Oliko lapsesi eilen pakko maistaa joulupöydässä kaikkea?
Lapseni ovat ala-asteikäisiä ja tietävät jo, mille lanttu- ja porkkanalaatikko maistuu tai smetanasilli.. Saavat itse valita lautaselleen sen, mistä pitävät. Kukaan ei jäänyt nälkäiseksi.
Mutta aina on joku ulkopuolinen valittamassa tästä asenteesta, kyllä kaikkea pitää maistaa, onpa nirso lapsi. No ei ole. On aikanaan maistellut ja jos ei tykkää, niin ei tykkää. En minäkään laita joulupöytään mitään, mistä en pidä. Ei ole imellettyä perunalaatikkoa, lipeäkalaa yms. Enkä mielestäni ole nirso, vaan makunsa kullakin.
Kommentit (41)
Eipä ole tarvinnut maistaa ihan kaikkea. Rohkaistu on kyllä. Itse en oke esim.kauhea laatikkofani, niitä on kyllä ollut. Lanttulaatikko on lapseni suosikki. Haalii aina poistomyynneistä lanttulaatikot välipalaksi😅
Nyt jo 18-vuotias poikani on silti kasvanut kaikkiruokaiseksi ja on ennakkoluuloton, sekä innokas kokeilemaan uusia juttuja.
Sukulaisperheessä on kolme lasta. Kaikki saaneet samanlaisen "ruokakasvatuksen". Syöneet monipuolista ruokaa. Kaksi syö kaikkea, kolmas ( aikuisia hekin)on valikoiva ( ja pahoillaankin tästä).
Ei ollut pakko. Ehkä sitten olisi ollut pakko maistaa, jos olisi ottanut ainoastaan kinkkua ja perunalaatikkoa, mutta halusi itse aika monipuolisesti, joten ei haitannut, että muutamaa lajia ei halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole tarvinnut maistaa ihan kaikkea. Rohkaistu on kyllä. Itse en oke esim.kauhea laatikkofani, niitä on kyllä ollut. Lanttulaatikko on lapseni suosikki. Haalii aina poistomyynneistä lanttulaatikot välipalaksi😅
Nyt jo 18-vuotias poikani on silti kasvanut kaikkiruokaiseksi ja on ennakkoluuloton, sekä innokas kokeilemaan uusia juttuja.
Sukulaisperheessä on kolme lasta. Kaikki saaneet samanlaisen "ruokakasvatuksen". Syöneet monipuolista ruokaa. Kaksi syö kaikkea, kolmas ( aikuisia hekin)on valikoiva ( ja pahoillaankin tästä).
Meillä ei onneksi kenenkään tarvitse olla pahoillaan siitä ettei syö jotain sellaista mitä joku toinen syö. Nämä ovat yksilöllisiä piirteitä, ja käyvät henkilöön aika syvälle. Vähän kuin joku olisi pahoillaan siitä että on kasvanut näin pitkäksi, tai että on tummat eikä vaaleat hiukset. Järkyttävää!
Mun lapsi kyllä tietää mitä syö ja mistä ei tykkää, joten en ole kokenut järkkeväksi istuttaa häneen häpeää ruokaa tai itseään kohtaan. En minäkään syö sian sorkkia enkä pässin kepeksiä, joten se siitä.
Meillä lapset ovat vielä alle kouluikäisiä (6,4,2 & 1), ja kyllä jokaiselle laitoin lautasille vähän jotakin. Annostelen aina arkenakin heidän ruokansa, ja taisivat nytkin vähän kaikkea maistaa. Osa söi koko lautasen tyhjäksi, osa sitten vähän vähemmän ja se on minulle ok.
Meillä ei ruoasta narista eikä kysellä pieniltä mitä haluavat syödä vaan yritetään opettaa heidät syömään yhtä monipuolisesti kuin me aikuisetkin syödään. Toistaiseksi melkein kaikki uppoaa kaikille.
Ei tarvitse, en syö itsekään kuin porkkanalaatikkoa joululaatikoista. Lapsi tykkää graavilohesta erityisesti, punajuuresta ja kinkustakin. Syö arkena riittävän monipuolisesti, myös kasviksia. En ymmärrä maistamispakkoa. Voi ehdottaa, mutta kyllä kukin itse päättää, mitä haluaa jouluna syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole tarvinnut maistaa ihan kaikkea. Rohkaistu on kyllä. Itse en oke esim.kauhea laatikkofani, niitä on kyllä ollut. Lanttulaatikko on lapseni suosikki. Haalii aina poistomyynneistä lanttulaatikot välipalaksi😅
Nyt jo 18-vuotias poikani on silti kasvanut kaikkiruokaiseksi ja on ennakkoluuloton, sekä innokas kokeilemaan uusia juttuja.
