Lue keskustelun säännöt.
Mies rupesi känkättämään vauvan nimestä viime metreillä!
23.12.2018 |
Oltiin yhdessä päätetty että lapsi saa miehen sukunimen ja minä saan päättää etunimet. Nyt kun olen päättänyt niin mies alkoi känkättää ettei tuollaista voi laittaa. Kyseessä on vähän erikoisempi luontonimi ja toinen nimi perinteinen kansainvälinen tytön nimi.
Onko mielestänne miehellä oikeus känkättää enää tässä vaiheessa kun oli jo päätetty että minä saan valita nimen? Tästä saatiin sitten ilmiriita näin joulun alla ja mies ei tule edes syömään. Mököttää makkarissa. Kertokaa mielipiteenne!
Kommentit (310)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No riippuu vähän siitä nimestä.......
Oli sovittu mitä tahansa, niin kyllä nimen silti pitäisi olla sellainen ettei se tunnu kummastakaan suoranaisesti vastenmieliseltä tai naurettavalta.
Se on miehenkin lapsi, miksi hän ei saisi sanoa mielipidettään? Ihan sama, vaikka olisit puoliväkisin runnonut miehen suostumaan siihen, että sinä päätät nimen.
Ja varmasti saisitkin päättää, mutta jonkun toisen nimen. Jos mies ei yhtään pidä nimestä, keksi toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luontonimet on yleensä kaikki kauniita niin en ymmärrä miten joku niistä voisi edes olla ruma miehen mielestä.
Tai no, kunhan ei nyt ole sit joku Mesi, Nietos, Merikeiju tai Myrtti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs meni tekemään sopimuksen.
Tosin, jos tuli riita, epäilen sun kykyä valita nimi.
Hmm...sano, että suostut vaihtamaan etunimiä (et tietenkään miksi tahansa), jos vauvalle tulee sinun sukunimesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi vastata kun et kertonut sitä nimeä. Jos se on älytön ja naurettava, totakai miehellä on oikeus valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kyse siitä kumpi teistä voittaa kiistan, vaan että lapsi saa nimen jonka kanssa voi elää.
Toinen asia sitten on tuo idioottimainen sopimus, että lapsi saa isän sukunimen ja äiti päättää etunimet, miksi ihmeessä tuohon tuhoon tuomittuun ajatukseen päädyitte? Joko 1. puratte sopimuksen ja keskustelette uudestaan kumman sukunimen lapsi saa (onko yhdistelmänimet nykyään mahdollista?) ja päätätte yhdessä molempia miellyttävän nimen, tai 2. Pysytään sopimuksessa ja isä tyytyy sukunimeen eikä nipota valitsemistasi etunimistä. Ei se niin mene, että tehdään tuollainen sopimus, ja äidin tarvitsee kuitenkin hyväksyttää sopimuksen vastaisesti etunimet myös isällä. Suosittelen ykköstä.
Nimi on minusta täysin Suomeen käyvä Käpy Elle. Tuolla Käpy- nimellä on minulle hyvin henkilökohtainen merkitys ja muisto raskausajalta. Sitä en haluaisi muuttaa miehen mielipiteen takia. Minusta Käpy Ellen vaihtamista ei voi perustella sillä ettei olisi suomalainen. Mietin tuota alunperin yhdistelmänimenä Käpy-Elle, lapsi saisi sitten vanhempana päättää lausutaanko nimi kuten kirjoitetaan, vai pikemminkin Käpyell. Tästä mies ei suostu edes keskustelemaan kanssani. Meillä on molemmilla perinteiset nimet tyyliin Laura ja Marko niin miehen mielestä Käpy-Elle ei sopisi yhteen niiden kanssa. Minulle yhteensopivuus meidän vanhempien nimien kanssa ei ole kynnyskysymys. Sukunimi on tavallinen nen-päätteinen, että siihen mielestäni sopii hyvin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuleeko siitä nimestä joku naurettava munasaannos sen miehen sukunimen kanssa?
Onko sen tytön nimi sama ku miehen jonku juopposukulaisen nimi?
Onko se joku "etninen" nimi?
Mä vähän luulen, että sä oot valinnu jonku h*ronimen ja miehes ei vaan uskalla sanoa, että "Mun tyttärelle et mitään lu*kanimeä anna."
Yrittäkääs ny vähä aikuiset ihmiset keskustella, että mistä kiikastaa.
Tajuatko kuinka paljon lastasi tullaan kiusaamaan jos hänen nimensä on Käpy? Nimi vaihtoon tai edes niin että Elle etunimeksi ja Käpy toiseksi
Vierailija kirjoitti:
Oli sovittu mitä tahansa, niin kyllä nimen silti pitäisi olla sellainen ettei se tunnu kummastakaan suoranaisesti vastenmieliseltä tai naurettavalta.
Nimi ei ole mielestäni naurettava, sillä on minulle hyvin tärkeä merkitys jonka mieskin tietää. Silti jostain syystä känkättää vaikka toinen nimi on tavallisempi Elle. Käpy-nimiä on annettu Suomessa ennenkin.
Suomalainen nimi sen olla pitää, ei mitään eksoottisempaa. Suomessa perkele ollaan!