuinka vakavia ongelmia ne aiheuttavat. Varmasti on täälläkin tullut esille se suomalainen tutkimus, jonka mukaan lapsen aivoissa tulee häikkää jos hän altistuu ssri lääkkeille jo vatsassa. Yleisin sairaus taitaa olla ADHD jonka äidin ssri lääkitys puhkaisee, mutta tottakai voi tulla ihan mitä tahansa käyttäytymis oireita. Äitejä en missään nimessä tästä syytä, vaikka he ovat suostuneet aivojen toimintaa muuttaviin lääkkeisiin, kyllä se vastuu on näissä tapauksissa hoitavassa lääkärissä.

Linkki uutiseen: https://www.apteekkari.fi/uutiset/naytto-masennuslaakkeiden-haitoista-s…

Toinen tutkimus, jonka mukaan ssri lääkkeet voivat aiheuttaa 33% mahdollisuuden ennenaikaiseen kuolemaan on myös suhteellisen pelottava, jos potilas on valmiiksi jo henkisesti huonossa kunnossa niin en usko, että tieto siitä, että lääke jota syö voi tappaa ennenaikaisesti.

Linkki: https://www.medicalnewstoday.com/articles/319462

Kolmantena pointtina nostaisin nuorten (alle 21v) alttiuden itsemurhaan, aggressiivisuuteen tai muuten vaan käytöshäiriöön. 2003 kun tuli tietoon, että ssri lääkkeet voivat olla todella haitallisia nuorille, tuli FDA:lta vaatimus, että lääkkepakkaukseen tulee merkitä "black box warning" jotta ihmiset varmasti ymmärtävät, että nuorilla on iso riski itsetuhoisuuteen. Tästäkin huolimatta 16 000 nuorta lääkkeitä syö. Tämä on ainoa asia, mistä nuorten vanhemmat saavat multa kritiikkiä. Vaikka moni varmasti ajattelee, että kyseessä on minun lapseni ja hän niitä lääkkeitä syö ja sivuutetaan mahdollisuus aggressiivisuuteen muita lapsia kohtaan. Mielestäni on todella vastuutonta, että muut lapset joutuvat kokemaan pelkoa ssri lapsen takia. Vaikka yleisesti lääkäri onkin syyllinen ssri lääkitykseen niin on hyvin tärkeää myös ajatella muitakin lapsia ja tästä on vastuussa lapsen vanhemmat.

Loppu yhteenvetona voisin sanoa, että kovasti ihmettelen ssri lääkkeitä syövien ajattelutapaa. Vaikka tutkimuksissa paljastuu kokoajan vakavampaa ja vakavampaa tietoa ssri lääkkeiden haitoista, niin mikä saa ihmisen silti niitä syömään. Syrjäytyminen, vaikutuksen lisääntymiseen, vaikutukset seksuaallisuuteen, tyhjyyden tunne jne.. miksi ihmiset haluavat sitä?

Jos valinta on muutenkin itsemurha tai lääkitys niin kumman valitset? Eikö se ole itsestään selvää?

Vierailija kirjoitti:

osa työttömistä on sairauden tunnottomia, eli heillä on sairaus mutta he itse väittävät olevansa terveitä

näitä tulee sosiaalityössä vastaan viikoittain

Kerronpa sinulle sossutäti pienen tarinan: neuvolantäti teki meistä perättömän, törkeän kunnianloukkauksen määreet täyttävän lastensuojeluilmoituksen, koska olin unohtanut aiemmin sovitun tapaamisen ajankohdan ja puhelimella ei neuvolaan päässyt läpi. Niinpä menin paikanpäälle ja hänen huoneeseensa, jossa selitin asiani ja kysyin: "Monelta se aika oli?" Minua tuijotettiin ylimielisen hiljaisuuden vallitessa ja toistin kysymykseni. Ei vastausta. Kysyin kolmannen kerran ja tässä kohdassa itse selvästi mielenterveysongelmainen nainen huusi minulle: "Selvä, teen lastensuojeluilmoituksen!!" Poistuin järkyttyneenä paikalta ymmärtämättä mistä on kysymys.

Ilmoituksen saavuttua menin shokkiin: "Äiti on vakavasti mielisairas ja sairaudentunnoton. Ei kykene kommunikoimaan, haluaa apua mutta kun tarjotaan ei sitä halua,yhteistyökyvytön" ja paljon paljon muuta valheellista törkyä.

Meistä on tehty törkeitä valheellisia lausumia sotessa lukuisia ja kaikki on kaupungin johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sairaanhoitoyksikön ylilääkäreiden toimesta anteeksipyydellen todettu vääriksi väittämiksi. No ei siinä mitään, meidän elämämme ehdittiin jo peruuttamattomasti tuhota näillä valheilla. Lakimiespiireissä on tietyt nimetkin tiedossa nimenomaan siinä, ketkä sossut tehtailevat näitä perättömiä ilmoituksia ja laittomia huostaanottoja. Olette säälittäviä!