Sukulaisperheessä on kolme lasta. Kaikki saaneet samanlaisen "ruokakasvatuksen". Syöneet monipuolista ruokaa. Kaksi syö kaikkea, kolmas ( aikuisia hekin)on valikoiva ( ja pahoillaankin tästä).
Meillä ei onneksi kenenkään tarvitse olla pahoillaan siitä ettei syö jotain sellaista mitä joku toinen syö. Nämä ovat yksilöllisiä piirteitä, ja käyvät henkilöön aika syvälle. Vähän kuin joku olisi pahoillaan siitä että on kasvanut näin pitkäksi, tai että on tummat eikä vaaleat hiukset. Järkyttävää!
Mun lapsi kyllä tietää mitä syö ja mistä ei tykkää, joten en ole kokenut järkkeväksi istuttaa häneen häpeää ruokaa tai itseään kohtaan. En minäkään syö sian sorkkia enkä pässin kepeksiä, joten se siitä.
Ei hänen ole kotonaan tarvinnutkaan. Mutta esim. appensa on ammattilaiskokkija on vähän siellä ollut nolona kieltäytyessään upeista tarjoiluista 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole tarvinnut maistaa ihan kaikkea. Rohkaistu on kyllä. Itse en oke esim.kauhea laatikkofani, niitä on kyllä ollut. Lanttulaatikko on lapseni suosikki. Haalii aina poistomyynneistä lanttulaatikot välipalaksi😅
Nyt jo 18-vuotias poikani on silti kasvanut kaikkiruokaiseksi ja on ennakkoluuloton, sekä innokas kokeilemaan uusia juttuja.
Sukulaisperheessä on kolme lasta. Kaikki saaneet samanlaisen "ruokakasvatuksen". Syöneet monipuolista ruokaa. Kaksi syö kaikkea, kolmas ( aikuisia hekin)on valikoiva ( ja pahoillaankin tästä).
Meillä ei onneksi kenenkään tarvitse olla pahoillaan siitä ettei syö jotain sellaista mitä joku toinen syö. Nämä ovat yksilöllisiä piirteitä, ja käyvät henkilöön aika syvälle. Vähän kuin joku olisi pahoillaan siitä että on kasvanut näin pitkäksi, tai että on tummat eikä vaaleat hiukset. Järkyttävää!
Mun lapsi kyllä tietää mitä syö ja mistä ei tykkää, joten en ole kokenut järkkeväksi istuttaa häneen häpeää ruokaa tai itseään kohtaan. En minäkään syö sian sorkkia enkä pässin kepeksiä, joten se siitä.
Ei hänen ole kotonaan tarvinnutkaan. Mutta esim. appensa on ammattilaiskokkija on vähän siellä ollut nolona kieltäytyessään upeista tarjoiluista 😃
Kirjoitin epäselvästi, kun tajusit noin pieleeb. Anteeksi. Heillä on hyvin kannustava ilmapiiri kotonaan🤗
Ei. Muulloin maistellaan kaikkea mutta joulu on juhla ja silloin saa valita pöydästä sen mistä tykkää -niin aikuisetkin tekevät.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt pakottamista syömään ja maistamaan. Sehän vain traumatisoi pahimmassa tapauksessa. Ei kaikki aikuisetkaan tykkää kaikesta. Miksi lasten täytyisi?
Esim. sienikastike, jota moni aikuisistakin inhoaa. Miksi lapsen täytyisi oppia pitämään siitä?
Muistan aina ala-asteelta kuinka opettaja pakotti jokaisen syömään mämmiä. Ei auttanut yrittää kieltäytyä, vaikka tiesin inhoavani sen makua. Itku kurkussa oksennus lähellä yritin sitä niellä runsaan maidon kanssa. En tänä päivänäkään ole oppinut tykkäämään mämmin mausta.
Ei ole koskaan ollut pakko kaikkea maistaa eikä syödä lautasta tyhjäksi. Siis muuallakin joulupöydässä näin. Jokaisella on ollut oma nirppailukautensa, josta ovat kasvaneet jo ohi. Joulupöydässä jokaille on jotain omaa herkkua (esikoiselle porkkanalaatikkoa ja kinkkua, keskimmäiselle lanttulaatikkoa ja kalkkunaa, kuopukselle imellettyä perunalaatikkoa ja kinkkua, miehelle ja mulle kaloja). Siinä istuessa keskitytään juttelemaan mukavia ja nauttimaan ruoasta. Siinä ei vahdita, mitä kenelläkin on tai ei ole lautasella.
Väittäisin, et lapsilleni on kehittynyt melko terve suhtautuminen ruokaan. Maistelevat, koska ovat uteliaita. Saattavat maistaa, vaikka ovat ennen ei ole ollut suunmukaista. Ja osaavat hyvin arvioida ruoan määrän, harvoin heittävät pois.
