Muita surullisen joulun "viettäviä"?

<3

voimia

Itse erosin aviomiehestäni, mutta eihän se ole mitään verrattavissa lapsen menetykseen. Tänä vuonna kiinnostus jouluun on aika lailla pakkasella. Meillä ei ollut lapsia. Tsemppiä sinne ap.

Voimia AP! Tämä voisi olla tukiketju muillekin, jotka käyvät läpi vaikeita aikoja.

En osaa kuvitella, miten pahalta tuo tuntuu. Teillä tulee jokainen joulu olemaan vaikea tai haikea. Tuo kuitenkin voi helpottaa vuosien saatossa jonkin verran. Minulla on tulossa viides joulu läheisen kuolemasta ja tämä on ensimmäinen vuosi, kun olen sinut asian kanssa.

Kokeile youtubesta haulla Jason Stephenson grief relief, en muista tarkkaa nimeä. Puolen tunnin meditaatio. Nukahdin aina kesken, mutta se auttoi minua silti pääsemään surussa eteen päin.

En noin suurta menetystä ole kokenut, sillä olen lapseton ja yksinäinen. Muita menetyksiä olen viime vuodet kokenut kyllä, useana vuonna peräkkäin. Ahdistaahan tämä joulu. Käyn pitkillä kävelyillä, ne helpottaa.

Tsemppiä

Ei tuollaisia menetyksiä mulla. Muuta surua yksinäisyydestä kyllä ja ahdistus siitä että näin tämä elämä alkaa olla jo mennyt kohta ohi, haaveillen läheisistä suhteista ja koskaan niitä kokematta. Jaksamista teille!

Olen syvästi pahoillani menetyksesi vuoksi.

Vaikeaa aikaa täälläkin. En "vietä" joulua, lähinnä lusin sen läpi. Joulu on onnellisten perheiden aikaa, ja se nostaa pintaan kaikki vanhat traumat, vaikka nykyään asiat ovatkin kunnossa.

Akka lähti nostelemaan ja lapsesta riitaa kokoajan, haluaa huoltajuusriidan oikeuteen koska saa ilmaisen oikeusavun.

Täällä myös.

Tämä on kolmas joulu nyt kun on pelkkää surua ja kuolemaa.

En osaa oikein aloittajan suurinta, lopullista murhetta edes käsittää.

Kärsimyksen tietä olen katsellut viimeiset vuodet, liian läheltä, ja ajatellut pahoja asioita.

Ei voi muuta kuin antaa ajan kulua, toivoa. On jaksettava uskoa siihen valoon, joka on nyt painostavien pilvien taakse piiloutunut. Löytää jostain uusi pienikin alku, syy elää.

Joka päivä yritän löytää hyvää, löydänkin. Aika on ainoa lääke, joka auttaa, hitaasti.

Kaikkea hyvää ap:lle. Ehkä viettäisin joulua juuri lapsen muistoksi. Pitäkää hänet ajatuksissanne ja tehkää asioita, joista hän olisi nauttinut. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Voimia AP! Tämä voisi olla tukiketju muillekin, jotka käyvät läpi vaikeita aikoja.

❤

Kiitoksia kaikille! Oli lohdullista lukea toivotuksianne.

Voimia kaikille muille, joilla on raskas joulu! Turha on suruja vertailla, omat taakkansa kaikilla on. Voisi itselläänkin olla vielä pahemmin asiat. Ainakin kauniit muistot jäi ja sama kumppani, jonka kanssa jakaa suru.

Toivottavasti tämä ketju voisi olla tukena muillekin, ettei ainakaan ihan yksin ole murheineen.

Tavallaan jouluna kuuluukin muistella edesmenneitä läheisiä. Voi käydä haudalla tai sytyttää kotona muistokynttilän vaikka valokuvan eteen. Joulun sanomahan on, että ikuinen tulee tänne väliaikaisten ja rajallisten olentojen joukkoon emmekä ole yksin vailla toivoa jälleennäkemisestä. Se mikä on vielä surullista tästä meidän näkökulmastamme, on edesmenneiden näkökulmasta toisenlaista ja aivan erilaista. Tässä mielessä joulun ei tarvitse olla mikään riehakas tapahtumien sarja, vaan ihan vain olemista ja ihmettelemistä, kun me olemme täällä vielä tämän lyhyen ajan.

Lämmin halaus ap:lle <3

Suru on suru, mutta ei jouluun tarvitse kohdistaa erityisiä odotuksia. Pääsee paljon helpommalla. Ihmiset ovat joulunsa kanssq kuin aivopestyjä. Itse lakkasin osallistumasta ns. joulun viettoon, kun lapset lähtivät kotoa.

Ei mitään paineita eikä stressiä. Ei ns. jouluvalmisteluja. En odota mitään lahjoja saati "jouluista tunnelmaa"(??). Naapureilleni vien huomenna harkitut tuliaiset, kun ne on jouluna luonteva antaa.

Terv. maaseudun rauhassa elämäänsä elävä, menetyksistä huolimatta

Täällä surusisko. Eihän ne joulut enää entisiä ole, mutta päivä muiden joukossa. Niin ajattelen, muutama päivä ja se on ohi. Voimia rakas ihminen!

Miksi ihmeessä ette lähde reissuun tms...jotain mikä on kivaa teille

Olen pahoillani sen kaikista koskettavimman, oman lapsen, menetyksen vuoksi. <3

Täällä myös surullinen, ahdistava ja haikea joulu tulossa. Vakavan rakennepoikkeavuuden vuoksi jouduimme keskeyttämään raskauden yli puolen välin muutamia viikkoja sitten. Suru on suuri, olo haikea, turta ja tyhjä.

Voimia kaikille tulevaan jouluun! <3

Minä en edes huomaa joulun lähestymistä ennen kuin nyt, kun se on konkreettisesti huomenna ja töissä tarjotaan joulusyömisiä ja asiakkaat toivottavat ihanaa joulua. Muistan viime vuonnakin lopulta ihan itkeneeni töissä, kun syyllisyys siitä, etten käy tarpeeksi usein katsomassa omia iäkkäitä vanhempiani ja ihan puhdas yksinäisyys täyttivät yhtäkkiä mieleni, kun porkkanalaatikon tuoksu leijaili jostakin. On helpompaa viettää joulu ja muutkin perheen tai ystävien kanssa perinteisesti vietettävät juhlat töissä kuin yksin miettien, että kaikki muut ovat läheistensä kanssa.

Voimia ap:lle.<3

Itselläkin on mennyt Joulu mönkään; pelko mahdollisesta vakavasta sairaudesta on vetänyt mielen matalaksi ja tutkimukset on vasta tammikuussa. :/