Te olette tämän maan syöpää, ajatte jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevat perheet ja äidit hirvittävään ahdinkoon ja itse tuotatte ne traumat ja mielenterveysongelmat, joista sitten ihmisiä syytätte oikeuttaaksenne huostaanotot. Kuulostaa varmasti tutulta.

Sinulla ei ole lääketieteellistä kompetenssia arvioida yhdenkään tapaamasi ihmisen terveydentilaa, miten edes kehtaat kirjoittaa voivasi tehdä niin? Sellaista kompetenssia ei ollut edes terveyenhuollon työntekijällä, jonka valheita joutuivat hänen esimiehensä sitten lakimiehelle selittelemään. Yrittivät vielä pimittää törkeät perättömät asiakirjat väittämällä niitä "kadonneiksi" eli tuhota todisteita omista rikoksistaan.

Mikä mielenterveysongelma siellä sotessa sitten mahtaa olla vallalla? Aivan selkeästi sairaudentunnottomuus psykopatian ja sosiopatian lisäksi useimmilla työntekijöillä.

Ensin on tottakai tärkeää ymmärtää mistä itsetuhoisuus johtuu. On niin hirveesti asioita jotka oireilee kuten masennus. Yksinäisyys, päihteet, trauma jne. Eli hoito on lähdettävä siitä liikkeelle, että mitä asiaa hoidetaan. Jos masentuneisuus johtuu esim sosiaalisista tilanteista, jotka kuluttavat loppuun on tärkeää nauttia serotoniinia lisääviä lääkkeitä. Jos taas on kysymys traumasta ja olisi hyvä poistaa tunteita on ssri hyvä vaihtoehto. Mutta silloin on todella tärkeää, että asiat käsitellään mahdollisimman pian, että lääkitys pystytään lopettamaan mahdollisimman pian. Muuten on riskinä, että ihmiselle riittää "ei mikään". Mitä pidempään tää kestää, sitä vaikeammaksi lääkkeen lopetus tulee. Ajattele vaikka ihmistä, joka on monta vuotta syönyt estäjä lääkitystä ja kun sitä yrittää lopettaa tulee todella ahdistunut olo kun menneet vuodet ovat olleet niin tyhjiä. Päässä kolkuttelee ajatus siitä, että meillä on vain tämä yksi elämä ja kun siitä useampi vuosi on ollut tyhjyyttä. Se on todella raskasta henkisesti. Itselläni on nyt 7vuotta kun lääkityksen lopetin ja tottakai se edelleen saa mielen surulliseksi kun niitä aikoja miettii, mutta oon oppinut sen ajatuksen kanssa elämään. Koskaan se ei tule musta poistumaan, mutta sen pystyy jo unohtamaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niitä lääkkei5tä alkaa edes syödä, jos ennen niitä on kaikki niin hyvin?

Lääkkeillä on kieltämättä sivuvaikutuksia, eikä niitä terveen kannatakaan syödä, mutta jos työkyky tai jopa henki on uhattuna, silloin täytyy sitten sietää se, että täydellistä ratkaisua ei oikein ole. Mutta jos nyt vain pikkaisen on vetämätön olo ja allapäin tai joskus jännittää, riittää reipas liikunta ja säännölliset elämäntavat ihan hyvin hoidoksi, eikä lääkkeitä kannata aloittaa.

SSRI-lääkkeissä on muuten se jännä ilmiö, että muista syistä kuin masennuksen takia niitä syövillä haittavaikutuksia on paljon vähemmän. Esimerkiksi avh:n jälkeen terapiaa buustaamaan SSRI-lääkkeitä syövät eivät haittavaikutuksia hirveästi ainakaan valita ja lääkkeiden poisjättökin sitten toimintakyvyn parannuttua on yleensä ihan ongelmatonta. Yhden serotoniinioireyhtymän muistan aivoinfarktipotilaalta haittana (ja se tietysti onkin tosi vakava juttu), mutta muut eivät ole haitoista pahemmin raportoineet.

Itse taas olen useamman kerran kokenut oloni masentuneeksi lääkkeen aloittamisen jälkeen. Jännä että pakkausseloste ei sulle riitä vaan on oltava oma kokemus, jolla kumotaan tuhansien ihmisten kokemukset. Mun kokemus, mun mielipide, koko totuus.

Parempi olla syömättä ja etsiä vastauksia muualta. Kun söin isoa annosta, ongelmia oli enemmän