Ei ole pakko ja huonoa ruokaa meillä ei tarjoilla. Teinit söivät kaikkea hyvät satsit ja 12 vuotias jätti vain laatikot väliin. Itse en edes koskenut itse tehtyyn juustoon, sillä tiedän, että jo sen rakenteesta suussa tulee yrjö, mutta lapset söivät sitä isänsä kanssa kaksin käsin.
Ruokana oli kahta kalaa itse savustettuna, ukin graavaamaa kalaa, kylmäsavulohta, peruna- ja porkkanalaatikkoa, kotijuustoa jne.
Tämä on yksi syy, miksi meillä lopetettiin sukujouluissa käyminen. Aina joku teki numeron siinä jos alle kouluikäinen ei jostain kiposta halunnut ottaa. Kotona saivat vatsansa täyteen ja joulu oli lapsillekin iloinen päivä. Nyt kouluikäisenä he ovat alkaneet tykätä jouluruuasta kovastikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole tarvinnut maistaa ihan kaikkea. Rohkaistu on kyllä. Itse en oke esim.kauhea laatikkofani, niitä on kyllä ollut. Lanttulaatikko on lapseni suosikki. Haalii aina poistomyynneistä lanttulaatikot välipalaksi😅
Nyt jo 18-vuotias poikani on silti kasvanut kaikkiruokaiseksi ja on ennakkoluuloton, sekä innokas kokeilemaan uusia juttuja.
Sukulaisperheessä on kolme lasta. Kaikki saaneet samanlaisen "ruokakasvatuksen". Syöneet monipuolista ruokaa. Kaksi syö kaikkea, kolmas ( aikuisia hekin)on valikoiva ( ja pahoillaankin tästä).
Meillä ei onneksi kenenkään tarvitse olla pahoillaan siitä ettei syö jotain sellaista mitä joku toinen syö. Nämä ovat yksilöllisiä piirteitä, ja käyvät henkilöön aika syvälle. Vähän kuin joku olisi pahoillaan siitä että on kasvanut näin pitkäksi, tai että on tummat eikä vaaleat hiukset. Järkyttävää!
Mun lapsi kyllä tietää mitä syö ja mistä ei tykkää, joten en ole kokenut järkkeväksi istuttaa häneen häpeää ruokaa tai itseään kohtaan. En minäkään syö sian sorkkia enkä pässin kepeksiä, joten se siitä.
Täh? Mistä ihmeestä repäisit jonkun häpeän edellisen juttuun? Outo.
Sitä paitsi siansorkka on herkkua. Sinulla on asennevamma vain itselläsi.
Ei todellakaan!
Ei ole arkenakaan, ei ole ikinä ollut.
Joulupöytä olisi viimeinen paikka missä alkaisin tällaista toteuttaa, eikö tarkoitus ole nautiskella yhdessä?
Ei pakottamisella saa aikaan mitään hyvää! Ei-pakottamisella saa aikaan juuri niin monipuolisesti syövän ihmisen kuin hän luonnostaan on. Pakottamisella vähentää tätä potentiaalia, kun syömiseen tulee valtataisteluelementti mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi tarvinnut, mutta maistoi ja söi hyvällä ruokahalulla.
Vegaaniperhe, tyttö 7-v.
Mistä tunnistaa vegaanin? Siitä että ilmoittaa asian kysymättä ja ketään kiinnostamatta!
Ei tarvinnut maistaa kaikkea. Bataatti laatikko oli meillä joulun uutuus joten sitä kehotin ottamaan lusikan kärjelliset. 2 tykkäsi ja otti lisää, 1ei. Meillä on sukulaisjoulu ja jokainen tuo omia suosikkejaan. Tuskin kukaan aikuinenkaan ottaa kaikkea.
En laittanut kaikkea. Äitini siitä vähän jotain nurisi, muut ymmärsi olla hiljaa. Minä en pakota syömään enkä tee numeroa asiasta jos eivät halua jotain maistaa. Lapset 3v ja 6v. Omia tarjottavia ei toki niitäkään ole vaan sitä tarjotaan mitä pöydässä on.
Omasta lapsuudesta joulusta on jäänyt pinttyneesti mieleen se miten oli pakko maistaa ja syödä kaikkea mitä oli tarjolla. Muistan jossain kohtaa jopa pelänneeni jouluaterioita. Ja sit uhkailtiin että ei saa lahjoja jos ei syö ruokaa.
Meillä lähti koululaiset pöydästä mielenosoituksellisesti ovet paukkuen murjottamaan.
Ruoka haisikin niin pahalle. Ja ei voi ymmärtää, että possu tapetaan ja syödään jouluna. En itse ollut edes aloittanut ruokailua.
Meidän jouluruoka meni pilalle.
Kun lahjat oli jaettu valittivat nälkää.
Ei olisi tarvinnut, mutta maistoi ja söi hyvällä ruokahalulla.
Vegaaniperhe, tyttö 7-v.