Miten erottaa ihastus pakkomielteestä?
Joskus mietin, oliko teiniaikainen ihastukseni normaali. Ihastusta kesti pari vuotta ja ei mennyt päivääkään etten olisi ajatellut häntä. Saatoin vaipua ajatuksiini puoleksi tunniksi kerrallaan ja kuvitella, mitä kaikkea tekisimme yhdessä. Mietin hartaasti mitäköhän hän tekee, mitä tarkoitti viimeksi sanoillaan jne. Oli välillä erittäin vaikeaa keskittyä olennaiseen ja jättää päiväunelmoinnit sikseen, kun oli muuta tekemistä kuten kaveri seurana. Oikeastaan lukio olisi saattanut mennä paremmin ilman tuota sekoilua.
Meneekö pakkomielteen puolelle? Nyt nimittäin samanlainen tilanne, muka aikuistunut tässä välissä...
Kommentit (5)
Jos olet mies, tuo on pakkomielle.
Nainen? Normaalia, ei muuta kuin psykoosit tulille.
Sitähän sanotaan että esimerkiksi rakkaus on psykoosimainen tila aivoissa. Ja se saa erittämään jotain hormonia joka toimii kuin huumeena. Joten jos joku ihminen aiheuttaa tuollaisen tilan, niin tavallaan helppo jäädä koukkuun.
Mutta se on jännä miten joistakin ihastuksista voi tulla pakkomielteitä. Mä tunsin nuorempana sellasen tyypin jolle ihastukset oli ihan kauheita pakkomielteitä. Se etti kaiken tiedon netistä ja halusi yksityisetsivän palkata. Ja jos se jätettiin niin oli ihan itsemurhan porteilla.
Joutu sairaalaan tollasen takia. Oli muuten ihan ”normaali”, mutta no...
Erittäin hyvä kysymys.
Googlaa limerenssi.
Älä pilaa elämääsi pakkomielteisellä ihastumisella saavuttamattomaan kohteeseen. Sö et oikeasti tiedä siitä ihmisestä mitään, kuvittelet vain.Toi on vähän samanlaista kun teininä ihastuu johonkin nuorisoidoliin, turvallista mutta mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Googlaa limerenssi.
Älä pilaa elämääsi pakkomielteisellä ihastumisella saavuttamattomaan kohteeseen. Sö et oikeasti tiedä siitä ihmisestä mitään, kuvittelet vain.Toi on vähän samanlaista kun teininä ihastuu johonkin nuorisoidoliin, turvallista mutta mahdotonta.
Onko limerenssi sama kuin mielikuvaan rakastuminen? Järjellä ymmärrän, että on yleistä rakastua siihen epärealistisen mahtavaan mielikuvaan jonka on jostakusta luonut.
Silti uskottelen, että tunnen kyllä tämän henkilön jo hyvin ja tulen palvomaan hänen ominaisuuksiaan aina, jos en hänessä niin ainakin jossakussa toisessa... Voi pientä mieltäni.
Ap
Rakkautta ei ole olemassakaan.
Kaikki ihastuksesi ovat pakkomielteitä.
Voit haaveilla. Parempi jättää kuitenkin sille asteelle. Mieluiten unohda kokonaan. Hyvää joulua!